Aarne Wuorimaa
Aarne Artur Wuorimaa (vuoteen 1906 Blomberg; 8. helmikuuta 1892 Leivonmäki – 5. heinäkuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti,[1] joka toimi 1930-luvulla Suomen lähettiläänä Saksassa.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wuorimaan vanhemmat olivat kirkkoherra, kansanedustaja Arthur Oliver Wuorimaa ja Anna Emilia Fabritius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1910 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1916. Wuorimaa toimi Ilmailuvoimien intendenttinä 1918–1919, Suomen pääkonsulaatin virkailijana Lontoossa vuonna 1919 ja Suomen hallituksen edustajana Amerikan Punaisessa Ristissä sen toimiessa Suomessa 1920–1921. Hän oli sitten lähetystöavustajana Pariisissa 1921–1922, Kansainliiton pääsihteeristön virkailijana 1923–1925 ja lähetystösihteerinä Pariisissa 1925–1928.[2]
Wuorimaa oli Suomen lähettiläänä Tallinnassa 1928–1933, Berliinissä 1933–1940, Budapestissa ja Sofiassa 1940–1944 ja sen jälkeen disponsibiliteetissa ja eläkkeellä. Hän oli uudelleen aktiivipalveluksessa ulkoministeriön hallinnollisen osaston päällikkönä 1950–1951 sekä lähettiläänä ja suurlähettiläänä Haagissa ja Lissabonissa 1951–1959.[3]
Wuorimaa raportoi 7. marraskuuta 1938 Suomen hallitukselle, että ulkoministeri Rudolf Holsti oli Genevessä pidetyillä diplomaatti-illallisilla 26. syyskuuta 1938 solvannut Saksan hallitusta ja valtakunnankansleri Adolf Hitleriä sudeettialueiden kriisiin liittyen. Saksaan myönteisesti suhtautunut Wuorimaa oli saanut tiedon asiasta Saksan ulkoministeriön valtiosihteeriltä von Weizsäckeriltä ja hän lisäsi lausunnon raporttiinsa tarkistamatta sitä itse muista lähteistä. Holsti itse kertoi vain kääntäneensä illallisten ranskalaisille osanottajille otteita Hitlerin samana päivänä pitämästä puheesta. Raportin seurauksena Holsti joutui eroamaan 16. marraskuuta 1938 ja hänen tilalleen tuli Eljas Erkko. Max Jakobsonin mukaan Holstin ero tulkittiin Moskovassa Saksan voitoksi.[4]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Piirteitä Sippolan historiasta, Kansanvalistusseura, 1915. (Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia, 26–30.)
- Muistojeni Unkari. Otava, 1947.
- Mitä on diplomatia. Otava, 1949.
- Lähettiläänä Hitlerin Saksassa. Otava, 1967
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wuorimaa, Aarne hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Kuka kukin on 1954 (Runeberg.org).
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 10, p. 156. Otava 1967.
- ↑ Alpo Rusi : Rudolf Holsti – itsenäisen Suomen ulkopolitiikan arkkitehti, Ulkoministeriön Engel-salissa 13.6.2018 pidetty esitelmä