Ero sivun ”Suomen pääministeri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
p Poistetaan vanhentuneita mallineita
 
(114 välissä olevaa versiota 74 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Poliittinen virka
{{Poliittinen virka
| Nimi = Suomen pääministeri<BR>Finlands statsminister
| Nimi = Suomen pääministeri<BR>Finlands statsminister
| Tunnus = Logo of the Prime Minister of Finland.svg
| Tunnus = Logo of the Prime Minister of Finland.svg
| Tunnuksen koko = 100px
| Tunnuksen koko = 100px
| Tunnuksen testi= 2015
| Tunnuksen teksti =
| Kuva=Tallinn Digital Summit. Handshake Juha Sipilä (2017).jpg
| Kuva= Petteri-Orpo-01 (cropped).jpg
| Kuvakoko =200px
| Kuvakoko = 200px
| Kuvateksti=
| Kuvateksti= Petteri Orpo
| Nykyinen = [[Juha Sipilä]]
| Nykyinen = [[Petteri Orpo]]
| Lähtien = [[29. toukokuuta]] [[2015]]
| Lähtien = [[20. kesäkuuta]] [[2023]]
| Puhuttelu =
| Puhuttelu =
| Virka-asunto = [[Kesäranta]]
| Virka-asunto = [[Kesäranta]]
| Nimittäjä = [[Suomen tasavallan presidentti]]
| Nimittäjä = [[Suomen tasavallan presidentti]]
| Kauden pituus
| Kauden pituus =
| Perustettu = [[27. marraskuuta]] [[1917]]
| Perustettu = [[27. marraskuuta]] [[1917]]
| Ensimmäinen = [[Pehr Evind Svinhufvud]]
| Ensimmäinen = [[P. E. Svinhufvud|Pehr Evind Svinhufvud]]
| Viimeinen =
| Viimeinen =
| Lakkautettu =
| Lakkautettu =
| Kotisivut = [http://vnk.fi/sipilan-hallitus/paaministeri]
| Kotisivut = [https://vnk.fi/ministerio/johto-ja-organisaatio/paaministeri Suomen pääministerin kotisivut]
}}
}}
{{Suomen politiikka}}

{{Valtiollinen protokolla}}
{{Valtiollinen protokolla}}
'''Suomen pääministeri''' ({{k-sv|Finlands statsminister}}) on [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvoston]] eli hallituksen johtaja. Tässä asemassa hän johtaa [[Suomi|Suomen]] [[sisäpolitiikka|sisä-]] ja [[Euroopan unioni|EU]]-politiikkaa.
{{Suomen politiikka}}
'''Suomen pääministeri''' ([[Ruotsin kieli|ruots.]] '' Finlands statsminister'') on [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvoston]] eli tavallisessa kielenkäytössä [[Hallituksen päämies|hallituksen johtaja]]. Tässä asemassa hän johtaa Suomen [[sisäpolitiikka|sisä-]] ja [[Euroopan unionin politiikka|EU-politiikka]]a.


== Pääministerin valinta ==
== Pääministerin valinta ==
[[Tiedosto:Pääministerien juhlalounas 27.9.2022.jpg|pienoiskuva|Useita 1990- ja 2000-lukujen pääministereitä juhlalounaalla syyskuussa 2022: vasemmalta oikealle [[Matti Vanhanen]], [[Esko Aho]], [[Anneli Jäätteenmäki]], [[Sanna Marin]], [[Mari Kiviniemi]], [[Paavo Lipponen]], [[Jyrki Katainen]], [[Juha Sipilä]] ja [[Antti Rinne]].]]

Perustuslakiuudistuksessa vuonna 2000 [[eduskuntavaalit|eduskuntavaalien]] tulos ja [[eduskunta|eduskunnan]] asema korostui pääministerin valinnassa. Vaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat ensin [[umpilippuäänestys|suljetussa lippuäänestyksessä]] puhemiehen.
Perustuslakiuudistuksessa vuonna 2000 [[eduskuntavaalit|eduskuntavaalien]] tulos ja [[eduskunta|eduskunnan]] asema korostui pääministerin valinnassa. Vaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat ensin [[lippuäänestys|suljetussa lippuäänestyksessä]] puhemiehen.


Eduskuntaryhmien välisten hallitustunnustelujen jälkeen, kuultuaan eduskunnan puhemiestä, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Jos ehdokas saa enemmän kuin puolet avoimessa äänestyksessä annetuista äänistä, hänestä tulee pääministeri. Jos hän ei saa enemmistöä, asetetaan samalla tavoin uusi ehdokas. Jos tämäkään ei saa tarvittavaa enemmistöä, eduskunta valitsee pääministerin avoimessa äänestyksessä, jolloin valituksi tulee eniten ääniä saanut. Pääministeriksi valittu esittää presidentille muut ministerit, jonka jälkeen presidentti lopullisesti nimittää pääministerin ja valtioneuvoston muut ministerit. [[Hallitusohjelma]] annetaan tämän jälkeen viivytyksettä valtioneuvoston tiedonantona eduskunnalle.
Eduskuntaryhmien välisten hallitustunnustelujen jälkeen, kuultuaan eduskunnan puhemiestä, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Jos ehdokas saa enemmän kuin puolet avoimessa äänestyksessä annetuista äänistä, hänestä tulee pääministeri. Jos hän ei saa enemmistöä, asetetaan samalla tavoin uusi ehdokas. Jos tämäkään ei saa tarvittavaa enemmistöä, eduskunta valitsee pääministerin avoimessa äänestyksessä, jolloin valituksi tulee eniten ääniä saanut. Pääministeriksi valittu esittää presidentille muut ministerit, jonka jälkeen presidentti lopullisesti nimittää pääministerin ja valtioneuvoston muut ministerit. [[Hallitusohjelma]] annetaan tämän jälkeen viivytyksettä valtioneuvoston tiedonantona eduskunnalle.


== Pääministerin tehtävät ==
== Pääministerin tehtävät ==

Pääministeri johtaa [[valtioneuvosto]]n toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.<ref name="PerL-66">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P66 Perustuslaki 66 §]</ref>
Pääministeri johtaa [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvoston]] toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.<ref name="PerL-66">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P66 Perustuslaki 66 §] {{Wayback|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P66 |päiväys=20120423074406 }}</ref>


Pääministeri valvoo [[hallitusohjelma]]n toimeenpanoa ja toimii ministerivaliokuntien puheenjohtajana sekä huolehtii [[Euroopan unioni]]ssa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta valtioneuvostossa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030175#P3 Laki valtioneuvostosta 3 §]</ref> Pääministeri siis johtaa Suomen EU-politiikkaa.
Pääministeri valvoo [[hallitusohjelma]]n toimeenpanoa ja toimii ministerivaliokuntien puheenjohtajana sekä huolehtii [[Euroopan unioni]]ssa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta valtioneuvostossa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030175#P3 Laki valtioneuvostosta 3 §]</ref> Pääministeri siis johtaa Suomen EU-politiikkaa.
Rivi 39: Rivi 39:
Jos pääministeri on estynyt, hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri.<ref name="PerL-66" />
Jos pääministeri on estynyt, hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri.<ref name="PerL-66" />


Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksia on 1980-luvulta lähtien pyritty kaventamaan, mikä on korostanut pääministerin asemaa. Vuosien 2000 ja 2012 perustuslakiuudistuksessa pääministerin asema vahvistui. Vastaavasti se supisti presidentin sisäpoliittista valtaa. Pääministerin vallan lisäämistä ja presidentin vallan kaventamista on perusteltu sillä, että presidentti ei ole vastuussa eduskunnalle mutta pääministeri kylläkin.
Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksia on 1980-luvulta lähtien pyritty kaventamaan, mikä on korostanut pääministerin asemaa. Vuosien 2000 ja 2012 perustuslakiuudistuksessa pääministerin asema vahvistui. Vastaavasti se supisti presidentin sisäpoliittista valtaa. Pääministerin vallan lisäämistä ja presidentin vallan kaventamista on perusteltu sillä, että presidentti ei ole vastuussa eduskunnalle mutta pääministeri kylläkin on. [[Valtiollinen protokolla|Valtiollisessa protokollassa]] pääministeri on kolmantena, tasavallan presidentin ja [[eduskunnan puhemies|eduskunnan puhemiehen]] jälkeen.


