tukkia

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *tukkidak, probably from Proto-Uralic *čukka- (and possibly related to tukka), or alternatively borrowed from Proto-Germanic *stukōną. Related to Ingrian tukkia and Karelian tukkie.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtukːiɑˣ/, [ˈt̪ukːiɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ukːiɑ
• Hyphenation^(key): tuk‧kia

Verb

tukkia

1. (transitive) to block, clog, bar, obstruct

   tukkia suu ― to shut up (shut someone up), silence (literally, “to clog (someone's) mouth”)

Conjugation

Inflection of tukkia (Kotus type 61*A/sallia, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tukin	en tuki	1st sing.	olen tukkinut	en ole tukkinut
2nd sing.		tukit	et tuki	2nd sing.	olet tukkinut	et ole tukkinut
3rd sing.		tukkii	ei tuki	3rd sing.	on tukkinut	ei ole tukkinut
1st plur.		tukimme	emme tuki	1st plur.	olemme tukkineet	emme ole tukkineet
2nd plur.		tukitte	ette tuki	2nd plur.	olette tukkineet	ette ole tukkineet
3rd plur.		tukkivat	eivät tuki	3rd plur.	ovat tukkineet	eivät ole tukkineet
passive		tukitaan	ei tukita	passive	on tukittu	ei ole tukittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tukin	en tukkinut	1st sing.	olin tukkinut	en ollut tukkinut
2nd sing.		tukit	et tukkinut	2nd sing.	olit tukkinut	et ollut tukkinut
3rd sing.		tukki	ei tukkinut	3rd sing.	oli tukkinut	ei ollut tukkinut
1st plur.		tukimme	emme tukkineet	1st plur.	olimme tukkineet	emme olleet tukkineet
2nd plur.		tukitte	ette tukkineet	2nd plur.	olitte tukkineet	ette olleet tukkineet
3rd plur.		tukkivat	eivät tukkineet	3rd plur.	olivat tukkineet	eivät olleet tukkineet
passive		tukittiin	ei tukittu	passive	oli tukittu	ei ollut tukittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tukkisin	en tukkisi	1st sing.	olisin tukkinut	en olisi tukkinut
2nd sing.		tukkisit	et tukkisi	2nd sing.	olisit tukkinut	et olisi tukkinut
3rd sing.		tukkisi	ei tukkisi	3rd sing.	olisi tukkinut	ei olisi tukkinut
1st plur.		tukkisimme	emme tukkisi	1st plur.	olisimme tukkineet	emme olisi tukkineet
2nd plur.		tukkisitte	ette tukkisi	2nd plur.	olisitte tukkineet	ette olisi tukkineet
3rd plur.		tukkisivat	eivät tukkisi	3rd plur.	olisivat tukkineet	eivät olisi tukkineet
passive		tukittaisiin	ei tukittaisi	passive	olisi tukittu	ei olisi tukittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tuki	älä tuki	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tukkikoon	älköön tukkiko	3rd sing.	olkoon tukkinut	älköön olko tukkinut
1st plur.		tukkikaamme	älkäämme tukkiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tukkikaa	älkää tukkiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tukkikoot	älkööt tukkiko	3rd plur.	olkoot tukkineet	älkööt olko tukkineet
passive		tukittakoon	älköön tukittako	passive	olkoon tukittu	älköön olko tukittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tukkinen	en tukkine	1st sing.	lienen tukkinut	en liene tukkinut
2nd sing.		tukkinet	et tukkine	2nd sing.	lienet tukkinut	et liene tukkinut
3rd sing.		tukkinee	ei tukkine	3rd sing.	lienee tukkinut	ei liene tukkinut
1st plur.		tukkinemme	emme tukkine	1st plur.	lienemme tukkineet	emme liene tukkineet
2nd plur.		tukkinette	ette tukkine	2nd plur.	lienette tukkineet	ette liene tukkineet
3rd plur.		tukkinevat	eivät tukkine	3rd plur.	lienevät tukkineet	eivät liene tukkineet
passive		tukittaneen	ei tukittane	passive	lienee tukittu	ei liene tukittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tukkia		present	tukkiva	tukittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tukkiakseni tukkiaksemme 2nd tukkiaksesi tukkiaksenne 3rd tukkiakseen tukkiaksensa		past	tukkinut	tukittu
2nd	inessive2	tukkiessa	tukittaessa	agent4	tukkima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tukkiessani tukkiessamme 2nd tukkiessasi tukkiessanne 3rd tukkiessaan tukkiessansa		negative	tukkimaton
	instructive	tukkien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	tukkimassa	—
	elative	tukkimasta	—
	illative	tukkimaan	—
	adessive	tukkimalla	—
	abessive	tukkimatta	—
	instructive	tukkiman	tukittaman
4th3	verbal noun	tukkiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tukkimaisillani tukkimaisillamme 2nd tukkimaisillasi tukkimaisillanne 3rd tukkimaisillaan tukkimaisillansa

Derived terms

• tukahtua
• tuke
• tukehtua
• tuketa
• tukinta
• tukkeuma
• tukkiintua
• tukkiminen
• tukko
• tukos

 

