Aarne Ehojoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun kauppakorkeakoulu vuonna 1978, ennen nykyisiä laajennusosia.
Suomen Pankin aluekonttori Oulussa.
Marsalkka Mannerheimin muistomerkki, 1982, Masku. Reliefi Kalervo Kallion.

Huugo Aarne Eliel Ehojoki (25. kesäkuuta 1913 Haapavesi[1] – 30. heinäkuuta 1998 Iniö) oli suomalainen arkkitehti. Hän suunnitteli useita merkittäviä julkisia rakennuksia, asuntoalueita ja liikerakennuksia.

Ehojoki on suunnitellut muun muassa Turun yliopiston rakennuksia. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1978.

Ehojoen suunnittelemia rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulut ja päiväkodit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Puolalan koulu (1955) Kauppiaskatu 14, Turku. Yhdessä Veijo Kahran kanssa.[2]
  • Kupittaan yhteiskoulu (1957) Syreenikuja 1, Vasaramäki. Yhdessä Veijo Kahran kanssa. Vuonna 1962 valmistunut laajennus on yksinään Ehojoen käsialaa.[2] Sisäilmaongelmien takia koulu on ollut tyhjillään vuodesta 2021. Rakennus on purku-uhan alla.[3]
  • Raision yhteiskoulu eli nykyisen Raision lukion rakennus (1957) Kirkkoväärtinkuja 18, Raisio[4][5]
  • Turun kauppakorkeakoulu (1958, laajennus 1962–63) Myöhemmät laajennukset ei Ehojoen käsialaa[6]
  • Joutsan lukio (1960)
  • Haapaveden ammattikoulu[4]
  • Toholammin, Haapaveden ja Juvan kansakoulut[4]
  • Juhana Herttuan koulu (1962) Hansakatu 2, Turku[2] Sisäilmaongelmien takia koulu on ollut tyhjillään maaliskuusta 2020 saakka. Rakennus on purku-uhan alla.[7]
  • Luostarivuoren koulun laajennus (1967) Luostarinkatu 13, Turku[2]
  • Turun yliopiston Fennicum (1969) Sisäilmaongelmaisen rakennuksen käyttö loppui vuonna 2016[8]
  • Turun yliopiston Juslenia (1975) purettu 2019[9]
  • Keltasirkunpolun päiväkoti (1978) Keltasirkunpolku 3, Laukkavuori

Liike- ja toimistokiinteistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Patterinhaan liikekeskus (1959) Kanslerintie 10
  • Kiinteistö Oy Hämeentien ostola eli Hannunniitun liikekeskus (1966) Vanha Hämeentie 105, Turku. Betonielementeistä rakennettu yksikerroksinen ja loivasti harjakattoinen liikerakennus
  • Turun kansaneläkelaitos (1971) Suojeltu asemakaavalla vuonna 2008[10]
  • Louhelan ostoskeskus, Vantaa (1967; purettu, tilalle rakennettu uudisrakennus)[11]
  • Kaivokselan ostoskeskus
  • Suomen Pankin setelipaino, Vantaa
  • Suomen Pankki, Oulu (1973)[12]
  • Kansaneläkelaitoksen toimitalot Seinäjoella, Kuopiossa ja Oulussa
  • Suomen Pankin rakennukset Mikkelissä ja Rovaniemellä[4]

Asuinrakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patterinhaan lähiö (yhdessä Veijo Kahran kanssa)[13][14]

  • Asunto Oy Patterinhaka (1954) Kanslerintie 6. Kahden 7-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Paterinmäki (1955) Kanslerintie 1–5. Kolmen 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Patterinharju (1955) Kanslerintie 7–9. Kahden 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Patterinpuisto (1956) Kanslerintie 8 ja 12. Kahden 7-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Patterinketo (1957) Latokartanonkatu 2. Neljän 7-kerroksisen pistetaln yhtiö
  • Asunto Oy Maaherrankatu 29 (1958). Yhden 4-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Maaherrankatu 31 (1958). Yhden 4-kerroksisen lamellitalon yhtiö

Juhannuskukkulan kerrostalot[13][15]

  • Asunto Oy Juhannuskukkula (1956) Köydenpunojankatu 9. Kolmen 5-kerroksisen pistetalon yhtiö. Yhdessä Veijo Kahran kanssa
  • Asunto Oy Juhannuspuisto (1957) Juhannuskatu 10. Kolmen 7-kerroksisen pistetalon yhtiö. Yhdessä Veijo Kahran kanssa
  • Asunto Oy (1966) Juhannuskatu 6. Yhden 6-kerroksisen lamellitalon yhtiö

Iso-Heikkilänmäen lähiö[13][14]