== Pääministerin sijainen ==
== Pääministerit ==
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Suomen pääministereistä]]}}
Pääministerin sijainen on tehtävään määrätty toinen valtioneuvoston jäsen sen varalta, ettei pääministeri voi tilapäisen esteen takia hoitaa tehtäviään. Tällöin niitä hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri. Valtioneuvosto määrää pääministerin sijaisen.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P66 Perustuslaki 66 § 2 mom] ''ja'' [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030175#P5 laki valtioneuvostosta 5 §].</ref> Tilapäisenä esteenä on esimerkiksi pääministerin vuosilomaan rinnastettavissa oleva oikeus 30 päivän vapaaseen.


== Pääministerin sijainen ==
Nykyisen pääministerin [[Juha Sipilä]]n sijainen on [[valtiovarainministeri]] [[Petteri Orpo]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005254643.html | Nimeke = Orpo pääministerin sijaiseksi – puhemies Lohela menettämässä paikkansa ensi vuoden alussa | Tekijä = Palojärvi, Eeva | Ajankohta = 14.6.2017 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 5.7.2017}}</ref>
Pääministerin sijainen on tehtävään määrätty toinen valtioneuvoston jäsen sen varalta, ettei pääministeri voi tilapäisen esteen takia hoitaa tehtäviään. Tällöin niitä hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri. Valtioneuvosto määrää pääministerin sijaisen.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P66 Perustuslaki 66 § 2 mom] {{Wayback|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P66 |päiväys=20120423074406 }} ''ja'' [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030175#P5 laki valtioneuvostosta 5 §].</ref> Tilapäisenä esteenä on esimerkiksi pääministerin vuosilomaan rinnastettavissa oleva oikeus 30 päivän vapaaseen.


== Pääministerin palkkio ja muut etuudet ==
== Pääministerin palkkio ja muut etuudet ==
;Palkkio
;Palkkio
Pääministerille maksetaan ”tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima” palkkio<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061096 Laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista 8.12.2006/1096]</ref>. Palkkio vastaa suuruudeltaan eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota, joka on 11&nbsp;675 euroa kuukaudessa 1. toukokuuta 2011 alkaen.<ref>[http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/palkkiot.htx Kansanedustajien palkkiot]</ref> Pääministerin palkkio on veronalaista ansiotuloa.
Pääministerille maksetaan ”tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima” palkkio.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061096 Laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista 8.12.2006/1096] {{Wayback|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061096 |päiväys=20130413054759 }}</ref> Palkkio vastaa suuruudeltaan eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota, joka on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 13&nbsp;390 euroa kuukaudessa.<ref>[https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx Kansanedustajien palkkiot]</ref> Pääministerin palkkio on veronalaista ansiotuloa.
;Loma
;Loma
Pääministerillä on kalenterivuosittain oikeus vuosilomaan rinnastettavaan 30 päivän vapaaseen, jonka sijoittumisesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Jos pääministeri ei voi pitää vapaataan, se korvataan hänelle rahamääräisenä.
Pääministerillä on kalenterivuosittain oikeus vuosilomaan rinnastettavaan 30 päivän vapaaseen, jonka sijoittumisesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Jos pääministeri ei voi pitää vapaataan, se korvataan hänelle rahamääräisenä.
Rivi 54: Rivi 55:
Pääministerin virka-autopalvelusta sekä kuljetus- ja turvallisuusjärjestelyistä määrätään valtioneuvoston kanslian päätöksellä.
Pääministerin virka-autopalvelusta sekä kuljetus- ja turvallisuusjärjestelyistä määrätään valtioneuvoston kanslian päätöksellä.
;Asuntoetu
;Asuntoetu
Pääministerillä on asunto valtion talossa ([[Kesäranta]]), jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta maksetaan valtion varoista. Tämä asuntoetu ja siihen kuuluvat palvelut ovat verosta vapaata tuloa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535#P70 Tuloverolaki 70 § 3 mom]</ref>
Pääministerillä on asunto valtion talossa ([[Kesäranta]]), jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta maksetaan valtion varoista. Tämä asuntoetu ja siihen kuuluvat palvelut ovat verosta vapaata tuloa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535#P70 Tuloverolaki 70 § 3 mom] {{Wayback|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535#P70 |päiväys=20130102015108 }}</ref>
;Kulukorvaukset
;Kulukorvaukset
Pääministerille korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061096 Laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista] (8.12.2006/1096)</ref>
Pääministerille korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061096 Laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista] {{Wayback|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061096 |päiväys=20130413054759 }} (8.12.2006/1096)</ref>


