elatiivi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]elatiivi (5)
- (kielitiede) sisäeronto, sisäpaikallissija, joka ilmaisee eroamista tai poistumista jostakin
- Elatiivin sijapääte on -sta tai -stä vokaalisoinnun mukaan.
- Poika-sanan elatiivi on pojasta — pojasta polvi paranee.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈelɑˌt̪iːʋi/, [ˈe̞lɑˌt̪iːʋi]
- tavutus: e‧la‧tii‧vi
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | elatiivi | elatiivit |
genetiivi | elatiivin | elatiivien (elatiivein) |
partitiivi | elatiivia | elatiiveja |
akkusatiivi | elatiivi; elatiivin |
elatiivit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | elatiivissa | elatiiveissa |
elatiivi | elatiivista | elatiiveista |
illatiivi | elatiiviin | elatiiveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | elatiivilla | elatiiveilla |
ablatiivi | elatiivilta | elatiiveilta |
allatiivi | elatiiville | elatiiveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | elatiivina | elatiiveina |
translatiivi | elatiiviksi | elatiiveiksi |
abessiivi | elatiivitta | elatiiveitta |
instruktiivi | – | elatiivein |
komitatiivi | – | elatiiveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | elatiivi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. sisäeronto, sisäpaikallissija, joka ilmaisee eroamista tai poistumista jostakin
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]elatiivi