Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi eduskunnalle työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi

Akava ry pitää ehdotettuja lainmuutoksia kannatettavina.

Esitysluonnoksen tietojensaantioikeuksia koskevan muutoksen perusteluissa voisi vielä selvennykseksi todeta, että ensisijaisesti hakijan on edelleen toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan laadittu lääkärinlausunto. Eläkelaitos pyytäisi Kanta-palvelun kautta laissa tarkoitetut tarpeelliset tiedot vasta siinä tilanteessa, jollei hakija itse niitä toimita. Lakia ei tältä osin ehdoteta muutettavaksi.

Akava ry:n puolesta

Katri Ojala
Työeläke- ja sosiaalivakuutusasioiden päällikkö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 7.5.2026, VN/34498/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 063/62/2026
Lausunnon päiväys 17.6.2026
Laatija Katri Ojala

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto: yhteisötilaajasääntely ja muut sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin kansalliset laajennukset

Akavan lausunto työllisyyspoliittisesta tuesta yhdistyksille ja säätiöille

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Kansaneläkelaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 1 momentin kumoamisesta

Akavan lausunto: yhteisötilaajasääntely ja muut sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin kansalliset laajennukset

Akava ry kiittää mahdollisuudesta lausua sähköisen viestinnän tietosuojasäännösten toimivuudesta.

Akava pitää välttämättömänä, että sähköisen viestinnän tietosuojan lähtökohtaa ei heikennetä. Viestinnän luottamuksellisuus ja välitystietojen suoja eivät ole teknisiä yksityiskohtia, vaan osa perustuslaissa turvattua yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin suojaa. Lainsäätäjän on turvattava luottamuksellisen viestin suoja myös yksityisten välisissä suhteissa, ei vain suhteessa viranomaisiin. Tämä on erityisen tärkeää työelämässä, jossa työntekijä on työnantajaan nähden alisteisessa asemassa.

Nykyistä sääntelyä arvioitaessa on siksi torjuttava ajatus, että tietosuojan “ajantasaistaminen” tarkoittaisi automaattisesti työnantajien tai muiden yhteisötilaajien käsittelyoikeuksien laajentamista. Sääntelyn selkeyttäminen voi olla tarpeen, mutta sen tulee vahvistaa oikeusvarmuutta, läpinäkyvyyttä ja suhteellisuutta, ei avata yleisluonteista mahdollisuutta seurata työntekijöiden viestintää, verkon käyttöä, sijaintia tai muuta digitaalista toimintaa.

Erityisesti työntekijöiden yksityisyyden suoja edellyttää tarkkarajaista sääntelyä. Työntekijän sähköinen viestintä voi sisältää paitsi työhön liittyviä tietoja myös yksityiselämän kannalta arkaluonteisia seikkoja: yhteydenpitoa perheeseen, terveyteen, luottamuksellisiin neuvotteluihin, ammatilliseen järjestäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiin asioihin. Vaikka työnantaja omistaisi laitteen, verkon tai sähköpostijärjestelmän, se ei poista työntekijän perusoikeuksia. Työelämän tietosuojalain ja SVPL:n (Laki sähköisen viestinnän palveluista 917/2014) yhteensovittaminen on juuri siksi keskeistä: työpaikan tekninen valvonta, tietoverkon käytön järjestäminen ja työnantajalle kuuluvien sähköpostien käsittely muodostavat kokonaisuuden, jossa työntekijän oikeudet eivät saa jäädä hallinnollisen tehokkuuden tai kyberturvallisuusargumenttien alle.

Välitystiedot ansaitsevat vahvan suojan, vaikka ne eivät ole viestin sisältöä. Tiedot siitä, kuka viestii kenelle, milloin, mistä, millä laitteella, kuinka usein ja minkä palvelun kautta, voivat paljastaa ihmisestä hyvin paljon. Työpaikalla tällaiset tiedot voivat muodostaa yksityiskohtaisen kuvan työntekijän toiminnasta, verkostoista, työrytmeistä, poissaoloista, terveydentilaan liittyvistä vihjeistä tai esimerkiksi yhteydenpidosta luottamusmieheen. Siksi välitystietojen käsittelyä ei tule käsitellä kevyempänä tai vähemmän ongelmallisena vain siksi, ettei viestin sisältöä avata.

SVPL:n lähtökohta on, että muu kuin viestinnän osapuoli voi käsitellä sähköisiä viestejä ja välitystietoja vain viestinnän osapuolen suostumuksella tai lain nimenomaisen säännöksen perusteella. Tämä periaate on säilytettävä. Käsittelyperusteiden on oltava täsmällisiä, tarkoitussidonnaisia ja välttämättömyyteen sidottuja. Yleinen “riskienhallinta”, “toiminnan kehittäminen”, “tuottavuuden seuranta” tai “kyberturvallisuus” ei saa muodostua avoimeksi valtakirjaksi työntekijöiden digitaaliseen seurantaan.

Voimassa olevan SVPL:n 18 luvun yhteisötilaajaa koskeva erityissääntely osoittaa, että lainsäädännössä on jo tunnistettu tilanteet, joissa työnantajalla tai muulla yhteisötilaajalla voi olla rajattu tarve käsitellä välitystietoja väärinkäytösten tai liikesalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Tämä käsittelyoikeus ei kuitenkaan ole yleinen valvontavaltuus, vaan poikkeus viestinnän luottamuksellisuuden pääsäännöstä. Sen edellytykset on sidottu nimenomaisiin käyttötarkoituksiin, ennakollisiin huolehtimisvelvoitteisiin, käyttäjille annettaviin kirjallisiin ohjeisiin, käsittelijöiden rajaamiseen, yhteistoimintaan tai työntekijöiden kuulemiseen, dokumentointiin sekä tietosuojavaltuutetun ennakko- ja jälkivalvontaan.
Lain 18 luvun rakennetta on pidettävä vähimmäistasona silloin, kun arvioidaan sähköisen viestinnän tietosuojasäännösten ajantasaisuutta. Jos sääntelyä uudistetaan, lähtökohtana ei saa olla näiden menettelyllisten takeiden purkaminen tai käsittelyperusteiden väljentäminen, vaan sen varmistaminen, että väärinkäytöksiin ja tietoturvauhkiin voidaan puuttua vain täsmällisesti rajatuissa, välttämättömissä ja oikeasuhtaisissa tilanteissa.

