Entistä harvempi riitajuttu johtaa pääkäsittelyyn ja tuomioon käräjäoikeudessa.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa normaalisti noin viidesosa laajoista riitajutuista ratkaistaan tuomiolla, kun enin osa jutuista päättyy sitä ennen jollain muulla tavalla, esimerkiksi sovintoon tai sovittelun lopettamiseen.
Tänä vuonna tammikuusta huhtikuun loppuun suhdeluku on kuitenkin muuttunut. Alkuvuoden aikana aikana tuomiolla on ratkaistu enää noin kymmenen prosenttia riita-asioista.
– Näyttää siltä, että halut sovitteluun olisivat kasvussa, katsoo Päijät-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi.
Sovittelukokeilusta vauhtia
Sovittelun yleistymisen syitä Päijät-Hämeen käräjäoikeuden laamanni ei ryhdy arvuuttelemaan. Samalla muistutetaan, että tarkastelujakso on lyhyt.
Myös oikeusministeriössä on pantu merkille sovitteluhalujen kasvu.
Työvoimaa vapautuu muihin töihin kun tuomioita ei tarvitse kirjoittaa
Tuomas Nurmi
Yhtenä syynä ministeriössä pidetään huoltajuusriitojen sovittelukokeilun laajentumista muutamasta käräjäoikeudesta valtakunnalliseksi käytännöksi.
– Sovittelua käytetään nykyään enemmän kenties siksi, että siihen on totuttu lapsiasioissa, arvelee oikeusministeriön suunnittelupäällikkö Raimo Ahola.
Huoltajuusriitojen sovittelua kokeiltiin vuosina 2011–2013.
"Riitajutuissa ei tule valituksia"
Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa sovittelun yleistymistä pidetään helpotuksena.
– Työvoimaa vapautuu muihin töihin, kun tuomioita ei tarvitse kirjoittaa, vaikka sovittelut voivat olla rasittavia ja pitkiä, sanoo laamanni Tuomas Nurmi.
– Sovinnot merkitsevät myös sitä, että riitajutuissa ei tule valituksia. Ja myönteinen yhteiskunnallinen näkökulma on se, että asianosaiset pystyvät sopimaan riitansa, jatkaa Nurmi.