Systematiikka

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 16. maaliskuuta 2011 kello 21.55 käyttäjän Compance (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee biologian osa-aluetta. Oikeustieteellisestä nimityksestä kertoo artikkeli systematiikka (oikeustiede).

Systematiikka on biologian haara, joka tutkii eliöiden luokittelua.[1] Systematiikan "isänä" voidaan pitää Carl von Linnéä (1707–1778). Linné jakoi eliöt kasveihin ja eläimiin sekä antoi niille tieteelliset nimet esimerkiksi Salmo salar (lohi) ja Salmo trutta (purotaimen). Tieteenä nykyaikaisen systematiikan tavoitteena on selvittää eliöiden kehityshistoria ja luokitella eliöt sen perusteella loogisiin ryhmiin.

Tieteellisen luokittelun perustana on laji [2] – eliöiden joukko, jonka jäsenet voivat lisääntyä keskenään ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Joskus "lähisukuiset" lajit voivat risteytyä keskenään (esimerkiksi metso + teeri = korpimetso, aasiori + hevostamma = muuli, aasitamma ja hevosori = muuliaasi), mutta jälkeläiset (korpimetso, muuli, muuliaasi) ovat steriilejä eli lisääntymiskyvyttömiä.

Yleistajuisissa oppikirjoissa [3] [4] [5] eliöt jaetaan useimmiten kuuteen kuntaan. Aiempi esitumallisten kunta on tällaisessa luokittelussa jaettu kahdeksi kunnaksi (arkit ja bakteerit). Tällainen kuuden kunnan jako on kuitenkin sikäli yksinkertaistettu, että siinä esiintyvä protoktistien/protistien "kunta" itse asiassa koostuu tiukan fylogeneettisen luokittelun mukaan joukosta omia pieniä itsenäisiä kuntiaan.

  1. Arkit Archaebacteria
  2. Bakteerit Eubacteria
  3. Protistit Protista
  4. Eläimet Animalia
  5. Sienet Fungi
  6. Kasvit Plantae

Huom! Alkeiseliöillä tai alkueliöillä tarkoitetaan lähteestä riippuen joko protisteja tai esitumaisia eliöitä (bakteerit ja arkkieliöt).

Virukset jäävät eliökunnan kuusijaon ulkopuolelle.

Woese, Kandler ja Wheelis esittivät vuonna 1990 edellä mainitun kuusijaon kanssa kilpailevan mallin eliökunnan jakamisesta kolmeen domeeniin (engl. domains). Tätä luokittelua on sittemmin edelleen tarkennettu, ja sen olennaisena perusteena on käytetty molekyylitaksonomiaa eli eliöiden DNA- ja RNA-sekvenssien keskinäistä analysointia. Eliöiden kehityshistoriaa ja sukulaisuussuhteita paremmin kuvaavana tämä jako on sittemmin vakiintunut tieteellisissä yhteyksissä käytetyksi luokitteluksi. Domeenit jakautuvat edelleen kuntiin (engl. kingdoms). Eukaryoottien eli aitotumaisten suurimmat kunnat ovat sienet, kasvit ja eläimet. Arkkien ja bakteerin jako kuntiin on ongelmallisempi. Esimerkiksi arkit voidaan jakaa 2–30 (tai jopa useampaankin) kuntaan [6]. Oleellisinta tässä luokittelussa on arkkien selkeä erottaminen omaksi tasavertaiseksi ryhmäkseen bakteerien ja eukaryoottien rinnalle.

Lopullista totuutta asiasta ei ole olemassa, koska koko eliökunnan luokittelu perustuu sopimuksiin ja tutkijoiden näkemyksiin. Sama asia voidaan luokitella usealla eri tavalla, ja eri käyttötarkoituksissa eri luokittelut voivat olla käyttökelpoisimpia. Kuuteen kuntaan jakoa käytetään nykyään erityisesti koulubiologiassa. Woesin, Kandlerin ja Wheelisin malli on vallassa systematiikan, mikrobiologian, molekyylibiologian ja genetiikan tutkijoiden parissa. Näkemys on sikäli looginen, että bakteerien, arkkien ja eukaryoottien väliset erot ovat monelta osin suurempia kuin erot eukaryoottien eli aitotumaisten (protoktistit, sienet, kasvit, eläimet) sisällä.[7]

Biologisen systematiikan lajeja

Katso myös

Muita merkityksiä

Lähteet

  1. ↑ Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X
  2. ↑ Luonnontieteelinen keskusmuseo: Jyrki Muonan johdatus aiheen käsitteisiin Systematiikka, taksonomia, fylogenia ja luokittelu – sisältöä sanoihin
  3. ↑ Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: BIOS, Bioteknologia. WSOY 2006. ISBN 951-0-27633-2.
  4. ↑ Leinonen, Nyberg, Tast, Tyrväinen, Veistola: Eliömaailma. Otava 2004. ISBN 951-1-19264-7.
  5. ↑ Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski, Portin: Biologian sanakirja. Otava 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  6. ↑ http://www.fossilmall.com/Science/Domains.htm
  7. ↑ Biologi Jari Kolehmaisen henkilökohtainen tiedonanto 14.11.2006
  8. ↑ Luonnontieteelinen keskusmuseo: Jyrki Muonan johdatus aiheen käsitteisiin Systematiikka, taksonomia, fylogenia ja luokittelu - sisältöä sanoihin
Biologia
Osa-alueita
Käsitteitä
Aiheeseen liittyvää

biologian filosofia

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Systematiikka&oldid=9925022”