Aprepitantti
Aprepitantti
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 5-[[(2R,3S)-2-[(1R)-1-[3,5-bis(trifluorimetyyli)fenyyli]etoksi]-3-(4-fluorifenyyli)morfolin-4-yyli]metyyli]-1,2-dihydro-1,2,4-triatsol-3-oni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | A04 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C23H21N4F7O3 |
| Moolimassa | 534,438 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 60–65 %[1] |
| Proteiinisitoutuminen | > 95 %[1] |
| Metabolia | Hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 9–13 h[1] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Aprepitantti (C23H21F7N4O3) on antiemeettinen eli oksentelua ja pahoinvointia ehkäisevä lääkeaine. Yhdistettä käytetään erityisesti syöpälääkkeinä käytettävien sytostaattien aiheuttaman pahoinvoinnin hoitoon.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aprepitantti on huoneenlämpötilassa kiteinen valkoinen tai kellertävä aine. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin, isopropyyliasetaattiin ja asetonitriiliin.[2]
Aprepitantin vaikutus perustuu substanssi P/neurokiniini 1 -reseptorien toiminnan estämiseen.[3] Reseptorien eston seurauksena pahoinvointia ja oksentamista aiheuttavien signaalien kulku aivoissa estyy. Toisin kuin monet muut antiemeetit, aprepitantti ei vaikuta serotoniini-, dopamiini- tai kortikosteroidireseptorien toimintaan. Aprepitantilla on kuitenkin näihin reseptoreihin vaikuttavien lääkeaineiden deksametasonin ja ondansetronin toimintaa vahvistava ominaisuus. Aprepitanttia käytetään sytostaattihoitojen kuten sisplatiinin aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa.[1][2] Sen käyttöä leikkausten jälkeisen pahoinvoinnin hoitoon on myös tutkittu, joskin käyttöä rajoittaa lääkkeen kalleus.[3]. Aprepitantti on CYP3A4-entsyymin inhibiittori ja tällä on vaikutusta muiden lääkeaineiden metaboliaan[2].
Synteesi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aprepitantti on optisesti aktiivinen yhdiste ja sen syntetisoimiseksi on kehitetty tehokas asymmetrinen synteesi. Synteesi soveltuu usean kilogramman mittakaavaan ja sisältää muun muassa stereoselektiivisen asymmetrisen vedytyksen.[2][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Aprepitant DrugBank. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Henry I. Jacoby: Gastrointestinal Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2007. Viitattu 7.3.2014
- ↑ a b Vesa Kontinen: Anestesiologia ja tehohoito. Duodecim, 2011, 127. vsk, nro 13, s. 1309. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Nobuyoshi Yasuda: The Art of Process Chemistry, s. 191-213. John Wiley & Sons, 2010. ISBN 978-3-527-63358-6 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.3.2014). (englanniksi)