Onko puhelimesi muisti täynnä kuvia? Löytyykö vanhoja paperikuvia kotisi kätköistä joko irrallaan tai valokuva-albumeissa? Kuvistasi voi myöhemmin olla apua esimerkiksi sukututkijoille. Jotta vanhoista kuvista olisi hyötyä myös jälkipolville, ne tulisi säilyttää oikealla tavalla. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Pekka Kankkunen jakaa arkistoammattilaisen vinkit kuvien säilyttämiseen.
Paperikuvat
1. Säilytä valolta suojattuna
Auringonvalo on pahinta myrkkyä valokuville, sillä se haalistaa värejä. Valokuva-albumeita ei kannata säilyttää avoimessa kirjahyllyssä tai lasioven takana vaan mieluummin umpinaisessa, ovellisessa kaapissa.
2. Tasaiset olosuhteet
Kuvat kannattaa säilyttää tasaisissa olosuhteissa, mieluiten lämmitetyissä sisätiloissa. Nopeat vaihtelut, esimerkiksi kylmästä lämpimään, voivat vaurioittaa kuvia. Lämpötilan tulisi olla mielellään viileä, esimerkiksi 21 celsiusastetta. Ilmankosteuden tulisi pysyä 30–50 prosentissa. Esimerkiksi kylmät ullakot ovat yleensä liian kosteita tiloja valokuvien säilyttämiseen.
3. Vältä merkintöjä itse kuvaan
Jos kuva on albumissa, kirjoita kuvan viereen kuvausaika, -paikka ja ketkä ovat kuvassa näkyvät henkilöt. Jos et kuitenkaan pysty säilyttämään kuvia albumissa ja merkinnät on pakko tehdä itse kuvaan, kannattaa kirjoittaa kuvan taakse johonkin reunaan. Muista kirjoittaa selkeällä käsialalla, että merkintäsi ymmärretään vielä sadan vuoden päästäkin.
4. Oikeanlainen kynä
Jos kirjoitat kuvatiedot itse valokuvaan, käytä kirjoittamiseen arkistokelpoista tussia. Sellaisia saa toimistotarvikeliikkeistä. Lyijykynä ei vaurioita kuvaa, mutta sen jälki haalistuu ajan myötä. Mustekynällä kirjoitettaessa teksti voi puolestaan tulla kuvan läpi painaumina tai syöpyminä. Negatiivimerkintöihin on omanlaisensa kynä. Negatiiveille sopivassa kynässä lukee "film glass" tai "metal".
Digikuvat
1. Tee varmuuskopioita
Digikuvia säilytettäessä tärkeintä on ottaa kuvista useammat varmuuskopiot ja tallentaa ne useampaan paikkaan ja erilaisille välineille. Ei kannata luottaa vain yhteen digimuotoon.
2. Yksikään väline ei ole täydellinen
Vaihtoehtoja digitaalisista tallennusvälineistä on muutama, mutta yksikään niistä ei ole täydellinen. Muistitikku ei vie paljon tilaa, mutta se myös häviää helposti. Ulkoinen kovalevy on tehokas, mutta sen sisällä pyörivä kovalevy voi mennä jumiin.
Arkistolaitoksissa, kuten Kuopion museossa, turvaudutaan CD- ja DVD-levyihin. Niiden huono puoli on se, että niille luvattu käyttöikä on vain 7–30 vuotta. Siksi museossa otetaan uusia kopioita levyistä 5–7 vuoden välein.
3. Täytä metatiedot
Digitaalisten kuvien tallentamisessa on hyvä täyttää kuvan metatietoihin kuvan aihe, kuvausaika- ja paikka. Metatiedoista voi luoda vaikka kuvakansion yhteyteen oman tiedoston, jos niitä ei pääse kirjaamaan itse kuvatiedostoon.
Paperivalokuvat voi digitoida repropöydällä
Pekka Kankkusen vinkki paperivalokuvien digitoijalle on oma yksinkertainen repropöytä. Kuva asetetaan tasaiselle alustalle. Hyvälaatuinen digikamera asetetaan jalustalle, joka ottaa kuvan paperikuvasta ylhäältä päin. Paperikuva valaistaan molemmin puolin 45 asteen kulmassa olevilla lampuilla. Kankkusen mukaan se on nopea tapa digitoida paperikuvia. Metodi on myös museon käytössä.
Museoiden arkistoimia kuvia pääset selaamaan esimerkiksi Finnasta ja Suomen museoiden yhteisestä hakuportaalista.