Hallitus pitää puoliväliriihensä kuntavaalisen jälkeen huhtikuun lopulla. Puoliväliriihessä se neuvottelee julkisen talouden suunnitelmasta ja päättää mitä se loppukautensa aikana tekee.
Ennen puoliväliriihtä valtiovarainministeriö antaa uuden kansantalouden ennusteensa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo sanonut, että lisäleikkauksille ei enää ole tarvetta, ja hallitus pitää tänään strategiaistuntoa, jota on varauduttu jatkamaan myös huomenna tiistaina.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen tavoitteet eivät ole toteutumassa, joten strategiaa myös tarvitaan. Keskeisenä esteenä on se, että työllisyys ei parane hallituksen toivomaa tahtia.
Viimeisimmät talousennusteet ennakoivat Suomeen runsaan prosentin talouskasvua, eikä se riitä työllisyystavoitteiden toteutumiseen.
– Hallituksen puoliväliriihi on tässäkin mielessä tärkeä. Näillä eväillä ei 72 prosentin työllisyysaste toteudu, eikä 110 000 uuden työpaikan tavoite. Pohjavire on nyt kuitenkin myönteinen, ja sen päälle pitäisi saada pidemmän aikavälin kasvua tukevia toimia, sanoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen Yle Jyväskylän Nettistudiossa.
Ihalainen peräänkuuluttaa hallitukselta investointiohjelmaa, joka tukisi yksityisiä investointeja.
– Siihen sisältyisi myös julkisia investointeja, joilla saataisiin vipuvaikutusta yksityisen sektorin investointeihin. Se on myönteisen kierteen varmistamiseksi erittäin tärkeää, hän sanoo.
Kiertotaloudesta uusi sampo?
Uutena mahdollisuutena Ihalainen nostaa esiin kiertotalouden. Kiertotaloudessa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu, ja resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa.
Käytännön esimerkki kiertotaloudesta on Metsä Groupin rakenteilla oleva biotuotetehdas Äänekoskella. Tehtaan päätuote on sellu, mutta sellun sivuvirroista ja selluntuotannon jätteistä jalostetaan muita tuotteita. Tavoitteena on, ettei tehdas tuottaisi jätettä lainkaan.
Kiertotalous tarkoittaa myös sitä, että tuote on suunniteltu niin että materiaalit ovat eroteltavissa ja kierrätettävissä.
Sitran laskelmien (Sitra) mukaan kiertotaloudessa olisi jopa 2,5 miljardin euron potentiaali.
Lauri Ihalainen haluaisi tehdä Keski-Suomesta kiertotalouden kärkimaakunnan.
– Sellaista suorastaan ehdottaisin. Kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden pitäisi nostaa tämä vahvasti agendalle. Se on iso juttu, ja sillä on erittäin suuria työllistäviä vaikutuksia ja vientitulovaikutuksia tulevaisuudessa. Toivoisin hallitukselta puoliväliriihessä tällaisia pitkän aikavälin näkemyksiä, että ei katsottaisi vain yhtä budjetti- tai hallituskautta kerrallaan, hän sanoo.
Ihalainen arvioi, että kiertotalouden merkitys voi maailmanlaajuisesti olla suurempi kuin biotalouden.