Biureetti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Biureetti
Tunnisteet
IUPAC-nimi Karbamoyyliurea
CAS-numero 108-19-0
PubChem CID 7913
SMILES C(=O)(N)NC(=O)N[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C2H5N3O2
Moolimassa 103,09 g/mol
Sulamispiste 190 °C (hajoaa)[2]
Tiheys 1,467 g/cm3[3]
Liukoisuus veteen Veteen 20,1 g/l (25 °C)[3]

Biureetti (C2H5N3O2) on orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan lisätä eläinten rehuihin ja sitä käytetään myös polymeeriteollisuudessa.

Biureetti reagoi kuparisulfaatin kanssa muodostaen punavioletin liuoksen.

Huoneenlämpötilassa biureetti on valkoista kiteistä ja hygroskooppista ainetta. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja etanoliin, mutta huonommin muihin orgaanisiin liuottimiin. Voimakkaasti kuumennettaessa se hajoaa syanuurihapoksi ja ureaksi. Kuumennettaessa biureetin emäksistä vesiliuosta kuparisulfaatin kanssa muodostuu väriltään punavioletti kompleksi. Tämä on niin kutsuttu biureettireaktio tai biureettitesti.[3][4]

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biureettia voidaan valmistaa kuumentamalla ureaa, yli urean sulamispisteen, jolloin kaksi ureamolekyyliä kondensoituu biureetiksi.[3][4] Muita tapoja ovat urean ja isosyaanihapon välinen reaktio ja allofanaattiestereiden reaktio ammoniakin kanssa[3].

Biureettia voidaan lisätä eläinten rehuun lisäämään rehun typpipitoisuutta.[4][5] Sitä voidaan käyttää myös formaldehydi-biureettipolymeerien valmistamiseen[4].

  1. Biuret – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 14.12.2015.
  2. William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 3.318. (93rd Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.12.2014). (englanniksi)
  3. a b c d e Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 216. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
  4. a b c d Thomas Scott & Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 137. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.12.2015). (englanniksi)
  5. Wesley Patterson Garrigus: Livestock farming Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 14.12.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]