Arthur Sivenius
| Arthur Sivenius | |
|---|---|
Arthur Sivenius vuonna 1907. |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.5.1907–31.5.1909, 1.3.1910–31.1.1911
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Hämeen eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. toukokuuta 1876 Nastola |
| Kuollut | 18. elokuuta 1926 (50 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | rautatieläinen, toimittaja, ammattiyhdistystoimitsija |
Arthur (Artturi) Sivenius (20. toukokuuta 1876 Nastola – 18. elokuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysvirkailija, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1911.[1] Sivenius oli Lahden johtavia sosialidemokraatteja, mutta hänen nousujohtoinen uransa katkesi taloudellisiin väärinkäytöksiin vuonna 1910. Myöhemmin sisällissodan aikana Sivenius toimi kansanvaltuuskunnan rautatieneuvoston puheenjohtajana.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolan kirkonkylässä syntyneen Arthur Siveniuksen vanhemmat olivat suntio Tuomas Sivenius ja Eva Lovisa Stenroos. Kansakoulun käytyään hän oli suutarin opissa ja merimiehenä, kunnes pääsi vuonna 1897 Valtionrautateiden palvelukseen. Sivenius työskenteli aluksi asemamiehenä Helsingissä sekä myöhemmin jarrumiehenä ja konduktöörinä Lahdessa. Vuonna 1901 hän oli perustamassa suomettarelaisen Suomen Rautatieläisyhdistyksen paikallisosastoa, mutta siirtyi pian sosialidemokraattiseen työväenliikkeeseen. Vuosina 1901-1908 Sivenius oli Lahden työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja rahastonhoitaja. Suurlakon aikana Sivenius toimi Lahden suurlakkokomitean puheenjohtajana ja hän oli sen jälkeen perustetun Suomen Rautatieläisten Liiton ensimmäisiä toimihenkilöitä.[2][3] Lokakuussa 1906 Rautatiehallitus erotti Siveniuksen konduktöörin virasta hänen rautatieläisten yleisessä kokouksessa pitämänsä tsarismin vastaisen puheen johdosta.[4] Erottamisensa jälkeen Sivenius työskenteli Heinolassa ilmestyneen Itä-Hämeen Raivaajan toimittajana.[2]
Kansanedustajaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1907 Sivenius valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Kaksi vuotta myöhemmin hän siirtyi Satama- ja Vesiliikennetyöntekijäin Liiton sihteeriksi. Sivenius palasi eduskuntaan helmikuun 1910 vaaleissa, mutta sai toukokuussa kuuden kuukauden vankeustuomion majesteettirikoksesta.[2][5] Hänen toimittamassaan Satamatyöläinen-lehdessä oli kesällä 1909 julkaistu hallitsijaa arvostellut kirjoitus ”Eduskuntako narripeliä”.[6] Siveniuksen vapautumisesta tuli laiton mielenosoitus, kun Hämeenlinnan lääninvankilan portille kokoontunut parisataapäinen väkijoukko tervehti häntä eläköön-huudoin ja laulamalla Kansainvälisen. Tilaisuuden organisoinut Hämeen Voiman päätoimittaja Vihtori Huhta tuomittiin sakkoihin.[7][8]
Samoihin aikoihin paljastui, että Sivenius oli Lahden työväenyhdistyksen rahastonhoitajana toimiessaan kavaltanut yhdistyksen varoja. Sivenius erosi sosialidemokraattisesta puolueesta kesällä 1911 ennen kuin hänet ehdittiin erottamaan. Sivenius joutui jättämään myös tehtävänsä satamatyöläisten liitossa.[9] Vankilassa Sivenius oli sairastunut keuhkotautiin, josta toivuttuaan hän lähti syksyllä 1911 siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Sivenius työskenteli kaksi vuotta Fordin autotehtaalla Detroitissa, mutta joutui palaamaan kotimaahan puolisonsa vakavan sairauden vuoksi. Suomeen palattuaan Sivenius oli palstatilallisena Hollolassa ja toimi lyhyen aikaa Suomen Sahatyöväen Liiton piiriasiamiehenä Oulussa. Ensimmäisen maailmansodan suljettua sahat Sivenius siirtyi syksyllä 1914 vastaperustetun Riihimäen Sanomien toimittajaksi. Sivenius otettiin takaisin sosialidemokraattisen puolueen jäseneksi vuonna 1915, jonka jälkeen hän oli jälleen palstaviljelijänä ja työskenteli vuonna 1917 Joensuussa sekatavarakaupan hoitajana.[2][10]
