tavara
Suomi
Substantiivi
tavara (12)
- aineellinen esine, etenkin kaupan ja omistuksen kohteena
- (kiertoilmaus, slangia) uloste, paska
- Kun vaippa on märkä tai sisällä on haisevampaa tavaraa. (isukki.com Vaipanvaihto)
- Maailmaan olisi paljon hedelmällisempää vaikuttaa asiapohjalta, eikä ideologioiden läpi, sillä siinä osuu kyllä tavara tuulettimeen, se on vain ajan kysymys. (YouTube keskustelukommentti)
- (kiertoilmaus, halventava, slangia) naisen sukupuolielimet
Ääntäminen
- IPA: /ˈt̪ɑʋɑrɑ/
- tavutus: ta‧va‧ra
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tavara | tavarat |
| genetiivi | tavaran | tavaroiden tavaroitten (tavarain) |
| partitiivi | tavaraa | tavaroita |
| akkusatiivi | tavara; tavaran |
tavarat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tavarassa | tavaroissa |
| elatiivi | tavarasta | tavaroista |
| illatiivi | tavaraan | tavaroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tavaralla | tavaroilla |
| ablatiivi | tavaralta | tavaroilta |
| allatiivi | tavaralle | tavaroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tavarana | tavaroina |
| translatiivi | tavaraksi | tavaroiksi |
| abessiivi | tavaratta | tavaroitta |
| instruktiivi | – | tavaroin |
| komitatiivi | – | tavaroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tavara- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
venäjän това́р (továr)[1][2] < turkkilaisista kielistä (vrt. keskiturkin tavar ’omaisuus, vero’, nykyturkin davar ’karja’)[3]
Käännökset
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
apteekkitavara, arvotavara, bulkkitavara, halpatavaramyymälä, hylkytavara, höylätavara, irtotavara, itsepalvelutavaratalo, joukkotavara, kauppatavara, kauppiastavaratalo, kertakäyttötavara, kestokulutustavara, kiitotavara, kivitavara, korviketavara, kulutustavara, käsimatkatavara, käyttötavara, laatutavara, lahjatavara, lainatavara, lyhyttavara, löytötavara, löytötavaratoimisto, massatavara, matkatavara, matkatavarasäilö, matkatavaratoimisto, matkatavaravakuutus, merkkitavara, messutavara, metritavara, museotavara, paperitavara, pikkutavara, priimatavara, puutavara, puutavarakauppa, puutavaralaji, puutavaraliike, puutavaramarkkinat, päivittäistavara, päivittäistavarakauppa, päivittäistavaraliike, rahtitavara, rahtitavaratoimisto, ruokatavara, ruokatavarakauppa, sahatavara, salakuljetustavara, savitavara, sekatavara, sekatavarakauppa, sekundatavara, sesonkitavara, siirtomaatavara, siirtomaatavarakauppa, taloustavara, tarjoustavara, tavara-arpajaiset, tavara-asema, tavara-auto, tavarafetisismi, tavarahissi, tavarajuna, tavarakauppa, tavarakoodi, tavaralaji, tavaralasti, tavaraliikenne, tavaraluotto, tavaralähetys, tavaramerkki, tavarankuljetus, tavarantarkastaja, tavaranvaihto, tavaranvaihtosopimus, tavaranvalmistaja, tavaranäyte, tavaraoppi, tavarapula, tavarapörssi, tavaraseloste, tavarasäilö, tavaratalo, tavarateline, tavaratila, tavaratoimitus, tavaratuotanto, tavaravaaka, tavaravalikoima, tavaravaunu, tavaravekseli, transitotavara, tuontitavara, tuoretavara, tusinatavara, uittotavara, vaihtotavara, varastotavara, vientitavara, ylellisyystavara
Anagrammit
Aiheesta muualla
- tavara Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 435 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana tavara.
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.