Elbasan

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 23. lokakuuta 2024 kello 23.04 käyttäjän Lihaisapossu (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elbasan
vaakuna
vaakuna

Elbasan

Koordinaatit: 41°06′N, 20°04′E

Valtio Albania
Maakunta Elbasan
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kunta
 – Pormestari Qazim Sejdini
Väkiluku (2011) 78 703









Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: kehno käännös vanhasta EN wikin versiosta, suomen kielen hallinta muutenkin hakusessa

Elbasan (albaniaksi Elbasan tai Elbasani) on kaupunki Keski-Albaniassa. Se sijaitsee Shkumbin-joen varrella. Elbasan on Elbasanin maakunnan pääkaupunki. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 78 703[1]. Elbasanin pinta-ala on 1 290 neliökilometriä, joka tekee siitä Albaanian isoimpia kaupunkeja.

Elbasan oli toiseen maailmansotaan asti yksi Albanian turmeltumattomimmista ottomaanien kaupungeista. Siellä oli sekaisin itämaisia ja keskiaikaisia rakennuksia, kapeita mukulakivikatuja ja iso basaari. Kaupungissa oli kristillinen asutuskeskus linnan muurien siisällä, vlachien asuinalue kaupungin ulkopuolella ja useita moskeijoita ja islamilaisia rakennuksia. Kaupungissa oli tällöin 15 000 asukasta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elbasan, joka silloin tunnettiin nimellä Masio Scampa, nousi merkittävään asemaan Rooman ajanjaksolla. Roomalaiset rakensivat kaupunkiin merkittävän linnoituksen. 200- ja 300-luvuilla sitä alettiin kutsua nimellä Hiskampis. Siitä oli kehittynyt merkittävä kauppa- ja liikennekeskus lähellä Via Egnatian kahden haaran, toinen Apolloniasta ja toinen Dyrrachiumista risteystä.

Ptolemaios kirjoitti, että kaupungissa vaikutti myöhemmin Makedoniaan muuttanut Eordaei-heimo. Elbasanissa oli piispa, katedraali ja basilikoja jo 400-luvulla, kun kristinusko levisi sinne Via Appiaa pitkin. Koska se sijaitsi leveässä jokilaaksossa, se oli haavoittuvainen barbaarien hyökkäyksille, varsinkin se jälkeen kun Rooman legioonat vetäytyivät sieltä. Huolimatta keisari Justinianus ensimmäisen ponnistuksista parantaa linnoituksia, bulgaarit ja itägootit tuhosivat Hiskampiksen slaavien Balkanille tunkeutumisen aikaan.

Paikka oli hylättynä, kunnes ottomaanivaltaajat rakensivat sinne sotilasleirin. He rakensivat kaupungin uudelleen 1467. Valtaajat rakensivat sinne suuren linnan vallihaudalla ja kolmella portilla. Sen nimeksi tuli Ilibasan, 'vahva paikka'. Siitä tuli ottomaanien asutuksen keskus seuraavan 400 vuoden ajaksi. 1600-luvun lopussa siellä asui noin 2 000 ihmistä.

Kaupunki oli tunnettu sen julkisista rakennuksista, edistyneistä koulutusjärjestelyistä, julkisista puutarhoista sekä puisista liikkeistä. Kaupunki oli kärsinyt paljon vahinkoa sodan aikana. Kommunistiajalla kaupungin teollistuminen kasvatti kaupungin asukasluvun noin 75 000. Prosessin huipennus oli valtavan 'Puolueen teräs' -metallitehdaskompleksin rakentaminen kiinalaisten avulla kaupungin ulkopuolelle Skhumbinin laaksoon 1960- ja 1970 -luvuilla. Enver Hoxha kutsui sitä "Albanian toiseksi kansalliseksi vapautukseksi" Balkanin korkeimpine savupiippuineen saatutti vaarallisia aineita, joka aiheutti kukoistavan maatalouden tuhoutumisen laaksossa.

Kulttuuri ja uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elbasanin ovat vuorollaan valloittaneet monet kansat, kuten serbit, makedonialaiset, bulgarialaiset, itävaltalaiset ja italialaiset. Elbasan säilyi islamin keskuksena Albaniassa vielä ottomaanien miehityksen jälkeen. Vuonna 1909 Elbasanissa pidettiin Albanian kansallinen kongressi, joka käsitteli oppi- ja kulttuurikysymyksiä. Elbasaniin perustettiin Albanian ensimmäinen opettajien harjoittelukoulu. Kokouksessä päätettiin, että Albaniassa käytetään latinalaisia aakkosia arabialaisten sijaan.

Elbasanin keskellä sijaitsee serbialainen kirkko, jossa on haudattu monia muinaisia serbialaisia hallitsijoita - huomattavin Johan Vladimir 1000-luvulta.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollinen kehitys alkoi Zogun aikaan tupakan ja alkoholijuomien tuotannolla, ja huipentui kommunistihallinnon aikaan. Kaupunki sai tärkeän aseman kun kiinalaiset rakensivat terästehtaan 1974. Kommunistiaikaan kaupungissa oli myös muuta teollisuutta, jonka seurauksena kaupunki kärsii nyt saasteista.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Albania: Prefectures & Major Cities citypopulation.de. Viitattu 8.5.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albania
Albanian kaupungit
Albanian kunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elbasan&oldid=22727169”