Kyberturvallisuuden merkitys on kiistaton. Digitalisaatio, etätyö, hyökkäyspinta-alan laajentuminen, tekoälyn tehostama tietojenkalastelu ja sisäpiiriuhat ovat muuttaneet toimintaympäristöä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yksityisyydensuojaa olisi heikennettävä. Päinvastoin: mitä laajempia teknisiä valvontamahdollisuudet ovat, sitä tärkeämpää on säätää tarkasti siitä, milloin viestejä, välitystietoja ja sijaintitietoja voidaan käsitellä, kuka niitä saa käsitellä, kuinka pitkään tietoja säilytetään, miten käsittelystä informoidaan ja millaiset oikeussuojakeinot työntekijöillä on.

Hankkeella on todettu olevan yhteys kehysriihessä keväällä 2025 tehtyyn päätökseen selvittää työelämän tietosuojalain muutostarpeita ja mahdollisuuksia hallinnollista taakkaa aiheuttavan Suomi-lisän kumoamiseksi. Jos sääntelyn ongelmia tarkastellaan pääosin työnantajien hallinnollisen taakan, kustannusten, kyberturvallisuustarpeiden tai järjestelmien käyttöönoton näkökulmasta, vaarana on, että työntekijöiden yksityisyyden suoja näyttäytyy esteenä eikä perusoikeutena. Sääntelyn uudistamista arvioitaessa palkansaajien näkemyksille olisi annettava vähintään yhtä suuri paino kuin työnantajien näkemyksille, koska juuri työntekijät ovat niitä henkilöitä, joiden viestintää, välitystietoja, sijaintitietoja ja muuta digitaalista toimintaa mahdollinen sääntelyn keventäminen käytännössä koskisi.
 
Akava katsoo, että sääntelyn mahdollinen uudistaminen tulisi rakentaa seuraaville periaatteille:

  1. Viestinnän luottamuksellisuus säilyy pääsääntönä. Poikkeusten tulee olla rajattuja, välttämättömiä ja laissa täsmällisesti määriteltyjä.
  2. Työntekijöiden suojaa ei saa heikentää. Työsuhteen alisteisuus merkitsee, ettei työntekijän suostumusta voida pitää ongelmattomana käsittelyperusteena erityisesti seurannan, paikantamisen tai viestinnän valvonnan tilanteissa.
  3. Välitystietojen käsittelylle tarvitaan korkea kynnys. Tunnistetiedot voivat paljastaa yhtä arkaluonteisia asioita kuin viestin sisältö, minkä vuoksi niiden käsittelyn edellytykset on säädettävä tarkasti.
  4. Kyberturvallisuustoimet on erotettava henkilöstön valvonnasta. Tietoturvan turvaaminen voi edellyttää teknistä havainnointia, mutta se ei saa laajentua työntekijöiden käyttäytymisen, tehokkuuden, verkostojen tai lojaliteetin seurantaan.
  5. Läpinäkyvyys, yhteistoiminta ja valvonta ovat välttämättömiä. Työntekijöiden ja henkilöstön edustajien on tiedettävä, mitä tietoja käsitellään, mihin tarkoitukseen ja millä perusteella. Valvontaviranomaisten roolin on oltava selkeä.
  6. Sijaintitietojen suoja on säilytettävä vahvana. Työntekijän paikantaminen, ajoneuvojen seuranta ja päätelaitteista saatavan sijaintitiedon hyödyntäminen merkitsevät olennaista puuttumista työntekijän yksityisyyden suojaan. Niiden käsittely ei saa perustua epämääräisiin tehokkuus- tai työnjohtoargumentteihin.
  7. Nykyisiä menettelyllisiä takeita ei saa heikentää. Yhteistoimintavelvoite, käyttäjälle annettava selvitys, työntekijöiden edustajalle annettava vuosittainen selvitys sekä tietosuojavaltuutetulle tehtävä ennakkoilmoitus ja vuosittainen jälkiselvitys ovat keskeisiä oikeusturvakeinoja. Niitä on tarvittaessa vahvistettava, ei korvattava kevyemmällä työnantajakohtaisella harkinnalla.

Erityisen ongelmallista olisi, jos rajattu väärinkäytössääntely muuttuisi käytännössä yleiseksi henkilöstön valvontaoikeudeksi. Kyberturvallisuuden, liikesalaisuuksien suojan tai järjestelmien hallinnan tarpeet eivät saa oikeuttaa ennakoivaa, massamuotoista tai varmuuden vuoksi tapahtuvaa työntekijöiden viestinnän, verkon käytön, kontaktien tai työrytmin seurantaa.

Sähköisen viestinnän tietosuojan “murentaminen” loisi työelämään rakenteellisen valvontariskin. Se voisi normalisoida tilanteen, jossa työnantajalla on tekninen ja oikeudellinen mahdollisuus seurata työntekijän viestintäverkkojen käyttöä laajemmin kuin on välttämätöntä. Tällainen kehitys heikentäisi luottamusta työpaikoilla, kaventaisi sananvapautta ja yhteydenpidon vapautta sekä voisi vaikuttaa myös työntekijöiden halukkuuteen käyttää oikeuksiaan, hakea apua tai olla yhteydessä henkilöstön edustajiin.

