Wiles etsi ratkaisua seitsemän vuotta ja vihdoin esitti todistuksen Isaac Newton Instituten järjestämässä kongressissa 23. kesäkuuta 1993. Asiantuntijat, jotka tarkistivat Wilesin käsikirjoituksen, löysivät todistuksesta virheen elokuussa 1993. Wiles sulkeutui taloonsa 14 kuukaudeksi ja sai lopulta virheen korjattua syyskuussa 1994. Fermat’n lauseesta oli jo todistettu osia, joten Wilesin tarvitsi todistaa se vain lauseen parittomille alkulukueksponenteille. Todistus pohjautui keksinnöille, joita ei ollut vielä Fermat’n aikana. Kaksi todistukseen liittyvää tutkimusta julkaistiin Annals of Mathematics -lehdessä toukokuussa 1995. Todistus oli lopullisesti ja virallisesti hyväksytty, ja yli 350 vuotta aikaisemmin esitetty ongelma ratkaistu.[2]
Norjan tiedeakatemia myönsi Fermat’n suuren lauseen ratkaisusta Wilesille Abelin palkinnon vuonna 2016.[3]
Singh, Simon: Fermat’n viimeinen teoreema: Kertomus ongelmasta, joka piinasi maailman parhaita matemaatikoita 358 vuoden ajan. ((Fermat’s enigma: The epic quest to solve the world's greatest mathematical problem, 1998.) Esipuhe: John Lynch. Suomennos Katriina Savolainen) Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-31-1118-0
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Andrew Wiles Wikimedia Commonsissa