== Suomen pääministerit ==
== Lähteet ==
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Suomen pääministereistä]]}}
{{:Luettelo Suomen pääministereistä}}

=== Väliaikaiset pääministerit ===
{| class="wikitable"
|- style="background:#efefef;"
! colspan="2" |Pääministeri<br><small>(syntynyt-kuollut)
! Virka-aika
!Puolue
!Lisätietoa
|-

| [[Juho Vennola]]<br><small>(1872–1938)
| [[File:JuhoVennola.jpg|60px]]
| 18. helmikuuta – 21. maaliskuuta 1931
| [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolue]]
| toimi vt. pääministerinä [[P. E. Svinhufvud]]ille tämän noustua presidentiksi
|-

| [[Rudolf Holsti]]<br><small>(1881–1945)
| [[File:Rudolf Holsti.jpg|60px]]
| 17. helmikuuta – 12. maaliskuuta 1937
| [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolue]]
| toimi vt. pääministerinä [[Kyösti Kallio]]lle tämän noustua presidentiksi
|-

| {{nowrap|[[Rudolf Walden]]}}<br><small>(1878–1946)
| [[File:Rudolf Walden.jpg|60px]]
| 19. joulukuuta 1940 – 4. tammikuuta 1941
|[[ammattiministeri]]
|toimi vt. pääministerinä [[Risto Ryti]]lle tämän noustua presidentiksi
|-

| [[Carl Enckell]]<br><small>(1876–1959)
| [[File:Carl enckell.jpg|60px]]
| 9. maaliskuuta – 26. maaliskuuta 1946
| [[ammattiministeri]]
|toimi vt. pääministerinä [[Juho Kusti Paasikivi|J. K. Paasikivelle]] tämän noustua presidentiksi
|-
| [[Eemil Luukka]]<br><small>(1892–1970)
| [[File:luukka.jpg|60px]]
| 3. heinäkuuta – 14 .heinäkuuta 1961
| [[Maalaisliitto]]
|toimi vt. pääministerinä [[V. J. Sukselainen|V. J. Sukselaiselle]]
|-
| [[Eino Uusitalo]]<br><small>(1924–2015)<br />
| [[File:Logo of the Prime Minister of Finland.svg|60px]]
| 11. syyskuuta 1981 – 19. helmikuuta 1982
| [[Suomen Keskusta|Keskustapuolue]]
|toimi vt. pääministerinä [[Mauno Koivisto]]lle tämän noustua ensin vt. presidentiksi sitten presidentiksi.
|}

==Katso myös==
*[[Luettelo Suomen pääministerien puolisoista]]

==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
{{viitteet|sarakkeet}}


==Kirjallisuutta==
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Porvali, Seppo | Nimeke= Suomen historia- presidentit ja pääministerit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Readme.fi | Vuosi=2019 | Tunniste=ISBN 978-951-321-864-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Uimonen, Risto | Nimeke=Pääministerin puhuva pää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37568-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Uimonen, Risto | Nimeke=Pääministerin puhuva pää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37568-6}}


==Aiheesta muualla==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* [http://www.vnk.fi Valtioneuvoston kanslian kotisivut]
* [http://www.vnk.fi/ Valtioneuvoston kanslian kotisivut]


{{Suomen valtioneuvosto}}
{{Suomen pääministerit}}
{{Luettelot suomalaisista poliitikoista}}
{{Luettelot suomalaisista poliitikoista}}
{{Artikkelit Suomesta}}
{{Metatieto}}

[[Luokka:Suomen pääministerit|*]]
[[Luokka:Suomen pääministerit|*]]
[[Luokka:Valtioneuvosto|Pääministeri]]
[[Luokka:Valtioneuvosto|Pääministeri]]

Nykyinen versio 14. lokakuuta 2024 kello 22.25

Suomen pääministeri
Finlands statsminister
Petteri Orpo
Virka-asunto Kesäranta
Nimittäjä Suomen tasavallan presidentti
Perustettu 27. marraskuuta 1917
Ensimmäinen Pehr Evind Svinhufvud
Kotisivut Suomen pääministerin kotisivut
Suomen valtiollinen protokolla

Suomen pääministeri (ruots. Finlands statsminister) on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja. Tässä asemassa hän johtaa Suomen sisä- ja EU-politiikkaa.