Siksi sähköisen viestinnän tietosuojaa ei tule purkaa, vaan vahvistaa ja selkeyttää. Ajantasainen sääntely voi mahdollistaa välttämättömät ja oikeasuhtaiset kyberturvallisuustoimet, mutta sen tulee samalla estää laajamittainen, ennakoiva tai varmuuden vuoksi tapahtuva työntekijöiden seuranta. Oikea lähtökohta ei ole valvontaoikeuksien laajentaminen, vaan tarkkarajainen sääntely, jossa luottamuksellinen viestintä, välitystietojen suoja, työntekijöiden yksityisyys sekä SVPL:n 18 luvun kaltaiset menettelylliset oikeusturvatakeet pysyvät vahvana pääsääntönä.

Akava ry:n puolesta

Hannele Fremer
juristi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 25.5.2026, VN/10660/2026
Lausunnon diaarinumero Dnro 077/62/2026
Lausunnon päiväys 17.6.2026
Laatija Hannele Fremer

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi eduskunnalle työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi

Akavan lausunto työllisyyspoliittisesta tuesta yhdistyksille ja säätiöille

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Kansaneläkelaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 1 momentin kumoamisesta

Akavan lausunto työllisyyspoliittisesta tuesta yhdistyksille ja säätiöille

Taustakysymys

Onko ehdotus uudesta tuesta ja sillä tuettavasta toiminnasta kannatettava?

Ei kantaa

Perustelut tiiviisti

Esitetty laki on luonteeltaan mahdollistava, jolloin se jättää työvoimaviranomaiselle harkintavaltaa tuen myöntämiseen. Tämä on samalla sekä uhka, että mahdollisuus. Eriarvoisuus palveluiden saamisessa tai laadussa voi lisääntyä, mutta toisaalta myös mahdollisuus räätälöityihin ja hyvin kohdennettuihin palveluihin voi kasvaa.

Kohdennetut kysymykset

1. Näkemyksenne tuen tarkoituksesta ja tuettavan toiminnan kohderyhmästä?

Kohderyhmä on tarkoituksenmukaisesti määritelty ja myös tuen tarkoitus eli työnhakua ja työllistymisen edellytyksiä parantava toiminta on hyvä. Sen sijaan yhteys sosiaalihuoltolain mukaisten vastaavien palveluiden kanssa jää epäselväksi. Onko vaarana, että samankaltaisia palveluita rahoitetaan eri kanavien kautta tai toteutetaan päällekkäisinä tai ilman yhteensovitusta toistensa kanssa? Jotenkin pitäisi myös pystyä varmistamaan, että työvoimaviranomaisella on riittävä osaaminen kyseisten palveluiden eli tuettavan toiminnan hankkimiseen. Osataanko kohderyhmän tarpeet ja niihin vastaavat palvelut esimerkiksi määritellä oikein?

2. Näkemyksenne tuen kohdentamisesta yhdistyksille ja säätiöille (108 §)?

–

3. Näkemyksenne tuen hakijaa/saajaa koskevista edellytyksistä (109 §)?

Tukea ei pitäisi lainkaan voida myöntää työnantajalle, joka on syyllistynyt ulkomaisen työvoiman luvattomaan käyttöön, eikä muutenkaan työnantajalle, joka on syyllistynyt työelämää koskevien säädösten rikkomiseen.

4. Näkemyksenne tuettavan toiminnan rajoituksista (110 §)?

–

5. Näkemyksenne esityksessä kuvatusta tuettavasta toiminnasta? Onko tuettavaa toimintaa kuvattu riittävästi?

–

• Miten täydentäisitte tuettavan toiminnan kuvauksia (voitte kertoa myös esimerkkejä)?

–

6. Näkemyksenne tuen määrää ja kestoa koskevista ehdotuksista (111 §)?

–

7. Näkemyksenne työttömyysturvaa koskevista ehdotuksista?

Esityksestä voi jäädä epäselväksi, täyttääkö toimintaan osallistuminen työssäolovelvoitetta, mikäli osallistuminen ei tapahdu peräkkäisinä viikkoina. Esitystä olisi syytä täsmentää siten, että osallistumisviikkojen ei tarvitse olla perättäisiä.

10 a §: ”Jos henkilö osallistuisi kalenteriviikon aikana toimintaan vähintään kerran, esimerkiksi poissaololla muista osallistumiskerroista tai poissaolon syyllä ei olisi merkitystä.” Esityksen mukaan siis yhdenkin päivän osallistuminen kalenteriviikon aikana täyttää työssäolovelvoitteen sen viikon osalta, siitä riippumatta, monenako päivänä toimintaa viikon aikana järjestetään. Tämä linjaus kaipaa perusteluita, koska sellaisenaan se ei kannusta täysimittaiseen osallistumiseen. Vähimmillään siis kuuden viikon aikana yhteensä kuuden päivän osallistumisella voisi täyttää työssäolovelvoitteen, vaikka toiminta olisi toteutettu niin, että se muuten edellyttäisi jopa 30 päivän osallistumista (6 x 5 päivää). ”Osallistumisprosentti” tällaisessa ääritilanteessa olisi 20. Onko se riittävä? Viikkokohtainen tarkastelu muuten on paikallaan.

8. Näkemyksenne esitysluonnoksessa olevista vaikutusarvioista?

–

9. Mitä muuta haluatte lausua esityksestä?

Esityksen luvussa 4.1 toisessa kappaleessa todetaan, että ”tehtävä olisi työvoimapalveluna työvoimaviranomaiselle uusi”. Seuraava kappale päättyy virkkeeseen ”Myönnettävällä tuella toteutettavaa toimintaa ei luettaisi työvoimapalveluksi.” Lukua on syytä selkeyttää.

Esityksen perusteella syntyvää määrärahojen käyttöä ja niillä saavutettuja tuloksia on syytä seurata ja arvioida.

Akava ry:n puolesta

Heikki Taulu
Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 11.5.2026, VN/37864/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 066/62/2026
Lausunnon päiväys 12.6.2026
Laatija Heikki Taulu

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi eduskunnalle työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi

Akavan lausunto: yhteisötilaajasääntely ja muut sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin kansalliset laajennukset

Akavan lausunto luonnoksesta HE:ksi yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Kansaneläkelaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 1 momentin kumoamisesta

Eurooppalaiset digitaaliset oikeudet saavat kovaa kyytiä työpaikoillakin

EU:n sääntelynvastainen ohjelma osuu nyt myös työntekijän yksityisyydensuojaan.

Suomen kotimaisen poliittisen myllerryksen rinnalla myös Euroopan unionin läpi on kulkenut voimakas työntekijän oikeuksia koetellut aalto. Vuoden 2024 eurovaalit muuttivat sekä Euroopan parlamentin että komission tasapainoa, minkä seurauksena EU-sääntelyn muutokset ovat harvoin palkansaajien puolella.

Uuden komission aloitettua, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti laajat toimenpiteet sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja parantaa EU-maiden kansainvälistä kilpailukykyä.

Kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot ovat kritisoineet toimien olevan lähinnä yritysvastuun ja perusoikeuksien kaventamista, sillä parlamentin ja jäsenvaltioiden vain kuukausia aiemmin neuvottelemat EU-lainsäädäntöpaketit joutuivat von der Leyenin ja keskustaoikeistolaisen EPP:n oksaleikkuriin. Esimerkiksi yritysvastuudirektiivi ja ympäristövaikutusten raportointia koskevat lainsäädäntökokonaisuudet vesitettiin tuoreeltaan ja paria kuukautta myöhemmin tähtäimeen osui finanssisääntely.

Viimeisimmässä sääntelyn purun eli deregulaation aallossa on Euroopan komission digitaalista koontiasetusta koskeva ehdotus, joka kulkee tuttavallisemmin nimellä digiomnibus. Vuoden 2025 lopulla julkaistu aloite pitää sisällään huomattavia digitaalisten oikeuksien heikennyksiä.

Digiomnibusia on pidetty jopa niin merkittävänä deregulaation askeleena, että useat Brysselin ajatuspajat ja mediat ovat puhuneet siitä suomalaistutkija Anu Bradfordin lanseeraaman Bryssel-efektin loppuna. Bryssel-efekti viittaa siihen, että EU:n sääntely leviää maailmalle kunnianhimoisten tavoitteiden ansiosta. Nykyinen kehityssuunta on kuitenkin sammuttamassa EU:n maineen kansainvälisten perusoikeuksien ja vähimmäistandardien kotina.

Asetukset varokoot, täältä tulee tekoäly!

Digiomnibusin perusteena on ollut etenkin tekoälyn kehittäminen. Globaalissa tekoälykilpailussa Euroopan suurimmaksi kompastuskiveksi on ainakin suurten tekoälykehittäjien mielestä väitetty nykyistä yksityisyydensuojaa, joka estää henkilödatan käytön tekoälymallien kehittämisessä.

EU:n tekoälyasetus saatiin valmiiksi vasta kesällä 2024. Asetusta kiiteltiin tämänhetkistä tekoälypolitiikkaa ohjaavana aloitteena, joka toi vihdoin säännöt tekoälykehityksen villiin länteen. Asetus asetti esimerkiksi kiellot tekoälyn käyttötavoille, jotka ovat haitallisia perusoikeuksien toteutumiselle ja vähimmäisvaatimukset ns. korkean riskin tekoälyjärjestelmille.

Soutamista on seurannut huopaaminen. Komissio ilmoitti tekoälyasetuksen vesittämisestä ja sen aikataulun siirtämisestä marraskuussa 2025. Komission aloitteen jälkeen parlamentti ja jäsenvaltiot valmistelivat kantansa ennätysvauhtia, löytäen yhteisen sävelen toukokuun. Toisin sanoen: viiden vuoden valmistelutyö onnistuttiin rampauttamaan vain muutamassa kuukaudessa.

Nyt vuorossa on kokonaisvaltaisempi digiomnibus. Se käy laajasti käsiksi suureen määrään digitaalista lainsäädäntöä, joihin kuuluu esimerkiksi yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja data-asetus.

Voimakkaan lobbauksen kohteena ollut digiomnibus-paketti on herättänyt paljon närää kansalaisyhteiskunnassa useasta syystä. Suuret digifirmat ovat raivokkaasti lobanneet sääntelyn karsimista. Kun EU-vaalien jälkeen valta vaihtui, eurooppalaisen teknologiateollisuuden ja amerikkalaisten digijättien lobbauksen maalitolpat siirtyivät entistä kunnianhimoisemmiksi.

EU:n sääntelyn purku tuntuu työpaikoilla

Omnibusin vaikutukset näkyvät myös eurooppalaisilla työpaikoilla.

Komission muutokset tekevät palkansaajan yksityisyydensuojasta hyvin epävarman. Aloite tekee railon työntekijän oikeuksiin saada tietoa siitä, miten häntä valvotaan, minkä lisäksi hänen dataansa saatetaan käyttää esimerkiksi algoritmisten henkilöstönhallintalaitteiden kehittämiseen. Esitys on tällä hetkellä parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä, josta se etenee trilogineuvotteluihin ja lopulta lainsäädäntömuutokseksi.

