Eduskuntavaalit 2019

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen eduskuntavaalit 2019
Suomi
2015 ←
 14. huhtikuuta 2019 → 2023
edelliset kansanedustajat ← → valitut kansanedustajat
Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan
101 paikkaa tarvitaan enemmistöön
Äänestysprosentti
  • 68,7 % (yhteensä) Nousua 1,8 %-yks.
  • 72,1 % (Suomessa) Nousua 2,0 %-yks.
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Antti Rinne Jussi Halla-aho Petteri Orpo
Johtaja Antti Rinne Jussi Halla-aho Petteri Orpo
Puolue Sosiaalidemokraatit Perussuomalaiset Kokoomus
Johtaja alkaen 9. toukokuuta 2014 10. kesäkuuta 2017 11. kesäkuuta 2016
Johtajan paikka Uudenmaan vaalipiiri Helsingin vaalipiiri Varsinais-Suomen vaalipiiri
Viime vaalit 34 paikkaa, 16,5 % 38 paikkaa, 17,7 % 37 paikkaa, 18,2 %
Paikkoja ennen 35 17 37
Saadut paikat 40 39 38
Paikkojen muutos Nousua 6 Nousua 1 Nousua 1
Äänet 546 471 538 805 523 957
Kannatus 17,7 % 17,5 % 17,0 %
Muutos Nousua 1,2 %-yks. Laskua 0,2 %-yks. Laskua 1,2 %-yks.
  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  Juha Sipilä Li Andersson
Johtaja Juha Sipilä Pekka Haavisto Li Andersson
Puolue Keskusta Vihreät Vasemmistoliitto
Johtaja alkaen 9. kesäkuuta 2012 3. marraskuuta 2018 6. kesäkuuta 2016
Johtajan paikka Oulun vaalipiiri Helsingin vaalipiiri Varsinais-Suomen vaalipiiri
Viime vaalit 49 paikkaa, 21,1 % 15 paikkaa, 8,5 % 12 paikkaa, 7,1 %
Paikkoja ennen 48 15 12
Saadut paikat 31 20 16
Paikkojen muutos Laskua 18 Nousua 5 Nousua 4
Äänet 423 920 354 194 251 808
Kannatus 13,8 % 11,5 % 8,2 %
Muutos Laskua 7,3 %-yks. Nousua 3,0 %-yks. Nousua 1,0 %-yks.
  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
  Anna-Maja Henriksson Sari Essayah
Johtaja Anna-Maja Henriksson Sari Essayah Harry Harkimo
Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Kristillisdemokraatit Liike Nyt
Johtaja alkaen 12. kesäkuuta 2016 29. elokuuta 2015 21. huhtikuuta 2018
Johtajan paikka Vaasan vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Viime vaalit 9 paikkaa, 4,9 % 5 paikkaa, 3,5 % Uusi puolue
Paikkoja ennen 9 5 0
Saadut paikat 9 5 1
Paikkojen muutos Muuttumaton 0 Muuttumaton 0 Nousua 1
Äänet 139 640 120 144 69 427
Kannatus 4,5 % 3,9 % 2,3 %
Muutos Laskua 0,3 %-yks. Nousua 0,4 %-yks. Uusi
Pääministeri ennen vaaleja

Juha Sipilä
Keskusta

Uusi pääministeri

Antti Rinne
Sosiaalidemokraatit

Suomen 38. eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019, ja niissä valittiin kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2019–2023.[1]

Vaalien ääniharava oli perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Valituista kansanedustajista naisia oli 93, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Edellinen ennätys oli vuodelta 2011, jolloin naisia valittiin eduskuntaan 85.[2] Toinen vaalien erityispiirre oli, että huomattava määrä pitkäaikaisia kansanedustajia jätti eduskunnan. Esimerkiksi keskustassa koettiin miltei täydellinen sukupolvenvaihdos; puolueen eduskuntaryhmässä ei vaalien jälkeen ollut enää ketään 1980-luvulla tai aiemmin kansanedustajana toiminutta.[3] Vaaleissa kansanedustajien keski-ikä aleni hieman. Valituiksi tulleiden keski-ikä oli 46 vuotta, kun vuonna 2015 se oli ollut yhden vuoden korkeampi. Toisaalta alle 30-vuotiaita kansanedustajia oli nyt vain kahdeksan. Keväällä 2019 valitun eduskunnan kuopus oli tamperelainen vihreiden listoilta valittu 24-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija Iiris Suomela.[3] Ensimmäisen kerran eduskuntavaalien historiassa jokaisen puolueen osuus vaaleissa annetuista äänistä jäi alle 20 prosentin.[4]

Vaaleissa eniten paikkoja sai sosiaalidemokraatit 40 paikalla. Myös perussuomalaiset, kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto nostivat paikkamääriään edellisistä vaaleista. Keskusta ja Siniset olivat ainoat paikkoja menettäneet eduskuntapuolueet, kun taas RKP ja kristillisdemokraatit säilyttivät paikkansa. Edellisellä vaalikaudella perustettu Liike Nyt valittiin ensi kertaa vaaleilla eduskuntaan sen puheenjohtaja Hjallis Harkimon pidettyä paikkansa.

Vaalien jälkeen oikeusministeriön puoluerekisteristä poistettiin kaksi puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Kyseiset puolueet olivat Suomen Kommunistinen Puolue ja Kommunistinen Työväenpuolue.[5]

Vaalikamppailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SDP:n Antti Rinne oli luvannut vappuna 2018 eläkkeisiin korotusta, mistä käytettiin nimitystä vappusatanen.[6]

Vaalitaistelua sävytti kaksi erillistä ympäristöteemaa. Perussuomalaiset jättäytyivät ainoana ryhmänä eduskuntapuolueiden joulukuussa 2018 sopimien ilmastotavoitteiden ulkopuolelle. Vaaleissa perussuomalaiset vetosivatkin moniin sellaisiin äänestäjiin, jotka pelkäsivät erilaisten ilmastotoimien vaikutusta omaan elämäänsä. Toinen poikkeuksellinen vilkas ilmastoa sivunnut keskustelu käytiin juuri vaalien alla siitä, kuinka paljon metsiä voitiin Suomessa hakata kestävästi. Keskusta kantoi huolta teollisuuden puunsaannista, vihreät puolestaan vaativat hakkuumäärien vähentämistä, ja sosialidemokraatit joutuivat tasapainoilemaan teollisuusmyönteisen ammattiyhdistyssiipensä ja ympäristönäkökohtia painottaneen punavihreän siipensä välillä.[3]

