Oriveteläisten Jaana Salon ja Tero Rantasen pieni Eila-tytär otti varaslähdön pari viikkoa sitten. Tytön laskettu aika oli tammikuun viimeinen päivä, mutta hän syntyi jo marraskuun ensimmäisenä. Syntymäpainoa Eilalla oli reipas kilo eli 1020 grammaa.
Alun vastoinkäymiset on jo voitettu ja parissa viikossa vanhemmille on jo tullut jonkinlainen rutiini, sanoo keinutuolissa istuva Jaana Salo, jonka paidan alle pikkuinen on nostettu.
– Kyllä se on hieno hetki. Kyllä sitä odottaa.
Maito syötetään nenä-mahaletkun kautta ainakin pari viikkoa vielä. Eilen tytölle tankattiin vähän punasoluja, mikä Salon mukaan virkistää.
Keskosten hoidossa täällä Suomessa pystytään tarjoamaan ihan maailman huippuhoitoa.
Outi Tammela
– On tietty jännitys olemassa aina, mutta on ollut niin hyvä hoito, että aika huoleti saa olla. Vauva kasvaa ja vahvistuu tässä.
Äiti Jaana tulee Orivedeltä aamulla ja isä Tero sitten töitten jälkeen. Osastolla on aika ahdasta.
– Kyllähän nämä päivitystä kaipaisivat.
Keskosten ennuste parantunut
Sana keskonen on arkkiatri Arvo Ylpön keksimä, ja jos mennään hänen määritelmänsä mukaan (eli että keskonen on lapsi, joka syntyessään painaa alle kaksi ja puoli kiloa), niin suomalaisista vastasyntyneistä noin neljä prosenttia syntyy keskosena. Taysin vastasyntyneiden teho-ja tarkkailuosaston osastonylilääkäri Outi Tammelan mukaan nykyään pienikin ponnistaa pitkälle.
– Näiden pienimpienkin keskosten ennuste on todella paljon parantunut ja hoitokäytännöt kehittyneet. Voidaan antaa optimismia ja toivoa näiden pienimpienkin vauvojen vanhemmille. Tietysti vaikeuksia näillä pienillä on, mutta aina useammin ja useammin niistä päästään yli.
Ammattilaisilla on lääketieteellinen vastuu, mutta perheen pitää päästä alusta lähtien ottamaan vanhemmuus ja hoivavastuu.
Marja Sukanen
Lääketiede kehittyy koko ajan ja keskosten hoidossa näkyviä muutoksia on ollut paljon. 20 vuoden takainen aika on Tammelan mielestä melkein kivikautta.
– Huimia harppauksia on menty monessa asiassa: hengityksen tukihoidossa, ravitsemuksen hoidossa ja ylipäänsä siinä, että pystytään paremmin suojaamaan näitä vauvoja infektioilta. Niiltä hengenvaarallisilta asioilta, jotka uhkaavat pientä vauvaa, jolla vastustuskyky on heikko.
Osastonylilääkäri Outi Tammela arvioi, että keskosten hoito on Suomessa huipputasolla. Näin myös Taysissa.
– Keskosten hoidossa täällä Suomessa pystytään tarjoamaan ihan maailman huippuhoitoa. Tietysti maailmalla on huippukeskuksia, joilla on enemmän hoitoresursseja.
Uudet tilat tosi tarpeeseen
Tilanahtaudesta kärsivät osaston suurin tulevaisuudentoive kohdistuu uusiin tiloihin, joihin päästään muuttamaan vuoden 2019 alussa, selvittää Tammela.
– Isoin asia on, että perheet saadaan paremmin mukaan, ja siihen me tarvitaan ne uudet tilat. Täällä meillä ei ole mahdollista pitää äitiä ja vauvaa yhdessä 24/7 niin kuin pitäisi. Vauva tarvitsee vanhempansa lähelle, vaikka onkin sairas.
Osastonhoitaja Marja Sukasen mukaan perheiden läsnäolo ei nykyisellään ole mahdollista ympäri vuorokauden, ihan fyysistä tiloista johtuen.
– Meillä ei ole esimerkiksi suihkutiloja ja yksi ainoa wc kaikkien vanhempien ja muitten vierailijoitten käyttöön. Myöskään neliöt eivät anna myöten, että olisi isoja sänkyjä. Nukkuminen ei täällä onnistu.
Uudet tilat helpottavat perheiden lisäksi myös työntekoa.
– Uusissa tiloissa me saadaan perheille paremmat tilat. Nykysuuntaus on, että perheet osallistuvat enemmän hoitoon. Ammattilaisilla on lääketieteellinen vastuu, mutta perheen pitää päästä alusta lähtien ottamaan vanhemmuus ja hoivavastuu.
Läheisyydestä monia hyötyjä
Marja Sukanen korostaa, että vanhemman läheisyydessä vauva kasvaa paremmin.
– On todettu, että vanhempien läsnäolo rauhoittaa vauvaa, jos syke on korkea syke. Myös verenpaine rauhoittuu.
Parhainta läheisyyttä pienille on kenguruhoito, jossa ollaan iho ihoa vasten, sanoo Sukanen.
Erityisesti, jos on jotain rankkaa meneillään, ei muiden perheiden tarvitse ikäänkuin osallistua väkisin siihen.
Susanna Lohiniemi
– Vauva laitetaan vaippasillaan äidin tai isän paljaan rinnan päälle, jossa turvataan lämpö ja mukava olo vauvalle. Siinä köllötellessä vauvan olo rauhoittuu, he saavat paremmin levättyä ja imetyskin lähtee käyntiin paremmin.
Intimiteettiä älylaseilla
Yksi muutos uudessa lastensairaalassa tulee olemaan tummennettavat älylasit, jotka Sukasen mukaan helpottavat tarkkailua ja lisäävät intimiteettiä.
– Uusissa tiloissa tehohoitohuoneet ovat ns. neliapilassa. Älylasit mahdollistavat sen, että hoitaja kykenee tarkkailemaan montaa lasta yhtä aikaa. Jos kaikki on huoneessa hyvin, vauva voi hyvin ja perhe on läsnä, silloin voidaan tummentaa lasit ja perhe saa olla siellä omassa rauhassaan.
Tiukan budjetin aikana älylaseihin tarvittavat rahat uhkasivat jäädä saamatta, jolloin Tampereen Lastenklinikan tuki ry tuli apuun. Projektipäällikkö Susanna Lohiniemen mielestä on ilo kerätä varoja tällaiseen tarkoitukseen.
– Kun on itse nähnyt, minkälainen tilanne vastasyntyneiden teho-osastolla nyt on. Vaikka näissäkin tiloissa pystytään tarjoamaan tosi hyvää hoitoa, mutta on iso puute, ettei intimiteettiä ei ole. Erityisesti, jos on jotain rankkaa meneillään, ei muiden perheiden tarvitse ikään kuin osallistua väkisin siihen.
Hoitoturvallisuuden ja hygienian lisäksi lasit myös tehostavat hoitoa..
– Jotta pystytään montaa vauvaa ja perhettä monitoroimaan yhtä aikaa, ei siinä ole mahdollisuutta vetää väliverhoja. On kätevää, kun saadaan ne lasit tummennettua yhdellä napin painalluksella.