Komission tulevissa aloitteissa ainoa valopilkku on ”laadukkaita työpaikkoja koskeva säädös” (Quality Jobs Act), joka on luvattu julkaistavaksi vuoden loppupuolella. Se saattaa tuoda sääntöjä algoritmien käyttöön työpaikoilla, mutta toistaiseksi viisivuotiskauden ainoan työelämäpaketin sisältö on hämärän peitossa. Tuore alustatalousdirektiivi voisi tarjota helpon lähestymistapan algoritmien ja sosiaalisen dialogin sääntelemiseksi, mutta komissio on ollut varovainen työntekijän digitaalisten oikeuksien lupailuista.

Samalla työnantajapuoli on esittänyt esimerkiksi palkka-avoimuusdirektiivin ja työaikadirektiivin soveltamisalan kaventamista. Komissio on toistaiseksi ollut vaitonainen. Tällä kaudella Brysselistä ei kuulu työntekijälle mitään uutta. Eikä ainakaan mitään hyvää.

Digiomnibus  

Digiomnibus on komission esittämä paketti EU:n digitaalisen lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamiseksi. Tekoälyasetuksen lisäksi se muuttaa etenkin yksityisyydensuojaa koskevaa lainsäädäntöä.  

Lainsäädäntöpaketti osuu myös työntekijän digitaalisiin oikeuksiin. Se heikentää työntekijän oikeuksia saada tietoa digitaalisten henkilöstötietojen käsittelystä, mikä voi aiheuttaa riskejä esimerkiksi valvonnan osalta.  

Tekoälyasioissa paketti lykkää tuoreen tekoälyasetuksen keskeisten osien toimeenpanoa ja avaa aiemmin yksityisyydensuojan piirissä olleen datan tekoälyn koulutukseen. Digiomnibus lykkäsi esimerkiksi työntekijän erottamista tukevien tekoälyjärjestelmien arviontivaatimuksia yli vuodella, vaikka järjestelmät ovat käytössä jo tällä hetkellä.  

Tekoälyasetuksen viivästyttäminen hyväksyttiin toukokuussa. Yksityisyydensuojaa koskeva osa Digiomnibusista tulee EU:n toimielinten käsittelyyn vuoden 20026 lopussa.

Teksti: Ilkka Penttinen Fouto, Policy Advisor, Eurocadres

Eurocadres on Euroopan korkeakoulutettujen ja johtavassa asemassa olevien työntekijöiden neuvottelukunta (Council of European Professional and Managerial Staff). Eurocadres edustaa lähes kuutta miljoonaa asiantuntijaa ja johtavassa asemassa olevaa työntekijää eri aloilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Akava on Eurocadresin jäsen. Lisätietoja Eurocadresin toiminnasta ja tavoitteista Eurocadresin sivustolta.

Akavalainen

Kaikki verkkolehti-artikkelit
Akavalainen-verkkolehti
Tommi Anttalainen

Tervetuloa Akavaan, Tommi!

Tommi Anttalainen
Toni Heikkilä Kesäduunari-info 2026

Kesäduunari-infon vinkit kesätyön ensimmäisiin päiviin

Toni Heikkilä Kesäduunari-info 2026
Akavalainen-verkkolehti

Kehysriihen tulokset jäivät laihoiksi

Akavalainen-verkkolehti

Asiantuntijan aivot kaipaavat työrauhaa ja palautumista

Asiantuntijatyön murros korostaa työaikasuojelun tarvetta

Viime aikoina on ehdotettu, että itsenäistä asiantuntijatyötä tekeviä tulee rajata nykyistä laajemmin työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että rajaaminen olisi sekä työntekijöiden suojelun että EU-sääntelyn näkökulmasta ongelmallista.

Työaikalain keskeinen tavoite on turvata työntekijöille riittävä työaikasuojelu eli ennen kaikkea rajata enimmäistyöaikoja ja varmistaa riittävät lepoajat. Samat tavoitteet ovat myös Euroopan unionin työaikadirektiivin ytimessä. Katsomme Akavassa, että on täysin selvää, että itsenäistä asiantuntijatyötä tekevät kuuluvat työaikalain piiriin.

Keskustelussa unohtuu usein, että Suomi ei voi yksipuolisesti päättää asiantuntijatyön jättämisestä työaikalainsäädännön ulkopuolelle.

Työaikalain uudistuksen yhteydessä todettiin, että kategorinen asiantuntijatyön rajaaminen työaikasuojelun ulkopuolelle ei ole mahdollista Suomea velvoittavan työaikadirektiivin perusteella. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä lähtökohtana on ollut työntekijöiden suojelun korostaminen ja työaikasääntelyn soveltamisalapoikkeusten suppea tulkinta.

Työaikalain soveltamisalapoikkeukset voivat koskea vain sellaisia tilanteita, joissa työntekijällä on todellinen työaika-autonomia eli tosiasiallinen vapaus itse päättää työajoistaan. Tämä tarkoittaa, työntekijät voivat itse päättää sekä työn tekemisen ajankohdasta että työn määrästä ilman työnantajan välitöntä tai välillistä työaikavalvontaa. Sääntely pohjautuu tässäkin työaikadirektiiviin.

Lisäksi työaikalakia valmisteltaessa todettiin, että asiantuntijatyön määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Asiantuntijatyötä tehdään sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Itsenäisessä asiantuntijatyössä työaikojen järjestämiseen liittyy monia piirteitä, jotka voidaan ottaa huomioon. Valtaosaa siitä rytmittävät asiakkaiden tarpeet, kokoukset, projektien aikataulut, yhteistyö muiden kanssa sekä työnantajan tavoitteet. Asiantuntijoiden työskentelyyn vaikuttaminen ja työajan seuranta toteutuvat muun muassa työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden, työajanhallintajärjestelmien ja digitaalisten työvälineiden avulla.