Kokoomus joutui vaaleihin valmistauduttaessa ahtaalle, kun eri puolilta maata paljastui vakavia vanhusten hoitoon liittyneitä epäkohtia ja suoranaisia laiminlyöntejä. Monet ongelmista olivat yksityisissä hoitolaitoksissa, joiden asioiden ajajaksi Kokoomus oli sote-uudistukseen liittyneessä julkisessa keskustelussa leimautunut. Puolue jäi lopulta yksin vastustamaan täsmällisen hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin eikä onnistunut edes perustelemaan kantaansa selvästi. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta ei syntynyt niin merkittävää vaaliteemaa kuin etukäteen oli arveltu. Näillä teemoilla ratsastaen perussuomalaiset menestyivät lähinnä Oulussa, jossa oli syksyllä 2018 tullut ilmi useita yleistä mielipidettä kuohuttaneita, maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia.[3]

Vaalikamppailua varjostivat eräiden kärkipoliitikkojen terveysongelmat. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sairastui joululomallaan Espanjassa keuhkokuumeeseen ja joutui jäämään kahdeksi kuukaudeksi sairauslomalle. Tämän lisäksi hänellä todettiin sepelvaltimotauti, jonka tukkima verisuoni avattiin pallolaajennuksella. Kesken Rinteen sairausloman tuli tieto, että SDP:n varapuheenjohtajan Maarit Feldt-Rannan syöpä oli uusiutunut, minkä vuoksi hän luopui ehdokkuudestaan vaaleissa. Vihreän liiton puheenjohtaja Touko Aalto oli syksyllä 2018 jättänyt paikkansa uupumuksen ja masennuksen vuoksi, ja puolue lähti vaaleihin väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valitun Pekka Haaviston luotsaamana.[3]

Vaalien aikataulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalien 2019 aikataulu oli seuraava[7][8][9]:

Tapahtuma tai asia Päivämäärä
Vaalipiirien paikkamäärien vahvistuminen 31.10.2018
Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa ja missä vaalipiirissä kukin on äänioikeutettu) 22.2.2019
Ehdokashakemusten jättöpäivä 5.3.2019
Ehdokasasettelun vahvistaminen ja ehdokasnumeroiden arvonta 14.3.2019
Ennakkoäänestys kotimaassa 3.–9.4.2019
Ennakkoäänestys ulkomailla 3.–6.4.2019
Vaalipäivä 14.4.2019
Tulosten vahvistaminen 17.4.2019
Uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.2019

Vaalipiirit ja vaaliliitot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat valittiin 13 vaalipiiristä, joiden paikkaluku määräytyi 31. lokakuuta 2018 tarkastetun asukasluvun perusteella, sekä Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä, josta valitaan aina yksi edustaja.[10][11] Vuoden 2015 vaaleihin verrattuna Savo-Karjalan vaalipiiri menetti yhden eduskuntapaikan, ja vastaavasti Uudenmaan vaalipiiri sai yhden lisäpaikan.[3]

Vaalipiiri Kansanedustajat[12] Vaaliliitot
Paikat Muutos
01 Helsinki 22
02 Uusimaa 36 +1
03 Varsinais-Suomi 17
04 Satakunta 8 Kok. + RKP[18]
05 Ahvenanmaa 1
06 Häme 14
07 Pirkanmaa 19
08 Kaakkois-Suomi 17 SKE + KP[22]
09 Savo-Karjala 15 –1 SKE + KP[23]
10 Vaasa 16
11 Keski-Suomi 10
12 Oulu 18
13 Lappi 7 Kok. + KD + RKP[28]

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo vaalikauden 2019–2023 kansanedustajista
Vaalipiirien paikkajako ja suurin puolue (vas.) sekä puolueiden äänestysprosentti vaalipiireittäin (oik.)
Puolueet Äänet Paikat
Ääniä % +/– Paikat +/–
Sosiaalidemokraatit 546 471 17,73 +1,22 40 +6
Perussuomalaiset 538 805 17,48 –0,17 39 +1
Kokoomus 523 957 17,00 –1,20 38 +1
Keskusta 423 920 13,76 –7,34 31 –18
Vihreät 354 194 11,49 +2,96 20 +5
Vasemmistoliitto 251 808 8,17 +1,04 16 +4
Ruotsalainen kansanpuolue 139 640 4,53 –0,35 9 ±0
Kristillisdemokraatit 120 144 3,90 +0,36 5 ±0
Liike Nyt 69 427 2,25 Uusi 1 Uusi
För Åland, gemensam lista 11 640 0,38 Uusi 1 Uusi
Siniset 29 943 0,97 Uusi 0 Uusi
Piraattipuolue 19 032 0,62 –0,23 0 ±0
Tähtiliike 11 366 0,37 Uusi 0 Uusi
Kansalaispuolue 7 645 0,25 Uusi 0 Uusi
Feministinen puolue 6 662 0,22 Uusi 0 Uusi
Liberaalipuolue 5 014 0,16 Uusi 0 Uusi
Suomen Kommunistinen Puolue 4 305 0,14 –0,11 0 ±0
Markus Kuotesaho 4 002 0,13 Uusi 0 Uusi
Eläinoikeuspuolue 3 378 0,11 Uusi 0 Uusi
Itsenäisyyspuolue 2 444 0,08 –0,38 0 ±0
Suomen Kansa Ensin 2 366 0,08 Uusi 0 Uusi
Kommunistinen Työväenpuolue 1 240 0,04 ±0,00 0 ±0
Jessica ”Jessy” Eckerman 1 078 0,03 Uusi 0 Uusi
Aito suomalainen yhteislista 589 0,02 Uusi 0 Uusi
Reformin yhteislista 525 0,02 Uusi 0 Uusi
Maarit Markkula 452 0,01 Uusi 0 Uusi
Alternativ för Åland, gemensam lista 358 0,01 Uusi 0 Uusi
Rehtiliike yhteislista 344 0,01 Uusi 0 Uusi
Veeti Salo 215 0,01 Uusi 0 Uusi
Voitto Välimäki 185 0,01 Uusi 0 Uusi
Kari Leppäjoki 166 0,01 Uusi 0 Uusi
Petri Hirvimäki 148 0,00 Uusi 0 Uusi
Petri Paakki 145 0,00 Uusi 0 Uusi
Yhteislista Jaana ja Leo 87 0,00 Uusi 0 Uusi
Jyrki Helminen 67 0,00 Uusi 0 Uusi
Masi Aarnio 64 0,00 Uusi 0 Uusi
Teemu Taskinen 40 0,00 Uusi 0 Uusi
Reija Kuparinen 29 0,00 Uusi 0 Uusi
Olavi Koskela 21 0,00 Uusi 0 Uusi
Yhteensä 3 081 916 100 % 200
Hyväksyttyjä ääniä 3 081 916 99,42
Hylättyjä 17 844 0,58
Äänestäneitä 3 099 760 68,73
Äänioikeutettuja 4 510 040
Lähde: Oikeusministeriö

Ääniharavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija Ehdokas Puolue Ääniä Vaalipiiri Osuus vaalipiirin annetuista äänistä Lähde
1. Jussi Halla-aho Perussuomalaiset 30 596 Helsinki 7,9 % [29]
2. Li Andersson Vasemmistoliitto 24 542 Varsinais-Suomi 8,9 % [30]
3. Antti Häkkänen Kokoomus 20 234 Kaakkois-Suomi 8,3 % [31]
4. Pekka Haavisto Vihreät 20 163 Helsinki 5,2 % [29]
5. Elina Lepomäki Kokoomus 19 292 Uusimaa 3,5 % [32]
6. Sanna Marin Sosiaalidemokraatit 19 088 Pirkanmaa 6,4 % [33]
7. Juha Sipilä Keskusta 16 688 Oulu 6,4 % [34]
8. Ville Tavio Perussuomalaiset 14 957 Varsinais-Suomi 5,4 % [30]
9. Anna-Maja Henriksson Ruotsalainen kansanpuolue 14 545 Vaasa 5,8 % [35]
10. Antti Lindtman Sosiaalidemokraatit 14 541 Uusimaa 2,7 % [32]

Vaalipiirien suurimmat ääniharavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalipiiri Ehdokas Puolue/lista Ääniä Osuus vaalipiirin annetuista äänistä Lähde
Helsinki Jussi Halla-aho Perussuomalaiset &&&&&&&&&&030596.&&&&0030 596 7,9 % [29]
Uusimaa Elina Lepomäki Kokoomus &&&&&&&&&&019292.&&&&0019 292 3,5 % [32]
Varsinais-Suomi Li Andersson Vasemmistoliitto &&&&&&&&&&024542.&&&&0024 542 8,9 % [30]
Satakunta Laura Huhtasaari Perussuomalaiset &&&&&&&&&&012991.&&&&0012 991 10,4 % [36]
Ahvenanmaa Mats Löfström För Åland, gemensam lista &&&&&&&&&&011051.&&&&0011 051 84,5 % [37]
Häme Ville Skinnari Sosiaalidemokraatit &&&&&&&&&&&08319.&&&&008 319 4 % [38]
Pirkanmaa Sanna Marin Sosiaalidemokraatit &&&&&&&&&&019088.&&&&0019 088 6,4 % [33]
Kaakkois-Suomi Antti Häkkänen Kokoomus &&&&&&&&&&020234.&&&&0020 234 8,3 % [31]
Savo-Karjala Sari Essayah Kristillisdemokraatit &&&&&&&&&&012397.&&&&0012 397 5,6 % [39]
Vaasa Anna-Maja Henriksson RKP &&&&&&&&&&014545.&&&&0014 545 5,8 % [35]
Keski-Suomi Riitta Mäkinen Sosiaalidemokraatit &&&&&&&&&&&08916.&&&&008 916 5,8 % [39]
Oulu Juha Sipilä Keskusta &&&&&&&&&&016688.&&&&0016 688 6,4 % [34]
Lappi Katri Kulmuni Keskusta &&&&&&&&&&&08423.&&&&008 423 8,4 % [40]

Äänikynnys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin vaalipiirissä Vihreiden ehdokkaana ollut Riikka Karppinen keräsi 7 818 ääntä, mutta jäi silti valitsematta eduskuntaan[41][42]. Se on Suomen historian suurin sellainen eduskuntavaalien äänimäärä, jonka kerännyt jäi eduskunnan ulkopuolelle[41]. Vanha ennätys oli niin ikään Vihreiden Tarja Cronbergin 7 804 ääntä Pohjois-Karjalan vaalipiirissä vaaleissa 2007.[43] Karppinen sai piirissään toiseksi eniten ääniä, mutta suhteellisen vaalijärjestelmän takia eduskuntaan pääsi hänen sijastaan keskustan Markus Lohi, joka sai 4 969 ääntä[41][42].

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen toteaa, että reaalinen äänikynnys oli Uudellamaalla 2,3 prosenttia ja Lapissa 9,7 prosenttia. Siten lappilaiset ja uusmaalaiset äänestäjät ovat Jääskeläisen mukaan eriarvoisessa asemassa.[41]

Vaalirahoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läpi päässeistä ehdokkaista eniten rahaa kampanjaansa käytti Elina Lepomäki: 115 546,68 euroa[44]. Läpi päässeistä yli sata tuhatta euroa kuluttivat myös Heikki Vestman, Antti Häkkänen, Ruut Sjöblom ja Arto Satonen[44]. Eduskuntaan tai varasijalle päässeiden kampanjaansa käyttämien summien mediaani oli 31 104,00 €[44]. Vähiten rahaa käytti Jussi Halla-aho: vain 307,52 euroa[44].

Varasijalle jääneistä ehdokkaista eniten rahaa käytti Kauko Turunen (kd/sit.)[45]: 112 392,53 euroa[44]. Myös varasijalle jääneen Milla Bruneaun (kok.) kampanja maksoi yli 100 000 euroa[45].

Lepomäki satsasi yhtä saamaansa ääntä kohden noin kuusi euroa rahaa[45]. Kauko Turusen äänelle taas tuli hintaa yli 43 euroa[45]. Jussi Halla-ahon äänelle tuli hintaa vain sentin verran[45].

Lain mukaan yksi taho saa tukea yhtä ehdokasta enintään 6 000 eurolla, mutta jotkut pilkkovat antamansa tuen osiin ja kanavoivat sen ehdokkaalle usean hallinnoimansa yrityksen kautta[46]. Esimerkiksi Antti Häkkänen sai tällä tavalla kaksi 5 000 euron erää samalta taholta[46].

Kansanedustajiksi valittujen ja varasijalle jääneiden ehdokkaiden kampanjarahoituksesta noin 40 prosenttia on tullut tuntemattomista lähteistä[46][47]. Tuen lähteitä jää piiloon, koska lahjoittaja on kerrottava vain, jos tuen suuruus on vähintään 1 500 euroa[47][46]. Suurin rooli tuntemattomiksi jäävillä tukijoilla oli kokoomuksen ja keskustan kampanjoissa[47][46]. Esimerkiksi Antti Häkkäsen kampanja maksoi 112 746,00 euroa[44], ja tästä summasta 98 210 euroa jää pimentoon[46][48]. Myös vaalikampanjoita varten otetut lainat saattavat olla todellisuudessa piilotukea, mutta sen ilmoittaminen on ehdokkaan oman harkinnan varassa[46].

Puolueiden keskeiset eduskuntavaaliteemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa on koottuna keskeisiä vaaliteemoja suomalaisilta eduskuntapuolueilta. Tiedot on kerätty joko puolueiden nettisivujen vaaliohjelmista tai puoluejohdon ulostuloista valtakunnallisessa mediassa.

