Yle Uutiset kertoi tänä aamuna, että ensihoitotehtävien määrä on jatkanut kasvuaan Helsingissä. Yksi iso syy kasvuun on se, että kotona asuvat vanhukset työllistävät ambulansseja. Vanhusten määrä on kasvanut Helsingissä nopeammin kuin pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa.
– 15 vuoden aikana on tapahtunut valtavan suuri muutos. Ne vanhukset, jotka hoidettiin vuosituhannen alussa vielä sairaalassa, hoidetaan tänä päivänä kotona ja osa heistä tarvitsee ensihoitopalveluja, HYKSin ensihoidon vastuulääkäri Teuvo Määttä kertoi.
Käytännössä sivullinen joutuu soittamaan aina hätänumeroon myös silloin, jos hän tapaa kadulla harhailevan muistisairaan. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastolla ei ole ympärivuorokautista päivystysnumeroa, josta ohikulkijat voisivat soittaa apua.
Hätäkeskuksesta paikalle lähetetty poliisipartio voi taas pelästyttää muistisairaan, joka ei ymmärrä tarvitsevansa apua, mutta tunnistaa vielä poliisit.
Myös jääkaappi voi hälyttää muistisairaan kotona
– Se on hyvä kysymys, miksei ole mitään päivystyspuhelinta, johon ulkopuoliset voisivat soittaa. Hätänumero 112 pitäisi olla viimesijainen, vastuu kuuluu kyllä kunnan sote-puolelle. Lain mukaan viranomaiset ovat vastuussa niistä palveluista, mitä kulloinenkin tarve edellyttää. Muistisairaiden osalta tämä edellyttää mielestäni toimivaa hälytysjärjestelmää, Muistiliiton juridinen asiantuntija, oikeustieteen tohtori Anja Karvonen-Kälkäjä sanoo.
Asiantuntijan mukaan kaikilla muistisairailla pitäisi olla hälytysjärjestelmä, joka hälyttäisi heti, kun muistisairas poistuu kotiovestaan ulos. Hän kehuu muitakin uusia keksintöjä: esimerkiksi lattiaa, joka hälyttää, jos sille tipahtaa sängystä, ja jääkaappia, joka ilmoittaa, jos ovea ei ole avattu.
– Kotipalvelut ovat nyt tosi suurten haasteiden edessä, sitä ei mikään sote-uudistus muuksi muuta, Karvonen-Kälkäjä jatkaa.
Karvonen-Kälkäjä on väitellyt tohtoriksi vanhusten mahdollisuudesta vaikuttaa omiin sosiaalipalveluihinsa.
Gps-ranneke 100-200 muistisairaalle?
Helsingissä on jo kokeiltu keväästä alkaen onnistuneesti 10 muistisairaalla gps-turvaranneketta. Rannekellomainen laite hälyttää, jos muistisairas poistuu esimerkiksi yöllä kotoaan, ja paikannin näyttää kartalla, missä hän menee. Rannekkeen varmistuslukon avaaminen ei onnistu ilman apua.
Rannekkeeseen on räätälöity kullekin oma turva-alue eli esimerkiksi oman kodin lähellä voi liikkua päiväsaikaan.
– Tekniikka näyttää toimivan. Jokunen on jo saatu haettu jostakin takaisin, iloitsee pohjoisen palvelualueen johtaja Anna-Liisa Lyytinen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta.
Rannekkeen puheyhteys toimii kaksisuuntaisesti eli turvapuhelinkeskuksesta yritetään hälytyksen tultua saada ensiksi yhteys muistisairaaseen. Jos tämä ei onnistu, etsinnät alkavat.
Kaupunki päättää syksyllä, hankitaanko rannekkeita muillekin muistisairaille. Arvion mukaan 100-200 muistisairasta helsinkiläistä voisi hyötyä rannekkeen käytöstä.
Useampi kuin joka neljäs on eläkeläinen 2030
Helsingissä 500 vanhuksella on kotonaan kuvallinen etäyhteys Helsingin Palvelukeskuksen eli entisen Palmian turvapuhelinkeskukseen. Siellä on ympärivuorokautinen päivystys. Tätä yhteyttä käytetään kuukausittain peräti 15 000 kertaa.
Turvapuhelinkeskukseen menevät myös hälytykset kokeilussa olevista gps-rannekkeista. Hälytyskeskukseen on toimitettu tiedot jokaisesta asiakkaasta.
– Tästä Helsingissä kokeiltavasta gps-rannekkeesta on tullut jonkin verran kyselyjä ympäri Suomea, mutta pelkkä hälytys- ja paikannuslaite ei auta, pitää olla myös se toimija, joka lähtee etsimään muistisairasta. Hälytykset muistisairaiden poistumisesta kotoaan saattavat mennä esimerkiksi omaisten kännyköihin, mutta omainen saattaa olla esimerkiksi töissä juuri silloin eikä pääse apuun, kuvaa Anna-Liisa Lyytinen koko ikääntyvän Suomen haasteita.
Suomi harmaantuu ja entistä useampi asuu kotonaan nykyistä pidempään. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 useampi kuin joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta.