koluta

Finnish

Etymology

kolu +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkolutɑˣ/, [ˈko̞lut̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -olutɑ
• Hyphenation^(key): ko‧lu‧ta

Verb

koluta

1. To scour, ransack, search something.

   No, me käveltiin koko ostari läpi moneen kertaan ja koluttiin kummatkin kerrokset ja joitakin liikkeitä sisältä, mutta ei.

   Well, we walked through the whole mall many times and scoured both floors and inside some businesses, but no.

Conjugation

Inflection of koluta (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koluan	en kolua	1st sing.	olen kolunnut	en ole kolunnut
2nd sing.		koluat	et kolua	2nd sing.	olet kolunnut	et ole kolunnut
3rd sing.		koluaa	ei kolua	3rd sing.	on kolunnut	ei ole kolunnut
1st plur.		koluamme	emme kolua	1st plur.	olemme kolunneet	emme ole kolunneet
2nd plur.		koluatte	ette kolua	2nd plur.	olette kolunneet	ette ole kolunneet
3rd plur.		koluavat	eivät kolua	3rd plur.	ovat kolunneet	eivät ole kolunneet
passive		kolutaan	ei koluta	passive	on koluttu	ei ole koluttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolusin	en kolunnut	1st sing.	olin kolunnut	en ollut kolunnut
2nd sing.		kolusit	et kolunnut	2nd sing.	olit kolunnut	et ollut kolunnut
3rd sing.		kolusi	ei kolunnut	3rd sing.	oli kolunnut	ei ollut kolunnut
1st plur.		kolusimme	emme kolunneet	1st plur.	olimme kolunneet	emme olleet kolunneet
2nd plur.		kolusitte	ette kolunneet	2nd plur.	olitte kolunneet	ette olleet kolunneet
3rd plur.		kolusivat	eivät kolunneet	3rd plur.	olivat kolunneet	eivät olleet kolunneet
passive		koluttiin	ei koluttu	passive	oli koluttu	ei ollut koluttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koluaisin koluisin	en koluaisi en koluisi	1st sing.	olisin kolunnut	en olisi kolunnut
2nd sing.		koluaisit koluisit	et koluaisi et koluisi	2nd sing.	olisit kolunnut	et olisi kolunnut
3rd sing.		koluaisi koluisi	ei koluaisi ei koluisi	3rd sing.	olisi kolunnut	ei olisi kolunnut
1st plur.		koluaisimme koluisimme	emme koluaisi emme koluisi	1st plur.	olisimme kolunneet	emme olisi kolunneet
2nd plur.		koluaisitte koluisitte	ette koluaisi ette koluisi	2nd plur.	olisitte kolunneet	ette olisi kolunneet
3rd plur.		koluaisivat koluisivat	eivät koluaisi eivät koluisi	3rd plur.	olisivat kolunneet	eivät olisi kolunneet
passive		koluttaisiin	ei koluttaisi	passive	olisi koluttu	ei olisi koluttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kolua	älä kolua	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kolutkoon	älköön kolutko	3rd sing.	olkoon kolunnut	älköön olko kolunnut
1st plur.		kolutkaamme	älkäämme kolutko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kolutkaa	älkää kolutko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kolutkoot	älkööt kolutko	3rd plur.	olkoot kolunneet	älkööt olko kolunneet
passive		koluttakoon	älköön koluttako	passive	olkoon koluttu	älköön olko koluttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolunnen	en kolunne	1st sing.	lienen kolunnut	en liene kolunnut
2nd sing.		kolunnet	et kolunne	2nd sing.	lienet kolunnut	et liene kolunnut
3rd sing.		kolunnee	ei kolunne	3rd sing.	lienee kolunnut	ei liene kolunnut
1st plur.		kolunnemme	emme kolunne	1st plur.	lienemme kolunneet	emme liene kolunneet
2nd plur.		kolunnette	ette kolunne	2nd plur.	lienette kolunneet	ette liene kolunneet
3rd plur.		kolunnevat	eivät kolunne	3rd plur.	lienevät kolunneet	eivät liene kolunneet
passive		koluttaneen	ei koluttane	passive	lienee koluttu	ei liene koluttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		koluta		present	koluava	koluttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kolutakseni kolutaksemme 2nd kolutaksesi kolutaksenne 3rd kolutakseen kolutaksensa		past	kolunnut	koluttu
2nd	inessive2	kolutessa	koluttaessa	agent4	koluama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kolutessani kolutessamme 2nd kolutessasi kolutessanne 3rd kolutessaan kolutessansa		negative	koluamaton
	instructive	koluten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	koluamassa	—
	elative	koluamasta	—
	illative	koluamaan	—
	adessive	koluamalla	—
	abessive	koluamatta	—
	instructive	koluaman	koluttaman
4th3	verbal noun	koluaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st koluamaisillani koluamaisillamme 2nd koluamaisillasi koluamaisillanne 3rd koluamaisillaan koluamaisillansa

Further reading

• “koluta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kuolat, luokat