Puolue Vaaliteemat Vaalilause
Keskusta perheet, ilmasto ja koko Suomesta huolehtiminen[49] Suomen arvoisia tekoja
Kokoomus lisää hyvinvointia, toimivat palvelut kaikenikäisille, laadukas koulutus, sujuva liikkuminen, arjen turvallisuus[50] Luotamme Suomeen
Kristillisdemokraatit kristilliset arvot, perheet ja lapset, kannattava työnteko, vanhustenhoito ja sote, turvallisuus, kotimainen ruoka ja energia[51] Suomi johon voit luottaa
Liike Nyt markkinatalous, ilmastonmuutos, yksilön arvostaminen, elektroninen demokratia, EU-myönteisyys[52] Ole se muutos, jonka haluat nähdä
Perussuomalaiset suomalaisten hyvinvointi etusijalle, julkisen talouden tasapainottaminen, maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen[53] Jotain rajaa, Äänestä Suomi takaisin
Ruotsalainen kansanpuolue kaksikielisyys, koulutus, yrittäjyys, terveydenhuolto, ilmasto, vanhukset, lapset, kaupungit ja maaseutu, EU-myönteisyys[54] Nära dig – Lähellä sinua
Siniset turvallisuus, kahdestatoista eri näkökulmasta[55] Turvaa vapaa Suomi
Sosiaalidemokraatit koulutus ja osaaminen, reilu työelämä, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta[56] Meillä taitaa olla sama suunta
Tähtiliike Suomen itsenäisyys ja puolueettomuus, hallittu maahanmuuttopolitiikka, maakuntien elinvoimaisuus, köyhyyden poistaminen[57] Terve Suomi
Vasemmistoliitto eriarvoistumisen pysäyttäminen, oikeudenmukainen ilmastonmuutoksen torjunta ja uusi työ[58] Oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille
Vihreät ilmasto, koulutus, köyhyyden poistaminen[59] Näytä luontosi

Ehdokkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaliehdokkaat puolueittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalipiirilautakunnat vahvistivat vaalien ehdokasasettelun ja laativat ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otettiin arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokaslistojen yhdistelmä laadittiin ja ehdokasasettelu vahvistettiin torstaina 14. maaliskuuta 2019. Yhdistelmässä on jokaisen ehdokkaan järjestysnumero, nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokaslistojen yhdistelmä oli nähtävillä muun muassa äänestyskopeissa.[60]

Ehdokkaita asettavat puolueet ja valitsijayhdistykset yleensä julkaisevat ehdokkaansa nettisivuillaan. Erilaiset vaalikoneet myös usein listaavat ehdokkaita tietoineen.

Luopuneita edustajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnasta jäi vapaaehtoisesti pois useita hyvin kokeneita ja tunnettuja kansanedustajia. Näistä kokoomuksen Pertti Salolainen oli aloittanut kansanedustajana jo vuoden 1970 vaaleissa. Varapuhemiehenä toiminut keskustan Mauri Pekkarinen jäi pois oltuaan yhtäjaksoisesti kansanedustajana vuoden 1979 vaaleista lähtien. Keskustan myös ministerinä toimineista konkareista lähtivät myös Kauko Juhantalo, Sirkka-Liisa Anttila ja Seppo Kääriäinen. Sipilän hallituksen ministereistä luopuivat keskustalainen Anne Berner ja vaalikauden alussa ministerinä ollut kokoomuslainen Lenita Toivakka. Tunnetuimpiin luopujiin kuului aiemmin 20 vuotta perussuomalaisia johtanut sinisten ulkoministeri Timo Soini. Sinisen tulevaisuuden ryhmästä luopuivat myös esimerkiksi Lea Mäkipää ja Vesa-Matti Saarakkala. Myös vuoteen 2018 puhemiehenä toiminut ja lopuksi Liike Nyt:iin siirtynyt Maria Lohela jätti eduskunnan. Opposition edustajista eduskunnan jättivät muun muassa puolueidensa puheenjohtajina toimineet SDP:n Eero Heinäluoma, vihreiden Ville Niinistö ja RKP:n Stefan Wallin. Luopuneista edustajista Heinäluoma, Niinistö ja Pekkarinen pyrkivät ja lopulta nousivat europarlamenttiin.

Uudelleen valitsematta jääneet kansanedustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Uudelleen valitsematta jääneet kansanedustajat

Kannatustutkimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnalliset puoluekannatuskyselyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Puoluekannatus Suomessa

Vaalipiirikohtaiset kyselyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalipiirikohtainen puoluekannatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalipiirikohtainen äänestysvarmuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkamääräennusteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalitentit ja raportointi mediassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle näytti TV1-kanavalla 14. maaliskuuta vaalikeskustelun, jossa oli mukana yhdeksän eduskuntavaalipuoleen puheenjohtajaa. Tämän jälkeen 18. maaliskuuta – 1. huhtikuuta välisenä aikana esitettiin samojen puheenjohtajien henkilökohtaiset tentit, niin ikään suorina. Sen jälkeen 2. huhtikuuta järjestettiin pienpuolueiden tentti ja 4.–12. huhtikuuta kaksi teematenttiä,[124] kaksikielinen vaalikeskustelu, johon perussuomalaiset ei osallistunut,[125] toinen eduskuntavaalipuoleen puheenjohtajien suuri vaalikeskustelu ja nuorten vaalikeskustelu. Lähetykset esitettiin myös TV1:ssä viitottuna uusintana, ja ne olivat katsottavissa Yle Areenasta suorana sekä myöhemmin jälkikäteen. Lisäksi 4. huhtikuuta Yle Areenassa julkaistiin selkokielinen vaalikeskustelu, jossa on edustajat yhdeksästä eduskuntavaalipuolueesta.[124] Myös Ylen radiokanavilla on paljon vaalisisältöä.[126]

Lisäksi 14. maaliskuuta 2019 Yle Areenassa julkaistiin 12-osainen Ylen Vaalisohva-sarja, jossa suomalaiset kutsuvat ehdokkaita kotiinsa keskustelemaan eri teemoista. Teemat ovat työelämän muutos, politiikan tulevaisuus, ilmasto, nuorten pahoinvointi, piilorasismi, vammaisten asema yhteiskunnassa, perhepolitiikka, koulutus ja opetus, Suomen autioituminen, kulttuurin asema yhteiskunnassa, ruoantuotanto ja pienyrittäjyys.[127]

MTV

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomenta Suomessa jokaiselle puheenjohtajalle varattiin oma aamunsa, jolloin puolueiden puheenjohtajien ajatuksiin pääsi tutustumaan. MTV3-kanava esitti Sinustako kansanedustaja -ohjelman, jossa ehdokkaat ottivat mittaa toisistaan väittelyssä ja puhetaidossa. Ohjelmat esitettiin kahtena sunnuntaina 31. maaliskuuta ja 7. huhtikuuta. Suurimpien puolueiden puheenjohtajat ottivat mittaa toisistaan pääministeritentissä 2. huhtikuuta. Vaalien ratkaisuviikolla 10. huhtikuuta on vuorossa suuri vaalitentti, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat jälleen. Vaalipäivänä 14. huhtikuuta MTV3-kanavalla esitettiin Tulosilta-lähetys.

Vaalikoneita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaleissa ehdolla olevia ehdokkaita voi vertailla eri mediayhtiöiden, yritysten ja yhdistysten tekemien vaalikoneiden avulla. Vaalikoneessa vastataan kysymyssarjaan, minkä perusteella vaalikone osaa tarjota ehdokkaita, joiden mielipiteet ovat lähellä vastaajan mielipiteitä. Osassa vaalikoneista on mukana vain osa vaalipiireistä.

Journalistiset vaalikoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alma Median vaalikone[128] (kaikki vaalipiirit)
  • Hufvudstadsbladetin vaalikompassi[129] (ei yksittäisten ehdokkaiden kantoja)
  • Kalevan vaalikone[130] (vain Oulun vaalipiiri)
  • Keskisuomalaisen alueelliset vaalikoneet[131] (Helsingin, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Savo-Karjalan, Uudenmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen vaalipiirit)
  • MTV:n vaalikone[132] (kaikki vaalipiirit)
  • Sanoma-konsernin eduskuntavaalikone 2019[133] (kaikki vaalipiirit paitsi Ahvenanmaa)
  • Ylen vaalikone[134] (kaikki vaalipiirit)

Aatteelliset ja yritysten vaalikoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Duunitori[135] (Työllisyyteen liittyvät kysymykset)
  • Eläinpoliittinen vaalikone[136] (Turkistarhaus, kasvissyönnin edistäminen yms.)
  • Ilmastovaalikone[137] (Ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät kysymykset)
  • Maalikone.fi[138] EK:n, Keskuskauppakamarin, Perheyritysten liiton ja Suomen Yrittäjien
  • Maaseudun tulevaisuus -lehden vaalikone[139] (Maaseutu-aiheiset kysymykset)
  • Metsälehden vaalikone[140] (Metsiin liittyvät kysymykset)
  • Nuorten vaalikone[141] (Nuoria koskevia asioita laajasti)
  • Omaishoitajaliitto[142] (Omaishoitoon liittyvät kysymykset)
  • Terveysehdokas.fi[143] (Terveyteen liittyvät asiat)
  • Uskonnonvapaus.fi[144] (Valtionkirkkojen verotusoikeus, poikien ympärileikkaus ym.)

Huomautukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Taloustutkimus ilmoittaa kyselyidensä kantansa ilmoittaneiden osalta kaksi eri osuutta: painottamattomasta sekä painotetusta aineistosta.
  2. ↑ Liike Nyt 0,7 %, Piraattipuolue 0,7 %, muut 1,2 %
  3. ↑ Ensimmäinen luku ”täysin varma” -vastauksen antaneiden osalta, jälkimmäinen sisältää myös ”melko varma” -vastaukset.
  4. ↑ RKP:n paikkamäärien perässä on ilmoitettu Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin kansanedustaja, joka on perinteisesti kuulunut ruotsalaiseen eduskuntaryhmään.
  5. ↑ a b Ennusteen laskennallisuudesta johtuen kansanedustajia on yhteensä vain 199.
  6. ↑ a b c Liike Nyt

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vuosina 2016-2030 toimitettavat säännönmukaiset vaalit Vaalit.fi. Oikeusministeriö. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 4.2.2016.
  2. ↑ Naisia nousi kansanedustajiksi historiallisen paljon – 85 prosenttia vihreiden edustajista naisia Yle.
  3. ↑ a b c d e f Tuomo Lappalainen: SDP palasi pääministeripuolueeksi. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2020, s. 152–165. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-34399-8.
  4. ↑ Yli 20 prosentin kannatus karkasi puolueilta ulottumattomiin – miksi? Yle.
  5. ↑ Kaksi puoluetta poistettiin puoluerekisteristä Vaalit.fi. 3.6.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 3.6.2019.
  6. ↑ https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e0a4ea9d-d21d-493d-bb3b-9fe6f7bcef18
  7. ↑ Vaalit.fi: Aikataulut vaalit.fi. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 3.3.2019.
  8. ↑ Eduskunta: Eduskuntavaalit 2019 eduskunta.fi. Viitattu 3.3.2019.
  9. ↑ Lammi, Henna: Edus­kun­ta­vaa­lien ehdo­kas­nu­merot on nyt arvottu – netti­po­lii­sille osui hätänumero ja Mikko Kärnälle epäonnenluku Suomenmaa.fi. 15.3.2019. Viitattu 8.4.2019.
  10. ↑ Vaalitilastoja Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 27.1.2019. Viitattu 13.10.2018.
  11. ↑ Veli-Pekka Hämäläinen: Näin kansanedustajien paikat jaetaan vaalipiireittäin seuraavissa vaaleissa: Savo-Karjala menettää yhden, Uusimaa voittaa Yle Uutiset. 2.11.2018. Viitattu 3.11.2018.
  12. ↑ Väestörekisterikeskus: Kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken Väestörekisterikeskus. 30.09.2018. Viitattu 13.10.2018.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Pienpuolueet laajaan vaaliliittoon: ”Todellinen mahdollisuus saada kansanedustaja Helsingistä” Uusi Suomi. 14.1.2019. Viitattu 14.1.2019.
  14. ↑ a b de Wit, Marco: Kansalaispuolue ja SKE tekniseen vaaliliittoon Uusimaalla ja Helsingissä Laiton lehti. 3.3.2019. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 4.3.2019.
  15. ↑ Liberaalipuolue vaaliliittoon Piraattipuolueen kanssa Uudellamaalla Liberaalipuolue. 6.2.2019. Viitattu 21.2.2019.
  16. ↑ Piraatit ja liberaalit vaaliliittoon Varsinais-Suomessa Turun sanomat. 25.2.2019. Arkistoitu 1.3.2019. Viitattu 28.2.2019.
  17. ↑ Vähämäki, Hannu: Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit tekniseen vaaliliittoon Varsinais-Suomessa Yle Uutiset. 11.10.2018. Yleisradio. Viitattu 13.10.2018.
  18. ↑ Kokoomus vaaliliittoon RKP:n kanssa – ”Kasitien vaaliliitto” tavoittelee Satakunnan suurimman listan asemaa ja kolmea kansanedustajaa Länsi-Suomi. 27.2.2019. Viitattu 1.3.2019.
  19. ↑ de Wit, Marco: Jenspa esittää: Kansalaispuolue ja SKE vaaliliittoon Hämeessä Laiton lehti. 2.3.2019. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 4.3.2019.
  20. ↑ Katso tästä lista Hämeen vaalipiirin ehdokkaista Hämeen Sanomat. 16.3.2019. Viitattu 18.3.2019.
  21. ↑ a b c Airo, Tatu: Eduskuntavaalit 2019: Aikataulut, Pirkanmaan ehdokkaat ja kaikki mitä vaaleista tarvitsee tietää Aamulehti. 5.3.2019. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.3.2019.
  22. ↑ Hänninen, Jaana: Suomen kansa ensin -puolue lähtee vaaleihin myös Kaakon vaalipiirissä — Puolue solmi vaaliliiton Kansalaispuolueen kanssa Itä-Savo. 18.2.2019. Viitattu 21.2.2019.
  23. ↑ Vaalit.fi tulospalvelu.vaalit.fi.
  24. ↑ a b Sininen tulevaisuus ja Kansalaispuolue vaaliliittoon Vaasassa ja Oulussa – keskusteluja käydään muissakin vaalipiireissä Aamulehti. 20.11.2018. Arkistoitu 23.11.2018. Viitattu 23.11.2018.
  25. ↑ Vaalit.fi tulospalvelu.vaalit.fi.
  26. ↑ Jarmala, Veikko: Kokoomus ja RKP vaaliliittoon Oulussa Verkkouutiset. 13.10.2018. Viitattu 13.10.2018.
  27. ↑ Li­be­raa­li­puo­lue ja Pi­raat­ti­puo­lue vaaliliittoon edus­kun­ta­vaa­leis­sa Oulun vaalipiirissä Kaleva. 28.2.2019. Viitattu 28.2.2019.
  28. ↑ Ruokangas, Perttu: He pyrkivät Lapista eduskuntaan – katso lista Yle Uutiset. 5.3.2019. Yleisradio. Viitattu 6.3.2019.
  29. ↑ a b c Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.4.2019.
  30. ↑ a b c Ehdokkaiden äänet Varsinais-Suomen vaalipiiri tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.4.2019.
  31. ↑ a b Ehdokkaiden äänet Kaakkois-Suomen vaalipiiri tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.4.2019.
  32. ↑ a b c Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.4.2019.
  33. ↑ a b Ehdokkaiden äänet Pirkanmaan vaalipiiri tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.4.2019.
  34. ↑ a b Ehdokkaiden äänet Oulun vaalipiiri tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.4.2019.
  35. ↑ a b Ehdokkaiden äänet Vaasan vaalipiiri tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.4.2019.
  36. ↑ Satakunnan vaalipiiri. Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 21.4.2019.
  37. ↑ Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri. Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 21.4.2019.
  38. ↑ Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 21.4.2019.
  39. ↑ a b Ehdokkaiden äänet. Savo-Karjalan vaalipiiri tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 21.4.2019.
  40. ↑ Ehdokkaiden äänet Lapin vaalipiiri tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 21.4.2019.
  41. ↑ a b c d Vaalien tulos vahvistettiin – historian suurin rannalle jääneen äänimäärä on nyt 7 818 Yle Uutiset. Viitattu 26.7.2019.
  42. ↑ a b Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 26.7.2019.
  43. ↑ Rikotaanko valitsematta jääneen Tarja Cronbergin hurja äänimäärä? Uusi Suomi. Arkistoitu 5.8.2022. Viitattu 5.8.2022.
  44. ↑ a b c d e f Vaali ja puoluerahoitusvalvonta - Kampanjan rahoitus www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Arkistoitu 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
  45. ↑ a b c d e Kampanjakuluissa huimat erot: Elina Lepomäki avasi miljonäärien rahahanat, mutta äänikuninkaaksi voi nousta myös 300 eurolla Yle Uutiset. Viitattu 26.7.2019.
  46. ↑ a b c d e f g HS-selvitys: Miljoonien eurojen vaalirahan alkuperä jää piiloon – Antti Häkkäselle lähes 100 000 euroa tuntemattomista lähteistä Helsingin Sanomat. 24.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
  47. ↑ a b c HS: Noin 40 prosenttia kansanedustajien ja varallaolijoiden vaalirahoituksesta jää piiloon Yle Uutiset. Viitattu 26.7.2019.
  48. ↑ HS:n selvitys: Antti Häkkäsen kevään kampanjarahoituksesta lähes 100 000 euroa tuntemattomista lähteistä Yle Uutiset. Viitattu 26.7.2019.
  49. ↑ Uutiset - Keskusta.fi keskusta.fi. Arkistoitu 2.2.2019. Viitattu 15.3.2019.
  50. ↑ Vaaliteema: Lisää hyvinvointia kokoomus.fi. 28.2.2019. Viitattu 15.3.2019.
  51. ↑ Kristillisdemokraatit — KD Kristillisdemokraatit. Viitattu 15.3.2019.
  52. ↑ Tehtävämme Liike Nyt. Arkistoitu 30.3.2019. Viitattu 14.3.2019.
  53. ↑ Eduskuntavaaliohjelma 2019 (pdf) Perussuomalaiset. Viitattu 15.3.2019.
  54. ↑ Etusivu sfp.fi. Viitattu 15.3.2019.
  55. ↑ Siniset turvaa Sininen tulevaisuus. Arkistoitu 23.2.2019. Viitattu 15.3.2019.
  56. ↑ Sosialidemokraatit | SDP Sosialidemokraatit. Viitattu 15.3.2019.
  57. ↑ Seitsemän tähden liike, Etusivu xn--seitsemnthdenliike-rtbc.fi. Arkistoitu 17.8.2020. Viitattu 15.3.2019.
  58. ↑ Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma julki Vasemmistoliitto. 30.1.2019. Viitattu 15.3.2019.
  59. ↑ Vihreät - De Gröna Vihreät - De Gröna. Viitattu 15.3.2019.
  60. ↑ Vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu - Vaalit vaalit.fi. Viitattu 12.3.2019.
  61. ↑ Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset kiilasi kakkoseksi, SDP:n etumatka kutistunut Yle. Viitattu 11.4.2019.
  62. ↑ Luukka, Teemu: Sdp:n etumatka kapeni, perus­suomalaiset nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomat. 9.4.2019. Viitattu 9.4.2019.
  63. ↑ Alman gallup: SDP putosi alle 20 %:n, kokoomus menetti lisää, perussuomalaiset jatkoi nousuaan www.iltalehti.fi. Viitattu 8.4.2019.
  64. ↑ Puolueiden kannatusarviot – maaliskuu 2019 Yle. 27.3.2019. Taloustutkimus. Arkistoitu 29.3.2019. Viitattu 29.3.2019.
  65. ↑ Luukka, Teemu: Sdp:n etumatka kasvoi, keskusta heikkeni yhä – HS-gallup paljastaa asetelmat, joista ehdokkaat lähtevät vaalikentille Helsingin Sanomat. 20.3.2019. Viitattu 23.3.2019.
  66. ↑ Ylen kannatusmittaus: SDP repäisi hurjan eron kokoomukseen – perussuomalaisille Halla-ahon kauden ennätyslukemat Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.
  67. ↑ Tuore Alma-gallup: Kokoomusta painaa hoitajakeskustelu, perussuomalaiset nousee jo viidettä kuukautta putkeen www.iltalehti.fi. Viitattu 15.3.2019.
  68. ↑ Viisi keskeistä asiaa HS-gallupista: Päähallituspuolueet vaikeuksissa, perussuomalaisten kannatus jo 11,4 prosenttia Helsingin Sanomat. 21.2.2019. Viitattu 15.3.2019.
  69. ↑ Ylen kannatusmittaus: Kokoomus putoaa, perussuomalaiset selvässä nousussa Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.
  70. ↑ Alma-kysely: Keskustan alamäki kiihtyy - kannatus jo alle 15 prosentin www.iltalehti.fi. Viitattu 15.3.2019.
  71. ↑ HS-gallup: Sdp:n etumatka kokoomukseen on kaventunut – perussuomalaisten nousu näkyy myös HS-gallupissa Helsingin Sanomat. 16.1.2019. Viitattu 15.3.2019.
  72. ↑ Ylen puoluekannatusmittaus: Perussuomalaisille iso nousu, kokoomus kirii SDP:tä Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.
  73. ↑ Alma-kysely: Jussi Halla-ahon perussuomalaiset antoi myrskyvaroituksen – SDP:n kannatus laskussa www.iltalehti.fi. Viitattu 15.3.2019.
  74. ↑ HS-gallup: Vihreiden kannatus kääntyi kasvuun – Pitkä sukellus päättyi Haaviston noustua johtoon Helsingin Sanomat. 16.12.2018. Viitattu 15.3.2019.
  75. ↑ Ylen kannatusmittaus: Vihreiden kannatus uuteen nousuun – SDP, kokoomus ja perussuomalaiset menettäneet tukijoita Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.
  76. ↑ Alma-kysely: Sdp:n nousu hyytyi – vihreillä ja PS:llä pientä piristymistä Uusi Suomi. Viitattu 15.3.2019.
  77. ↑ HS-gallup: Sdp ottaa kaulaa kokoomukseen, vihreiden lasku pysähtyi – Häämöttääkö ensi keväänä punavihreän blokin ”sisällissota”? Helsingin Sanomat. 16.11.2018. Viitattu 15.3.2019.
  78. ↑ Ylen kannatusmittaus: Kokoomus kirii, keskusta vajoaa, SDP selvästi suurin – vihreiden alamäki jatkuu Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.
  79. ↑ Alma-kannatusmittaus: SDP jatkaa suurimpana, vihreiden alamäki taittumassa? www.aamulehti.fi. Arkistoitu 26.3.2019. Viitattu 15.3.2019.
  80. ↑ HS-gallup: Vihreiden sukellus jatkuu, ja se sataa vasemmistoliiton laariin – Li Andersson siivitti puolueensa 2010-luvun ennätystulokseen Helsingin Sanomat. 16.10.2018. Viitattu 15.3.2019.
  81. ↑ Ylen kysely: Demareiden suosiossa yllätyshyppäys, vihreiden kannattajapako vain kiihtyy Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.
  82. ↑ HS-gallup: Vihreiden kannatus laski edelleen – perussuomalaisille saman verran nousua Helsingin Sanomat. 19.9.2018. Viitattu 15.3.2019.
  83. ↑ Alma-kysely: Antti Rinne alkaa näyttää jo pääministeriltä – sdp otti kaulan Uusi Suomi. Viitattu 15.3.2019.
  84. ↑ HS-gallup: Ykköspaikan säilyttäneen Sdp:n kannatus kääntyi pieneen laskuun, keskusta yhä kaukana kärkikaksikosta Helsingin Sanomat. 23.8.2018. Viitattu 15.3.2019.
  85. ↑ Ylen kannatusmittaus: Demareista selkeästi suosituin puolue, sinisten tulevaisuus näyttää entistä synkemmältä Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.
  86. ↑ HS-gallup: Sdp:n kannatus jatkaa kasvuaan, keskustan suosio yhä laskussa – Sipilä: Kannatuksen lasku on vain kestettävä Helsingin Sanomat. 17.7.2018. Viitattu 15.3.2019.
  87. ↑ Ylen kannatusmittaus: Kolmen suuren järjestys ennallaan, perussuomalaiset nousussa Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.
  88. ↑ https://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/tulos_kokomaa.html
  89. ↑ Feedback Group: Sdp ja vihreät matkalla voittoon – kokoomusta ja keskustaa uhkaa jyrkkä alamäki Varsinais-Suomen vaalipiirissä Turun Sanomat. 5.4.2019. Arkistoitu 11.4.2019.
  90. ↑ Laukka, Petri: Kalevan puoluekannatusmittaus: Keskustaa uhkaa raju pudotus vahvalla kannatusalueellaan – Oulun vaalipiirissä menetys olisi 25 000 äänestäjää Kaleva. 4.4.2019. Viitattu 4.4.2019.
  91. ↑ Lapin Kansan mielipidekysely lupaa rajua vaalitaistelua Lappiin: keskustaa uhkaa murskatappio, vihreät hurjassa nosteessa ohi kokoomuksen, miesten ja naisten erot suuret 3.4.2019. Lapin Kansa.
  92. ↑ a b c Tietoykkönen: Vasemmisto vahvistuu Keski-Suomessa, keskusta menettää paikkoja Savon Sanomat. 2.4.2019.
  93. ↑ Karjalaisen vaaligallup: Keskusta menettää kaksi, SDP saa kaksi paikkaa Savo-Karjalassa – perussuomalaisten suosio nousussa Karjalainen.
