Pikkupoikana Esko Valtaoja kuvitteli, kuinka hän aikuisena lentää turistilennolla kuuhun. Tähtimatkailu ei ole kehittynyt niin nopeasti, vaikka avaruuden valloitus kehittyikin alkuvuosina valtavilla harppauksilla.
– Kun ihminen 1960-luvulla pääsi kuuhun, ajateltiin Marsin valloituksen toteutuvan seuraavalla vuosikymmenellä. Puhuttiin avaruushotelleista ja turistimatkoista, tähtitieteen professori muistelee.
Maailmassa on joitakin firmoja, jotka suunnittelevat matkailuhankkeita avaruuteen.
Viime aikoina aktiivisin lienee Virgin Galactic, jonka avaruuslennoille monet Hollywood-tähdet sekä muutama suomalainenkin ovat ostaneet lippuja. 2000-luvun alusta saakka seitsemän astroturistia on vieraillut avaruudessa, osa pysyvällä kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla.
Valtaoja uskoo, että Marsiin mennään ensimmäisen kerran 2030-luvulla.
Marsiin meneminen on ylivoimaisesti ihmiskunnan kallein hanke, jos jätetään sodat pois laskuista.
– Se voi kyllä olla vähän optimistinen arvio. Mutta sitä on pidetty merkkipaaluna, kun vuosituhannen alussa tehtiin tulevaisuusvisioita. Realistisempi aikataulu on puhua vuosista 2035–2040. Ei ole olemassa mitään sovittua ohjelmaa, mutta tämä on yleinen arvio, Valtaoja arvioi.
Hanketta hidastaa ennen kaikkea rahanpuute.
– Marsiin meneminen on ylivoimaisesti ihmiskunnan kallein hanke, jos jätetään sodat pois laskuista. Esimerkiksi Apollo-avaruusohjelmaan upposi 1960–70-luvuilla parhaimmillaan tai pahimmillaan pari prosenttia USA:n bruttokansantuotteesta, tietää Valtaoja.
Vesi mukaan Marsin lennolle
Turismilentojen arkipäiväistyminen ja Marsin valloitus vaativat vielä teknologian kehitystä.
– Jos meidän henkemme olisi kiinni siitä, niin voisimme lähettää astronautin parin vuoden tähtäimellä ainakin yhdensuunnan reissulle Marsiin. Mutta jos pitäisi saada hänet takaisinkin turvallisesti, niin pitää odotella vielä parikymmentä vuotta, että tekniset valmiudet on saatu tarpeeksi pitkälle. Apollo-lennoissahan oli hirveitä riskejä, niissähän kuolikin astronautteja, enää ei sellaisia riskejä oteta.
Siellä on vielä muutama tuhat tähteä, joita ei ole vielä ehditty seuloa. Olisi outoa, jos ei sieltä löytyisi mitään.
Olosuhteet Marsissa ovat ihmisille haastavat. Sinne pitäisi kuljettaa mukana kaikki, mitä elossapysymiseen tarvitaan. Vedensaanti pinnan alta saattaa olla mahdollista.
– Jopa kamalimmat sairaalapöpöt kuolisivat siellä nopeasti. Kuvun alla siellä pitäisi olla ja kaikki viedä mukana.
Marsia kauemmaksi ulottuva avaruuden tutkiminen vaatii ydinkäyttöisiä avaruusaluksia. Valtaojan mukaan niitä ei nykyään kehitellä, pääosin poliittisista syistä.
Valtavien välimatkojen vuoksi avaruuslentojen kestoista puhutaan vuosissa tai jopa vuosikymmenistä.
Yksi ihmiskunnan perimmäisistä kysymyksistä on se, onko maapallon ulkopuolella elämää. Astrobiologit ja tähtitieteilijät yrittävät koko ajan selvittää, kuinka epätavallinen paikka maapallo on.
– Viimeisen parikymmenen vuoden aikana on saatu selville, että suunnilleen jokaisen tähden ympärillä on planeettoja. Nyt yritetään selvittää, kuinka monen tähden ympärilla on suurin piirtein maapallon kaltaisia planettoja. Siis sellaisia, jossa olisi elämä edes periaatteessa mahdollista. Ja sellaisia, minne ihminen voisi joskus kaukaisessa tulevaisuudessa perustaa siirtokuntia.
Maan kaltaisia planeettoja pakko olla olemassa
Valtaojan mukaan seuraavan sukupolven avaruusteleskoopeilla pystytään näkemään planeettojen mahdolliset ilmakehät, mikä on sitten ratkaiseva tieto. Maapalloa muistuttavan planeetan löytyminen on ihan lähivuosien juttu, uskoo Valtaoja.
– Kepler-satelliitti etsii työkseen eksoplaneettoja toisten tähtien läheltä. Siellä on vielä muutama tuhat tähteä, joita ei ole ehditty seuloa. Olisi outoa, jos ei sieltä löytyisi mitään.
Fuusioenergian avulla saataisiin tehokkaampia raketteja, joilla tähtien väliset matkat voivat tulla mahdollisiksi.
Jos ajatellaan, että vain noin 60 vuotta Wrightin veljesten ensimmäisestä lennosta mentiin kuuhun, niin kyllä toiselle planeetalle matkaaminen äkkiä toteutuu.
– Etelä-Ranskaan on tulossa ensimmäinen fuusiokoereaktori. Jos se saadaan toimimaan, saadaan avaruuden valloituksen ohessa ratkaistua energiaongelmat ilmastonmuutoksineen. Fuusioperiaatteella voitaisiin kehittää todella tehokkaita avaruusraketteja, joilla pääsisi jo parissakymmenessä vuodessa lähimmille tähdille.
Valtaoja on kirjoissaan veikannut, että vuonna 2778 ihminen seisoo ensimmäistä kertaa toisella planeetalla katsomassa omaa aurinkoamme.
– Pitää ajatella tuhannen vuoden perspektiiviillä. Jos ajatellaan, että vain noin 60 vuotta Wrightin veljesten ensimmäisestä lennosta mentiin kuuhun, niin kyllä toiselle planeetalle matkaaminen äkkiä toteutuu. Hyvin harvat asiat ovat mahdottomia, Valtaoja muistuttaa.