Pääministerin valinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useita 1990- ja 2000-lukujen pääministereitä juhlalounaalla syyskuussa 2022: vasemmalta oikealle Matti Vanhanen, Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki, Sanna Marin, Mari Kiviniemi, Paavo Lipponen, Jyrki Katainen, Juha Sipilä ja Antti Rinne.

Perustuslakiuudistuksessa vuonna 2000 eduskuntavaalien tulos ja eduskunnan asema korostui pääministerin valinnassa. Vaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat ensin suljetussa lippuäänestyksessä puhemiehen.

Eduskuntaryhmien välisten hallitustunnustelujen jälkeen, kuultuaan eduskunnan puhemiestä, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Jos ehdokas saa enemmän kuin puolet avoimessa äänestyksessä annetuista äänistä, hänestä tulee pääministeri. Jos hän ei saa enemmistöä, asetetaan samalla tavoin uusi ehdokas. Jos tämäkään ei saa tarvittavaa enemmistöä, eduskunta valitsee pääministerin avoimessa äänestyksessä, jolloin valituksi tulee eniten ääniä saanut. Pääministeriksi valittu esittää presidentille muut ministerit, jonka jälkeen presidentti lopullisesti nimittää pääministerin ja valtioneuvoston muut ministerit. Hallitusohjelma annetaan tämän jälkeen viivytyksettä valtioneuvoston tiedonantona eduskunnalle.

Pääministerin tehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.[1]

Pääministeri valvoo hallitusohjelman toimeenpanoa ja toimii ministerivaliokuntien puheenjohtajana sekä huolehtii Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta valtioneuvostossa.[2] Pääministeri siis johtaa Suomen EU-politiikkaa.

Pääministeri on hallituksen politiikan johtaja, joka pyrkii sovittamaan eri hallituspuolueiden näkemyksiä hallituksen linjaksi. Pääministeri on vastuussa toimistaan eduskunnalle kuten muutkin ministerit. Pääministeri toimii myös tasavallan presidentin sijaisena tämän ollessa estyneenä.

Jos pääministeri on estynyt, hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri.[1]

Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksia on 1980-luvulta lähtien pyritty kaventamaan, mikä on korostanut pääministerin asemaa. Vuosien 2000 ja 2012 perustuslakiuudistuksessa pääministerin asema vahvistui. Vastaavasti se supisti presidentin sisäpoliittista valtaa. Pääministerin vallan lisäämistä ja presidentin vallan kaventamista on perusteltu sillä, että presidentti ei ole vastuussa eduskunnalle mutta pääministeri kylläkin on. Valtiollisessa protokollassa pääministeri on kolmantena, tasavallan presidentin ja eduskunnan puhemiehen jälkeen.

Pääministerit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministerin sijainen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministerin sijainen on tehtävään määrätty toinen valtioneuvoston jäsen sen varalta, ettei pääministeri voi tilapäisen esteen takia hoitaa tehtäviään. Tällöin niitä hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri. Valtioneuvosto määrää pääministerin sijaisen.[3] Tilapäisenä esteenä on esimerkiksi pääministerin vuosilomaan rinnastettavissa oleva oikeus 30 päivän vapaaseen.

Pääministerin palkkio ja muut etuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkkio

Pääministerille maksetaan ”tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima” palkkio.[4] Palkkio vastaa suuruudeltaan eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota, joka on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 13 390 euroa kuukaudessa.[5] Pääministerin palkkio on veronalaista ansiotuloa.

Loma

Pääministerillä on kalenterivuosittain oikeus vuosilomaan rinnastettavaan 30 päivän vapaaseen, jonka sijoittumisesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Jos pääministeri ei voi pitää vapaataan, se korvataan hänelle rahamääräisenä.

Kuljetus- ja turvallisuuspalvelut

Pääministerin virka-autopalvelusta sekä kuljetus- ja turvallisuusjärjestelyistä määrätään valtioneuvoston kanslian päätöksellä.

Asuntoetu

Pääministerillä on asunto valtion talossa (Kesäranta), jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta maksetaan valtion varoista. Tämä asuntoetu ja siihen kuuluvat palvelut ovat verosta vapaata tuloa.[6]

Kulukorvaukset

Pääministerille korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä.[7]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]