Työaikasuojelu kuuluu myös asiantuntijoille

Työelämän muutokset edellyttävät sääntelyn jatkuvaa kehittämistä, minkä lähtökohtana tulee olla työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn turvaaminen. Tämä on myös EU-oikeuden keskeinen periaate.

Tarve itsenäisten asiantuntijoiden työaikasuojelulle on ilmeinen. Akava Works -työolotutkimuksen 2026 alustavat tulokset kertovat, että 52 prosenttia vastanneista akavalaisista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Tilanne on huonontunut vuodesta 2024, jolloin 38 prosenttia työolotutkimukseen vastanneista oli tätä mieltä. Suunta on väärä, kun yhä useampi akavalainen pitää työuupumuksen riskiä suurena tai melko suurena.

Työaikasuojelu on tuottavuuskysymys

Työelämän muutokset esitetään usein perusteena työaikasääntelyn keventämisvaatimukselle. Tuore Akava Works -selvitys työelämätutkijoiden näkemyksistä asiantuntijatyön muutoksesta antaa toisenlaisen kuvan.

Selvityksen mukaan asiantuntijatyötä muokkaavat samanaikaisesti osaamisvaatimusten kasvu, johtamisen murros ja yhteiskunnalliset muutokset. Työelämän tutkijat korostavat, että Suomen tuleva menestys rakentuu yhä vahvemmin korkeaan osaamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja kykyyn hyödyntää asiantuntijoiden osaamista täysimääräisesti. Tuottavuuden haasteita ei ratkaista lisäämällä työn määrää, vaan vahvistamalla työn laatua, osaamisen kehittymistä ja hyvää johtamista.

Juuri tästä syystä työaikasuojelun merkitys korostuu asiantuntijatyössä. Uuden oppiminen, ongelmanratkaisu, luovuus ja innovointi edellyttävät palautumista, keskittymistä ja mahdollisuutta hallita työn kuormitusta. Jos työ valuu jatkuvasti vapaa-ajalle tai työmäärä kasvaa hallitsemattomasti, vaarantuvat sekä työntekijän hyvinvointi että työn tuloksellisuus.

Akava Works -selvityksessä korostetaan myös, että asiantuntijatyön johtamisen on uudistuttava.

Kun työn vaatimukset kasvavat ja osaamisen merkitys korostuu, työntekijöiden mahdollisuuksista palautua, oppia ja ylläpitää työkykyään on huolehdittava. Kestävä tuottavuus syntyy osaamisesta, hyvästä johtamisesta ja hyvinvoivista työntekijöistä – ei rajattomista työajoista.

Näkökulmat

Kaikki näkökulmat
Maria Löfgren

Yhteiset pelisäännöt vahvistavat turvallisuutta

Maria Löfgren
Euroopan unioni
Piia Rekilä

EU nostaa toivoa ja epätoivoa

Piia Rekilä
Miika Sahamies

Suomen kasvu edellyttää vahvoja ammattikorkeakouluja

Miika Sahamies
Lotta Savinko

Työturvallisuuden seuraavaa askelta odotellessa

Lotta Savinko

Opiskelijajärjestöt: Sateenkaarinuorten syrjintään työelämässä ja koulutuksessa on puututtava konkreettisin toimin

Vuoden 2025 Nuorisobarometrin mukaan 18 prosenttia nuorista kokee kuuluvansa seksuaalivähemmistöön ja lähes joka toinen johonkin vähemmistöön. Nuorista 16 prosenttia on kohdannut syrjintää sukupuolinormien rikkomisen vuoksi ja 8 prosenttia seksuaalisen suuntautumisensa takia.

– Jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden opiskella ja rakentaa tulevaisuuttaan omana itsenään. Yhdenvertaisuuden edistäminen oppilaitoksissa ja työelämässä hyödyttää koko yhteiskuntaa ja vahvistaa kaikkien hyvinvointia, painottaa Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Kasper Laaksonen.

Tasa-arvoisen opiskelu- ja työympäristön rakentaminen ei koske vain vähemmistöjä, ja sen kuuluu olla kaikkien tehtävä, painottavat SAKKI ry:n, Akavan opiskelijoiden ja STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajat. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät odotukset voivat rajoittaa ja kuormittaa kaikkia, eivät vain vähemmistöjä. Yhdenvertaisuustyö vaatii avoimuutta, halua oppia ja valmiutta muuttua työntekijöiltä, työelämältä ja etujärjestöiltä.

– Nuorten siirtyessä koulutuksesta työelämään on tärkeää, että he kokevat olevansa tervetulleita ja arvostettuja omana itsenään. Kun erilaiset kokemukset ja taustat huomioidaan, syntyy ympäristöjä, joissa jokainen voi osallistua, oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa, sanoo SAKKI ry:n puheenjohtaja Kia Wilenius.

–  Pride muistuttaa, ettei taistelu yhdenvertaisuuden puolesta ole ohi. Nuorten on voitava luottaa, että teemme lujaa edunvalvontaa, vaikka ympäröivässä maailmassa tapahtuisi mitä, muistuttaa STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala. 

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK järjestävät tiistaina 23.6.2026 kello 10–12 keskustelutapahtuman sateenkaarinuorten asemasta koulutuksessa ja työelämässä. Tapahtumassa tarkastellaan yhdenvertaisuuden toteutumista sekä sitä, miten oppilaitokset, työpaikat ja työmarkkinajärjestöt voivat edistää turvallisempia ja tasa-arvoisempia ympäristöjä kaikille.