Further reading

• “tukkia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtukːiɑ/, [ˈt̪ukːiɑ̝]
• Rhymes: -ukːiɑ
• Hyphenation^(key): tuk‧kia

Noun

tukkia

1. partitive singular of tukki
2. partitive plural of tukka

Anagrams

• kuikat, taukki, tikkua, tiukka

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *tukkidak. Cognates include Finnish tukkia and Estonian tukkida.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtukːiɑ/, [ˈtukːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtukːiɑ/, [ˈtukːiɑ]
• Rhymes: -ukːeː, -ukːiɑ
• Hyphenation: tuk‧ki‧a

Verb

tukkia

1. (transitive) to stuff

Conjugation

Conjugation of tukkia (type 7/oppia, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tukin	en tuki	1st singular	oon tukkint, oon tukkinut	en oo tukkint, en oo tukkinut
2nd singular	tukit	et tuki	2nd singular	oot tukkint, oot tukkinut	et oo tukkint, et oo tukkinut
3rd singular	tukkii	ei tuki	3rd singular	ono tukkint, ono tukkinut	ei oo tukkint, ei oo tukkinut
1st plural	tukimma	emmä tuki	1st plural	oomma tukkineet	emmä oo tukkineet
2nd plural	tukitta	että tuki	2nd plural	ootta tukkineet	että oo tukkineet
3rd plural	tukkiit1), tukkivat2), tukitaa	evät tuki, ei tukita	3rd plural	ovat tukkineet	evät oo tukkineet, ei oo tukittu
impersonal	tukitaa	ei tukita	impersonal	ono tukittu	ei oo tukittu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tukin	en tukkint, en tukkinut	1st singular	olin tukkint, olin tukkinut	en olt tukkint, en olt tukkinut
2nd singular	tukit	et tukkint, et tukkinut	2nd singular	olit tukkint, olit tukkinut	et olt tukkint, et olt tukkinut
3rd singular	tukki	ei tukkint, ei tukkinut	3rd singular	oli tukkint, oli tukkinut	ei olt tukkint, ei olt tukkinut
1st plural	tukimma	emmä tukkineet	1st plural	olimma tukkineet	emmä olleet tukkineet
2nd plural	tukitta	että tukkineet	2nd plural	olitta tukkineet	että olleet tukkineet
3rd plural	tukkiit1), tukkivat2), tukittii	evät tukkineet, ei tukittu	3rd plural	olivat tukkineet	evät olleet tukkineet, ei olt tukittu
impersonal	tukittii	ei tukittu	impersonal	oli tukittu	ei olt tukittu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tukkisin	en tukkis	1st singular	olisin tukkint, olisin tukkinut	en olis tukkint, en olis tukkinut
2nd singular	tukkisit, tukkiist1)	et tukkis	2nd singular	olisit tukkint, olisit tukkinut	et olis tukkint, et olis tukkinut
3rd singular	tukkis	ei tukkis	3rd singular	olis tukkint, olis tukkinut	ei olis tukkint, ei olis tukkinut
1st plural	tukkisimma	emmä tukkis	1st plural	olisimma tukkineet	emmä olis tukkineet
2nd plural	tukkisitta	että tukkis	2nd plural	olisitta tukkineet	että olis tukkineet
3rd plural	tukkisiit1), tukkisivat2), tukittais	evät tukkis, ei tukittais	3rd plural	olisivat tukkineet	evät olis tukkineet, ei olis tukittu
impersonal	tukittais	ei tukittais	impersonal	olis tukittu	ei olis tukittu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	tuki	elä tuki	2nd singular	oo tukkint, oo tukkinut	elä oo tukkint, elä oo tukkinut
3rd singular	tukkikoo	elköö tukkiko	3rd singular	olkoo tukkint, olkoo tukkinut	elköö olko tukkint, elköö olko tukkinut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	tukkikaa	elkää tukkiko	2nd plural	olkaa tukkineet	elkää olko tukkineet
3rd plural	tukkikoot	elkööt tukkiko, elköö tukittako	3rd plural	olkoot tukkineet	elkööt olko tukkineet, elköö olko tukittu
impersonal	tukittakkoo	elköö tukittako	impersonal	olkoo tukittu	elköö olko tukittu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	tukkinen	en tukkine
2nd singular	tukkinet	et tukkine
3rd singular	tukkinoo	ei tukkine
1st plural	tukkinemma	emmä tukkine
2nd plural	tukkinetta	että tukkine
3rd plural	tukkinoot	evät tukkine, ei tukittane
impersonal	tukittannoo	ei tukittane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		tukkia	present	tukkiva	tukittava
2nd	inessive	tukkijees	past	tukkint, tukkinut	tukittu
	instructive	tukkien	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (tukkikaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	tukkimaa
	inessive	tukkimaas
	elative	tukkimast
	abessive	tukkimata
4th	nominative	tukkimiin
	partitive	tukkimista, tukkimist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtukiɑ/, [ˈtukːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtukiɑ/, [ˈtukˑiɑ]
• Rhymes: -ukeː, -ukiɑ
• Hyphenation: tuk‧ki‧a

Noun

tukkia

1. partitive singular of tuki

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 606