Sisällissota ja kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodenvaihteessa 1918 Sivenius aloitti Helsingissä Rautatieläisten liiton sihteerinä. Sisällissodan käynnistyttyä tammikuun lopussa hänet nimitettiin kansanvaltuuskunnan liikenneasiainosaston rautatieneuvoston puheenjohtajaksi tehtävänään organisoida punaisen Suomen rautatiehallintoa. Sodan loppuvaiheessa Sivenius pakeni Neuvosto-Venäjälle ja työskenteli eri puolilla maata muun muassa tulkkina, rautatieasiantuntijana ja opettajana.[2]
Toukokuussa 1924 keuhkotaudin vaivaama Sivenius palasi Suomeen ja ilmoittautui lääkärinsä Hannes Ryömän kehotuksesta Etsivälle keskuspoliisille. Lokakuussa Sivenius palkattiin Suomen Nahkatyöntekijäin Liiton luottamusmieheksi, mutta hän sai jo marraskuussa yhdeksän vuoden kuritushuonetuomion sisällissodan aikaisesta toiminnastaan. Armahduslakien mukaisesti siitä vähennettiin kolmasosa ja lopulta Sivenius istui ainoastaan vuoden.[2][11][12] Tammisaaren pakkotyölaitoksessa Siveniuksen sairaus puhkesi jälleen ja hän kuoli keuhkotautiin Kivelän sairaalassa elokuussa 1926.[3][13] Sivenius on haudattu Malmin hautausmaalle. Lehtitietojen mukaan hänen hautajaisiinsa osallistui 500 saattajaa.[14]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siveniuksen ensimmäinen puoliso oli Hilma Karlsson (k. 1913), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1899. Leskeksi jäätyään hän meni uusiin naimisiin Tyyne Elina Raskun kanssa 1917.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sivenius, Artturi: ”Miten rautatieliikenne järjestettiin”, Suomen luokkasota : historiaa ja muistelmia. Superior, Wisconsin: Amerikan Suom. Sos. Kustannusliikkeiden Liitto, 1928. Internet Archive.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arthur Sivenius Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 6.8.2008.
- ↑ a b c d e f g h Bergholm, Tapio: Sivenius, Arthur (1876–1926) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen artikkeli). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ a b Jälki-osasto : Arthur Sivenius kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 19.8.1926, nro 189, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Poliittista vainoa. Työ, 13.10.1906, nro 116, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Kaksi taistelijaa kaatunut. Kuljetustyöläinen, 1926, nro 5, s. 101. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Muualta Suomesta : Artturi Sivenius tuomittu majesteettirikoksesta 6 kuukaudeksi vankilaan. Kansan Ääni, 10.5.1910, nro 51, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Linnasta pääsi. Kansan Ääni, 16.3.1911, nro 31, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Vihtori Huhdan salattu elämä 5.5.2006. Hämeen Sanomat. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Siveniuksen tiliasia. Työmies, 21.7.1911, nro 164, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Pikku-uutisia : Puolueettomain leirissä. Sorretun Voima, 21.10.1914, nro 118, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Yhä syytteitä luokkasodan aikuisista tapahtumista. Työn Ääni, 6.10.1924, nro 29, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Kapinanaikainen rautatiepäällikkö Sivenius tuomittu. Aamulehti, 25.11.1924, nro 274, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Hyvää päivää – kirvesvartta. Työläis- ja talonpoikaisnaisten lehti, 1926, nro 13, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Artturi Siveniuksen hautaus. Työn Ääni, 23.8.1926, nro 96, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.10.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arthur Sivenius Biografiasampo.