Lisätietoa antaa

Akava: Osaava henkilöstö tekee korkeakoulujen ja tutkimuksen tulevaisuuden

– Korkeakoulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen merkitys Suomen kasvulle ja hyvinvoinnille. Uuden vision tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että korkeakoulujen henkilöstöllä on riittävät mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin. Korkeakoulujen uudistuminen, tutkimuksen laatu, opetuksen kehittäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyvät henkilöstön osaamisesta, sitoutumisesta ja työstä, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Akava korostaa, että korkeakoulujen henkilöstön asema ja työhyvinvointi sekä mahdollisuudet pitkäjäinteiseen asiantuntija- ja tutkimustyöhön ovat korkeakoulujen ydin. Tämän tulee näkyä sekä politiikassa että korkeakoulujen hallinnollisissa päätöksissä.

– Viime vuosina korkeakouluille on tullut uusia tehtäviä ja niihin on kohdistunut kasvavia odotuksia ja paineita toiminnan tehostamiseen. Jotta vision tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee niiden toteuttamiseen varata riittävät resurssit. Henkilöstön voimavarojen pitää olla tasapainossa sille asetettujen tavoitteiden kanssa ja tutkijanurien pitää olla houkuttelevia. Pidämme myönteisenä, että visiossa korostetaan tutkimuksen vastuullisuutta, opetuksen laatua sekä korkeakouluyhteisöjen hyvinvointia. Näiden tavoitteiden tulee toteutua myös korkeakoulujen ohjauksessa, rahoituksessa ja johtamisessa, Löfgren jatkaa.

Akava tukee tavoitetta nostaa nuorten aikuisten korkeakoulutusaste keskeisten verrokkimaiden tasolle. Tavoitetta ei kuitenkaan pidä toteuttaa koulutuksen tai tutkimuksen laadun kustannuksella, mikä edellyttää yhteiskunnalta investointeja korkeakoulujen perusrahoitukseen.

– Koulutustason nostaminen on välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Korkeakoulutuksen saavutettavuus, laadukas opetus ja ohjaus sekä opiskelijoiden hyvinvointi ovat perusta sille, että koulutustason nosto toteutuu kestävällä tavalla ja vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteensa, toteaa koulutuspolitiikan päällikkö Miika Sahamies.

Tutustu visioon Sivistyksestä suunta Suomelle: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040

Lisätietoa antaa

SAK, Akava ja STTK: Työeläkejärjestelmän parempi rahoitusasema luo turvaa nuorille ja tuleville sukupolville

Eläketurvakeskuksen uusien pitkän aikavälin laskelmien mukaan suomalaisen työeläkejärjestelmän rahoitusasema näyttää vahvistuvan. Arvioiden perusteella työeläkevakuutusmaksussa voisi pitkällä aikavälillä olla jopa laskuvaraa. Työeläkemaksujen alentaminen ei kuitenkaan ole ajankohtaista, sillä maksukehityksestä on sovittu vuoteen 2030 asti osana eläkeuudistusta. Tavoitteena on tasainen ja tarkoituksenmukainen maksukehitys.

– Parantuneet laskelmat ovat myönteinen uutinen, mutta niitä ei pidä tulkita siten, että työeläkemaksuja pitäisi ryhtyä alentamaan. Työmarkkinaosapuolet ovat yhdessä sopineet maksukehityksestä, ja sovitussa linjassa on pysyttävä myös silloin, kun näkymät näyttävät lupaavammilta. Vaikutuksia on seurattava pidempi aika, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Yksi keskeisistä syistä parantuneisiin näkymiin on sijoitusuudistus, joka on nostanut pitkän aikavälin tuotto-odotuksia. Eläketurvakeskus on myös muuttanut osin laskentatapaansa aiemmasta. Myönteiset vaikutukset näkyvät jo uusissa laskelmissa, mutta niissä kyse on edelleen odotuksista eikä toteutuneista tuotoista. Korkeampiin tuotto-odotuksiin liittyy myös suurempi sijoitusriski, minkä vuoksi uudistuksen vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti vasta pidemmällä aikavälillä. Eläkeuudistuksessa sovittiin, että mahdolliset hyvät sijoitustuotot käytetään työeläkejärjestelmän rahoitusaseman vahvistamiseen. Tavoitteena on varmistaa järjestelmän kestävyys myös heikompina aikoina.

Vaikka sijoitustuotot ovat olleet viime vuosina vahvoja, osakemarkkinoiden korkeat arvostustasot ja kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuudet voivat vaikuttaa tulevaan kehitykseen. Myös väestökehitys ja maahanmuuton määrä ovat työeläkejärjestelmän kannalta keskeisiä.

– Parempi rahoitusasema tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa työeläkejärjestelmän varautumista tulevaisuuteen. Pitkän aikavälin laskelmat ovat aina tämänhetkiseen tietoon perustuvia arvioita, joten yhden laskelman perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Työeläkejärjestelmän tehtävä on turvata eläkkeet myös nuorille ja tuleville sukupolville, minkä vuoksi sen on kestettävä talouden ja väestökehityksen mukanaan tuomia epävarmuuksia, korostaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Eläketurvakeskuksen laskelmat osoittavat myös, että tehdyt eläkeuudistukset ovat vahvistaneet työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin näkymiä.