  • Asunto Oy Iso-Heikkilänmäki (1958) Iltatähdentie 2, 4 ja 1. Kolmen 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Otavanaukio (1959) Otavanaukio 3. Yhden 7-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Iso-Heikkilänrinne (1960) Pohjantähdentie 4 ja 6. Kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Iso-Heikkilänpuisto (1961) Iltatähdentie 3, 5 ja 7. Kolmen 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Iso-Heikkilänrivi (1962) Iltatähdentie 8. Yhden 3-kerroksisen rivitalon yhtiö
  • Asunto Oy Iso-Heikkilänahde (1962) Väisäläntie 1 ja 3. Kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Iso-Heikkilänkallio (1963) Väisäläntie 5 ja 7. Kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö

Kuralan lähiö[13][16]

  • Asunto Oy Virmuntie (1967) Välppätie 1. Yhden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Välppä (1967) Välppätie 5. Kahden 6-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Kurala (1968) Välppätie 3. Kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Virmuvuori (1968) Välppätie 6. Kahden 6-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Isorasi (1968) Virmuntie 24 ja 26. Neljän 1- ja 2-kerroksisen rivitalon yhtiö
  • Asunto Oy Vehmarotie (1964) Vehmarotie 2. Kahden 6- ja 7-kerroksisen ja yhden 2-kerroksisen luhtitalon yhtiö
  • Asunto Oy Säästöhannu (1964) Vehmarotie 4. Kahden 6-kerroksisen pistetalon ja yhden 2-kerroksisen luhtitalon yhtiö
  • Asunto Oy Paaskunnanpuisto (1965) Vanha Hämeentie 118. Yhden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Petkelrinne (1965) Petkeltie 6. Yhden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Petkelpuisto (1966) Petkeltie 8. Kolmen 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Pähkinäpuisto (1970–1971) Vanha Hämeentie 109. Kolmen 6-kerroksisen pistetalon yhtiö

Laukkavuoren lähiö[13][17]

  • Asunto Oy Satakielenpuisto (1969–1970) Tilhenkatu 21 ja 23. Kymmenen 4–7-kerroksisen pistetalon ja kahden 2-kerroksisen rivitalon yhtiö.
  • Asunto Oy Kirjosieppo (1970) Västäräkinpolku 3. Neljän 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Satakielenrinne (1971) Västäräkinpolku 4. Neljän 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Peltosirkku (1971–1972) Västäräkinkatu 1. Neljän 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Lehtokerttu (1972 ja 1974) Keltasirkunpolku 1b. Kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Lehtosirkku (1974) Keltasirkunpolku 1a. Kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö

Petreliuksen lähiö[13][18]

  • Asunto Oy Petreliuksenpuisto (1969–1972) Peltolantie 6. Kuuden 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Poppelinmetsä (1972–1973) Ruiskatu 6. Kolmen 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Kastanjanmetsä (1973–1974) Tähkäpolku 4. Kolmen 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Saarnimetsä (1974–1976) Tähkäpolku 2. Kolmen 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Petreliuksenkallio (1981) Pertunkatu 3. Yhden 8-kerroksisen pistetalon ja kolmen 2-kerroksisen rivitalon yhtiö

Nättinummen lähiö[13][19]

  • Asunto Oy Sepeteus (1970) Kreetankatu 1. Kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Topiaantupa (1971) Kreetankatu 3. Kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Mikonkallio (1971) Eskonpolku 2. Kahden 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Teemuntupa (1972) Kreetankatu 5. Kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Kreetanrinne (1972) Markulantie 121. Yhden 4-kerroksisen lamellitalon ja kahden 7-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Teemunrinne (1973) Markulantie 119. Kahden 4-kerroksisen lamellitalon ja kahden 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Kreetankallio (1973) Eskonkatu 11. Neljän 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Hannunlehto (1973) Westerholminkatu 6. Kolmen 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Pasinpuisto (1973–1974) Westerholminkatu 3. Kahden 4-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Teemunkallio (1974–1975) Eskonkatu 8. Neljän 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Sohvinlehto (1974–1975) Ekmaninkatu 6. Kolmen 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Paulinpuisto (1975) Ekmaninkatu 1. Kolmen 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Westerholmi (1976) Haartmaninkatu 3. Yhden 3-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Ekmaninpuisto (1976) Haartmaninkatu 5. Kolmen 9-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Haartmanni (1977) Haartmaninkatu 8. Kahden 9-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Rautalanrinne (1977) Rautalankatu 4. Kolmen 2-kerroksisen rivitalon yhtiö
  • Asunto Oy Ekmaninrinne (1977–1978) Haartmaninkatu 6. Kolmen 4-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Rautalanpuisto (1979–1980) Rautalankatu 5. Kolmen 3–4-kerroksisen lamellitalon yhtiö

Muu Turku[13][20]

  • Asunto Oy Peltolannaula (1983) Murkionkatu 4, Koivula. Yhden 5-kerroksisen kerrostalon yhtiö
  • Asunto Oy Puomi (1985–1986) Ratsukonkatu 8b, Uittamo. Kahden 7–8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Meritupa (1987) Ratsukonkatu 8a, Uittamo. Yhden 6-kerroksisen pistetalon yhtiö

Muu Suomi

  • Mököisten asuntoalue, Salo[1]
  • Tapiolan Länsiranta (Sateentie) - asuinkerrostaloja ja rivitaloja, Espoo (1960-luvun alku)[21]
  • Kaivokselan asuntoalue, Vantaa[4]

Muita töitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hotelli Polar, Rovaniemi 1960 (samassa rakennuksessa myös Suomen Pankin toimitilat)[22]
  • Hotelli Aulangon laajennusosat (1970 ja 1973)[4]
  • Kelan tutkimuskeskus ja kuntoutuskeskus Petrea (1972–1979) Peltolantie 3, Luolavuori. Purku-uhan alla[23]
  • Peurungan kuntoutumiskeskus, Laukaa[4]
  • Siilinjärven kuntoutumiskeskus[4]
  • Kaivokselan kirkko (1969) vaurioitui tulipalossa 2006, purettu 2014

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3
  2. ↑ a b c d Kupila Sanna & Kylliö Juha, Paasikivi Iina, Saarinen, Samuli: Turun koulut - Keskustan ulkopuolisten koulujen inventointi ja arvottaminen Yleiskaava 2029. 15.6.2016. Turun kaupungin museokeskus, rakennusvalvonta ja kaupunkisuunnittelu. Viitattu 27.3.2023.
  3. ↑ Kupittaan koulu voidaan purkaa museokeskuksen vastustuksesta huolimatta Yle Uutiset. 17.2.2023. Viitattu 27.3.2023.
  4. ↑ a b c d e f g h Kuolleet | Arkkitehti, professori Aarne Ehojoki Helsingin Sanomat. 5.8.1998. Viitattu 27.3.2023.
  5. ↑ Susanna Palm: Aloititko Raision yhteiskoulun 1958? Luokkakokous tulossa keväällä Rannikkoseutu. 23.12.2016. Viitattu 27.3.2023.
  6. ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 63. Kustantaja Laaksonen, 2013.
  7. ↑ Hagström, Thomas: Malminkadun asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuuunnitelma 6.5.2022. Turun kaupungin kaavoitus. Viitattu 27.3.2023.
  8. ↑ Fennicum | Muistettu tiedekunta sites.utu.fi. 8.2.2020. Viitattu 27.3.2023.
  9. ↑ Juslenia | Muistettu tiedekunta sites.utu.fi. 8.2.2020. Viitattu 27.3.2023.
  10. ↑ Turkulaista maamerkkiä alettiin remontoida ilman lupaa: Turku keskeytti vanhan Kelan talon rakennustyöt, mutta poliisille teko jätetään ilmoittamatta ts.fi. 10.3.2023. Viitattu 27.3.2023.
  11. ↑ Vartti - Liikekeskus jyrän alle (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Oulun arkkitehtuurin opaskartta Oulun kaupunki. Arkistoitu 9.1.2012. Viitattu 12. elokuuta 2007.
  13. ↑ a b c d e f g h Antikainen, Jimi: Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet Yleiskaava 2035. kesäkuu 2012. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto. Viitattu 27.3.2023.
  14. ↑ a b Laaksonen, Mikko & Aalto, Petri: Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 44–55. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
  15. ↑ Laaksonen, Mikko: Arjen rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 156. Kustantaja Laaksonen, 2017.
  16. ↑ Laaksonen, Mikko & Aalto, Petri: Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 125–132. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
  17. ↑ Laaksonen, Mikko & Aalto, Petri: ”Laukkavuori”, Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 142–147. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
  18. ↑ Laaksonen, Mikko & Aalto, Petri: Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 152–158. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
  19. ↑ Laaksonen, Mikko & Aalto, Petri: Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 201–206. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
  20. ↑ Laaksonen, Mikko & Aalto, Petri: ”Meri-Uittamo”, Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 113–114. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
  21. ↑ Etelä-Tapiola Suomen Rakennustaiteen museo. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 12. elokuuta 2007.
  22. ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 154–156. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8
  23. ↑ route66: Petreliuksenportti 12987-2019 Turku.fi. 10.9.2022. Viitattu 27.3.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aarne_Ehojoki&oldid=22761689”