  94. ↑ Norstat Finland: SK:n puoluekannatuskysely povaa keskustalle rökäletappiota – Sdp nousemassa takaisin Satakunnan suurimmaksi satakunnankansa.fi. 23.3.2019. Arkistoitu 23.3.2019.
  95. ↑ Kaakon Viestintä Oy: Kaakon Viestinnän kannatusmittaus: SDP jyräämässä Kaakkois-Suomen vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi ja saamassa viisi kansanedustajaa - Kymen Sanomat kymensanomat.fi. 12.3.2019.
  96. ↑ Viki Salonen: Hämeen tuore vaaligallup: SDP:llä vankka johto, keskustalle rökäletappio – Perussuomalaisille lähes 16 prosentin kannatus Hämeen Sanomat.
  97. ↑ SDP jyräämässä selvään voittoon Savo-Karjalassa i. Karjalainen. Arkistoitu 3.12.2018.
  98. ↑ Marianna Simo: Tuleeko Suomeen punajytky? Tuore kysely paljastaa, ketkä äänestävät varmimmin eduskuntavaaleissa 2019 Helsingin Uutiset.
  99. ↑ Jukka Hamalainen: Yllätys muhii eduskuntavaaleissa 2019 – jopa 86 prosenttia menossa uurnille Helsingin Uutiset.
  100. ↑ Databyron viimeinen paikkaennuste ennen eduskuntavaaleja julkaistu Databyro. 14.4.2019. Arkistoitu 14.4.2019. Viitattu 14.4.2019.
  101. ↑ Vaali-illan TOP10 – Seuraa näitä asioita sunnuntaina Betsson. 12.4.2019. Arkistoitu 12.4.2019. Viitattu 12.4.2019.
  102. ↑ IL:n vaalitietäjien viimeinen ennuste - näin paikat jakautuisivat seuraavassa eduskunnassa: ”Kilpailu kakkospaikasta on hyvin tiukka” Iltalehti. 12.4.2019. Viitattu 12.4.2019.
  103. ↑ Langan lopullinen vaalianalyysi: Luvassa vihreä vaalivoitto ja huima kisa kakkossijasta Vihreä Lanka.
  104. ↑ Ylen puoluekannatusmittaus: Miten suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin nyt? Yle. 11.4.2019. Viitattu 11.4.2019.
  105. ↑ IL:n vaalitietäjien ennuste - Näin paikat jakautuisivat seuraavassa eduskunnassa: SDP selvästi suurin, keskustalle jopa 19 kansanedustajan rökäletappio Iltalehti.
  106. ↑ a b c Näinkö vaaleissa käy? Vaalipiirikohtainen analyysi povaa vihreille vaalivoittoa Vihreä Lanka.
  107. ↑ Tässä ovat 200 tulevaa kansanedustajaa – Betsson laski kertoimet sadoille eduskuntavaaliehdokkaille. Betsson.[vanhentunut linkki]
  108. ↑ a b c d Ylen puoluekannatusmittaus: Miten suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin nyt? Yle Uutiset. 29.3.2019. Yleisradio. Viitattu 29.3.2019.
  109. ↑ Ellun Kanat: 19 päivää eduskuntavaaleihin mailchi.mp. Viitattu 26.3.2019.
  110. ↑ a b Vihreän Langan eduskuntavaaliennuste 2019 Vihreä Lanka.
  111. ↑ 09 03 2019 Databyro: Databyron maaliskuun paikkaennuste julkaistu Databyro. 9.3.2019. Arkistoitu 6.5.2021.
  112. ↑ IL:n vaalitietäjät: SDP:stä tulossa suurin puolue 5–9 kansanedustajan erolla kokoomukseen, keskusta romahtaa historiallisesti www.iltalehti.fi.
  113. ↑ 47 päivää eduskuntavaaleihin – Kuka on Suomen seuraava pääministeri? us5.campaign-archive.com. Viitattu 13.3.2019.
  114. ↑ Vihreiden kannatus vahvistui HS-gallupissa – miten paikat jakautuisivat helmikuun kannatuslukemilla? Vihreä Lanka. 21.2.2019.
  115. ↑ 09 02 2019 Databyro: Databyron helmikuun paikkaennuste julkaistu Databyro. 9.2.2019. Arkistoitu 9.2.2019.
  116. ↑ Uusi laskelma julki: SDP:lle 47 kansanedustajaa, kokoomukselle 40 – perussuomalaiset ja vihreät lähellä maksimiaan demokraatti.fi. 22.1.2019.
  117. ↑ 12 01 2019 Databyro: Perussuomalaiset korottivat ennustettua paikkamääräänsä Databyro. 12.1.2019. Arkistoitu 1.2.2019.
  118. ↑ Näkökulma: Tällä menolla Petteri Orpo lentää oppositioon Uusi Suomi.
  119. ↑ Laskelma: SDP:tä odottaa jättipotti ensi keväänä, keskusta romahtaa rajusti, vihreät kipuaa yli haamurajan – ”Vaalit voittaa se, joka saa eniten paikkoja, ei se, joka saa eniten ääniä” demokraatti.fi. 22.11.2018.
  120. ↑ Entä jos vaalit pidettäisiin nyt? Langan ennusteessa vihreät saisi 22 paikkaa Vihreä Lanka. 21.11.2018.
  121. ↑ Uusi ennuste: Sdp nyt selkeä ykkönen – mutta tuliko demareille jo ”22 %:n katto” vastaan? Uusi Suomi.
  122. ↑ Näkökulma: Oikeisto-Suomi on pian muisto vain, nyt myös Li Andersson matkalla valtaan Uusi Suomi.
  123. ↑ Tulos puolueittain tulospalvelu.vaalit.fi.
  124. ↑ a b Eduskuntavaalit 2019 – kaikki vaalitentit ja tulosilta Ykkösellä yle.fi. Viitattu 10.3.2019.
  125. ↑ Johansson, Pia: Förkyld Jussi Halla-aho vilar sig - inga Sannfinländare i Svenska Yles valdebatt 8.4.2019. Svenska Yle. Viitattu 8.4.2019. (ruotsiksi)
  126. ↑ Kaikki vaaleista päivä päivältä: Tässä täydellinen opas politiikan superkevääseen yle.fi. Viitattu 14.3.2019.
  127. ↑ Vaalisohva areena.yle.fi. Viitattu 11.3.2019.
  128. ↑ Aamulehti vaalikone aamulehti.fi. Viitattu 14.3.2019.
  129. ↑ Valkompassen 2019 hjälper dig att hitta vilka partier du sympatiserar med www.hbl.fi. Arkistoitu 12.5.2019. (ruotsiksi)
  130. ↑ Kalevan vaalikone, eduskuntavaalit 2019 kaleva.fi. Arkistoitu 3.4.2019. Viitattu 13.3.2019.
  131. ↑ Mediatalo Keskisuomalaisen alueelliset vaalikoneet helsinginuutiset.fi. Arkistoitu 1.3.2019. Viitattu 13.3.2019.
  132. ↑ Vaalikone mtvuutiset.fi. Viitattu 15.3.2019.
  133. ↑ Sanoma-konsernin vaalikone 2019 vaalikone.fi. Arkistoitu 9.3.2019. Viitattu 13.3.2019.
  134. ↑ Eduskuntavaalit 2019 vaalikone, Yle vaalikone.yle.fi. Viitattu 13.3.2019.
  135. ↑ Duunitori: Vaalikone - Eduskuntavaalit 2019 - #duunivaalit Duunitori.fi. Viitattu 15.3.2019.
  136. ↑ Eläinpoliittinen vaalikone – Eläinpolitiikka.fi elainpolitiikka.fi. Arkistoitu 15.3.2019. Viitattu 15.3.2019.
  137. ↑ SEM Vaalikone www.ilmastovaalikone.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 2.4.2019.
  138. ↑ Maalikone → 2042 Maalikone → 2042. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 15.3.2019.
  139. ↑ Vaalikone Maaseudun Tulevaisuus. Arkistoitu 31.3.2019. Viitattu 15.3.2019.
  140. ↑ Eduskuntavaalit 2019: Hae sopiva ehdokas Metsälehti. Viitattu 15.3.2019.
  141. ↑ Nuorten vaalikone alli.fi. Arkistoitu 22.3.2019. Viitattu 13.3.2019.
  142. ↑ Omaishoitajaliiton vaalikone vaalikone.omaishoitajat.fi. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 15.3.2019.
  143. ↑ Terveysehdokas Vaalikone 2019 Vaalikone. Viitattu 15.3.2019.
  144. ↑ Vaalikone eduskuntavaaleihin 2019 - uskonnonvapaus.fi uskonnonvapaus.fi. Viitattu 15.3.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eduskuntavaalit 2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eduskuntavaalit_2019&oldid=22418308”