– Laskelmat vahvistavat käsitystä, että työeläkejärjestelmää on onnistuttu uudistamaan oikeaan suuntaan. Työeläkejärjestelmän rahoitusaseman vahvistuminen luo turvaa nuorille. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyöhön perustuva valmistelutapa on ollut työeläkejärjestelmän kehittämisen keskeinen vahvuus ja mahdollistanut pitkäjänteiset uudistukset yli suhdanne- ja vaalikausien, sanoo STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Yhteyshenkilöt  

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puh. 020 774 0100

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren puh. 040 568 2798

STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi puh. 050 346 08 47

Yhteiset pelisäännöt vahvistavat turvallisuutta

Suomea on pitkään pidetty kokonaisturvallisuuden mallimaana. Sen vahvuus ei ole vain viranomaisissa tai puolustuskyvyssä, vaan myös siinä, että yhteiskunnan eri toimijat kykenevät rakentamaan yhteisiä ratkaisuja poikkeuksellisiin tilanteisiin. Siksi työmarkkinajärjestöjen yhteinen suositus drooniuhkatilanteissa noudatettavista toimintatavoista on merkittävä saavutus.

Suositus ei ole laki. Se ei muuta työsopimuslain tai virkakuntaa koskevan lainsäädännön sisältöä eikä ratkaise kaikkia oikeudellisia tulkintakysymyksiä. Silti sen arvo on huomattava. Työelämässä tarvitaan ennakoitavuutta, luottamusta ja yhteinen käsitys siitä, miten toimitaan, kun turvallisuus on uhattuna.

Erityisen tärkeää on yhteinen näkemys siitä, että työntekijän ei tarvitse kantaa epävarmuutta toimeentulostaan tilanteessa, jossa viranomainen on antanut vaaratiedotteen ja työnteko estyy turvallisuussyistä. Kun työntekijä voi luottaa palkanmaksuun, kynnys noudattaa viranomaisohjeita madaltuu. Tämä on turvallisuuden kannalta olennainen asia.

Kokonaisturvallisuus rakentuu siitä, että ihmiset toimivat kriisitilanteissa ennakoidulla tavalla. Jos työntekijä joutuu pohtimaan turvallisuuden ja toimeentulon välillä, järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi palkkavarmuus ei ole vain työoikeudellinen kysymys, vaan myös osa yhteiskunnan varautumista.

Yhteinen suositus antaa työpaikoille mahdollisuuden valmistautua etukäteen. Työpaikoilla voidaan sopia toimintamalleista, arvioida riskejä ja varmistaa, että henkilöstö tietää, miten erilaisissa uhkatilanteissa toimitaan. Samalla toimialakohtaiset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon siellä, missä lisätoimia tarvitaan.

Merkittävää on myös se, että ratkaisu syntyi työmarkkinaosapuolten yhteistyönä. Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä, kuinka hyvin kolmikantainen valmistelu kykenee vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tässä asiassa yhteistyö tuotti tuloksen, joka lisää ennakoitavuutta, vahvistaa luottamusta ja tukee viranomaisten turvallisuustyötä.

Juuri tällaisissa kysymyksissä kolmikannan vahvuus näkyy. Työntekijöiden, työnantajien ja julkisen vallan näkökulmat ovat erilaisia, mutta yhteisen ratkaisun löytäminen tuottaa usein lopputuloksen, jota yksikään osapuoli ei olisi voinut saavuttaa yksin.

Drooniuhkiin liittyvä suositus ei ehkä jää työmarkkinahistorian tunnetuimpien sopimusten joukkoon. Se on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnan turvallisuutta voidaan vahvistaa käytännöllisillä ratkaisuilla ja yhteisellä vastuunkantamisella. Juuri tällaisia ratkaisuja Suomi tarvitsee myös tulevaisuudessa.

Näkökulmat

Kaikki näkökulmat
Hannele Fremer

Asiantuntijatyön murros korostaa työaikasuojelun tarvetta

Hannele Fremer
Euroopan unioni
Piia Rekilä

EU nostaa toivoa ja epätoivoa

Piia Rekilä
Miika Sahamies

Suomen kasvu edellyttää vahvoja ammattikorkeakouluja

Miika Sahamies
Lotta Savinko

Työturvallisuuden seuraavaa askelta odotellessa

Lotta Savinko

SAK, Akava ja STTK: Palkkavarmuus vahvistaa kokonaisturvallisuutta

– Osapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin. Silti nyt myös työnantajapuoli on mukana suosittelemassa, että työntekijälle maksetaan palkka tilanteessa, jossa tämä on estynyt tekemästä työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevan vaaratiedotteen vuoksi. Palkkavarmuus hälvensi työntekijöiden epätietoisuuden. Nyt mennään turvallisuus edellä kuten kuuluukin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan myös tilanteen mahdolliseen vaikeutumiseen on varauduttava.

– Siltä varalta, että drooniuhista johtuvat vaaratilanteet yleistyvät ja niistä aiheutuu vaara-alueen työnantajille merkittäviä lisäkustannuksia, tarvitaan työnantajien kesken tasausmalli. Sovimme, että työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitetään vaihtoehtoja. Lähtökohtana on, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai palkansaajille. Mikäli turvallisuustilanne heikkenee, voidaan selvityksen pohjalta viipymättä aloittaa tarvittavan lainsäädännön valmistelu, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo.


STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi on tyytyväinen neuvotteluiden onnistumiseen.

– Suomea pidetään varautumisen mallimaana. Tässä neuvottelussa epäonnistuminen olisi ollut kansalaisille huono viesti. Suositus ohjaa noudattamaan viranomaisen vaaratiedotteita ja sopimaan drooniuhkatilanteisiin liittyvistä toimintaohjeista työpaikoilla. Työnantaja- ja työntekijäliittojen on myös hyvä arvioida toimialakohtaisesti tarvittavia lisätoimenpiteitä. Epätietoisuus ja epävarmuus vähentyvät tämän suosituksen myötä, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi arvioi.

Työelämäsuositukset drooniuhkatilanteiden varalta 


Lisätietoja

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta p. 020 774 0100
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren p. 040 568 2798
STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi p. 050 346 08 47