Kanapunkki
| Kanapunkki | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hämähäkkieläimet Arachnida |
| Alaluokka: | Leukakoukulliset Chelicerata |
| Lahko: | Loispunkit Parasitiformes |
| Heimo: | Petopunkit Mesostigmata |
| Suku: | Dermanyssidae |
| Laji: | gallinae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dermanyssus gallinae |
|
Kanapunkki (Dermanyssus gallinae) on siipikarjan vertaimevä ulkoloinen. Kanapunkki ei ole kovin isäntälajispesifinen ja jos isäntälajia ei ole lähettyvillä se voi käyttää nisäkkäitä, myös ihmistä, veriateriointiin aiheuttaen iho-oireita ja kutinaa. Kanapunkki elää kanalan rakenteissa viettäen suurimman osan aikaa erossa isännästään, jonka vuoksi sitä saattaa olla vaikea löytää. Diagnosointia vaikeuttaa myös se, että kanapunkit ovat yöaktiivisia, joten kanalan omistajan voi olla vaikeaa havaita punkkeja. Kanapunkki on väriltään valkoharmaa, mutta verta imettyään se muuttuu väriltään punaiseksi tai mustaksi.
Elämänkierto
Kanapunkin elämänkierto voi lyhyimmillään kestää vain viikon, jonka vuoksi se lisääntyy hyvin nopeasti. Tosin kylmällä ilmalla elämänkierto hidastuu jonkin verran. Aikuisen punkin saatua veriaterian, se munii päivän sisällä. Munista kehittyy 2-3 päivässä kuusijalkaisia toukkia, joista nahanluonnin jälkeen muodostuu kahdeksanjalkaisia nymfejä. Nymfit luovat nahkansa vielä kahteen kertaan ennen kuin niistä tulee aikuisia kanapunkkeja. Sekä nymfit että aikuiset imevät verta, mutta toukat eivät.
Torjunta
Koska kanapunkit viettävät vain lyhyitä hetkiä isäntäeläimessä ja muuten elävät isäntien ympäristössä, torjunnan tulee kohdistua lintuja ympäröiviin rakenteisiin.
Lähteet
- Veterinary Parasitolgy: M. A. Taylor ym., Blackwell Publishing, 2007, ISBN: 978-1-4051-1964-1