Agadir
| Agadir | |
|---|---|
Agadir |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Marokko |
| Hallintoalue | Souss-Massa |
| Prefektuuri | Agadir Ida-Outanane |
| Väkiluku (2013) (arvio) | 516 000 |
| – Metropolialue | 605 000 |
Agadir (arab. أكادير, ’Akādīr tai أݣادير, ’Agādīr, tašelhitiksi ⴰⴳⴰⴷⵉⵔ) on kaupunki Souss-Massan hallintoalueella lounaisessa Marokossa. Se sijaitsee Atlantin valtameren rannikolla. Vuonna 2013 kaupungissa arvioitiin olevan asukkaita 516 000 ja urbaanialueella 605 000.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Agadir sijaitsee Atlantin valtameren rannikolla Marokon lounaisosassa noin 10 kilometriä Sousin laaksosta pohjoiseen[2] lähellä Atlasvuoria. Kaupunki on rakentunut rannikolla sijaitsevan lahden pohjoisrannalle noin 240–270 metriä korkean kukkulan juurelle.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen Agadirin historiasta ennen 1500-lukua ei juuri tiedetä. Paikka saattaa olla roomalaisissa lähteissä mainittu Portus Risadir.[2] On myös mahdollista, että paikalla sijaitsi aikanaan agadir eli berberien eräänlainen linnoitettu varasto. Varmasti tätä ei kuitenkaan tiedetä. Leo Africanus mainitsee seudulla sijaineen paikkakunnan nimeltä Gartguessem alueella eläneen berberiheimon mukaan. Varsinaisen kaupungin perustivat kuitenkin portugalilaiset. João Lopes de Sequeira rakennutti paikalle puisen linnoituksen vuoden 1505 jälkipuoliskolla. Paikkaa kutsuttiin virallisesti nimellä Santa Cruz del Cabo de Aguar. Linnoituksen tehtävänä oli suojella aluetta espanjaalisten hyökkäyksiltä Kanariansaarilta. Espanjalaiset tavoittelivat nykyisen Marokon etelärannikon hallintaa portugalilaisten tapaan. Linnoitus myytiin Portugalin kuninkaalle 25. tammikuuta 1513.[3]
Portugalilaiset ajautuivat pian yhteenottoihin Susin (Sous) alueen berberiheimojen kanssa. Portugalin vastaiseen liikkeen aloittivat jazuliyya-veljeskunnan jäsenet, jotka valitsivat Susin kuninkaaksi al-Ka'im bi-Amr Allahin vuonna 1510. Susin berberit alkoivat saartaa Santa Cruzin portugalilaisia taloudellsiesti. Vuoden 1540 syyskuussa al-Kaïmmin poika Muhammad al-Shaykh valtasi kukkulan linnoituksen vieressä ja toi sinne tykistöä. 16. helmikuuta 1541 alkoi linnoituksen varsinainen piiritys. Yksi piiritetyistä portugalilaisista kirjoitti piirtystä yksityiskohtaisesti kuvailevan teoksen Chronique de Santa Cruz. Santa Cruzin kuvernööri Guttere de Monroy antautui joukkoineen 12. maaliskuuta.[3]
Portugalilaisten antauduttua paikka autioitui. Vuosina 1557–1574 hallinnut Abd Allah al-Ghalib bi'llah rakennutti lopulta omalla valtakaudellaan uuden linnoituksen Agadirin kukkulalle suojellakseen rannikon ankkuripaikkaa kristittyjen laivastoilta. Ankkuripaikalle saapui sittemmin useita eurooppalaisia kauppiaita. Eurooppalaisiin kauppalaivoihin lastattiin Agadirissa etenkin sokeria, kunnes sen merkitys väheni Mogadorin perustamisen myötä vuonna 1773. Agadir nousi kansainvälisiin uutisiin vuonna 1911 niin sanotun Agadirin kriisin yhteydessä. Saksalainen tykkivene SMS Panther ankkuroitui Agadirin edustalle tukemaan Saksan vaatimuksia Marokossa. Ranskalaisen kenraali Charles Émile Moinierin joukot olivat vain hieman aikaisemmin miehittäneet Fezin kaupungin.[3] Ranska ja Saksa olivat ajautua sotaan keskenään, mutta ne pääsivät lopulta ratkaisuun, jossa Marokosta tehtiin Ranskan protektoraatti.[4]
Agadir alkoi kasvaa Ranskan valtakaudella. Sen satama rakennettiin vuonna 1914 ja samalla alkoi myös Susin sisämaan mineraalivarojen ja rannikon kalavarantojen hyödyntäminen. Vuonna 1960 kaupunki kärsi merkittäviä tuhoja maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa hyökyaallossa. Surmansa sai noin 12 000 henkilöä. Onnettomuuden jälkeen Agadirille rakennettiin uusi kaupunginkeskusta vanhasta keskuksesta etelään.[2]
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Agadir on oman alueensa hallinnollinen keskus. Tärkeitä talouden osa-alueita ovat sitä ympäröivän alueen maatalous ja kaivostoiminta, sekä kalastus merialueella.[3] Sousin laaksossa kasvatetaan viljaa, sitrushedelmiä ja oliiveja, sekä paimennetaan vuohia, lampaita ja karjaa.[2]
Kaupungin vieressä sijaitsee kansainvälinen lentoasema ja kaupungista kulkee maantie Safin ja Marrakechin kaupunkeihin.[2]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Agadirin varsinaisen kaupunkialueen asukasluku oli YK:n tilasto-osaston arvion mukaan vuonna 2013 516 000 ja suuremman rakennetun alueen 605 000.[1] Vuonna 1952 kaupungin asukasluku oli 30 111.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Agadir Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f B. Lewis, Ch. Pellat ja J. Schacht: Encyclopaedia of Islam, Volume I (A-B), s. 244–245. Brill, 1960. (englanniksi)
- ↑ Moroccan crises Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Agadir Wikimedia Commonsissa