Gramex

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sisäänkäynti Gramexin silloisiin tiloihin Helsingissä vuonna 2016.

Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry[1] on muusikoiden, solistien, kapellimestarien ja äänitteiden tuottajien oikeuksien valvomiseksi perustettu tekijänoikeusjärjestö. Se valvoo oikeuksia, joista säädetään tekijänoikeuslainsäädännössä. Yhdistys kerää musiikin esittämisestä ja muusta kuin yksityiskäyttöön kopioinnista korvauksia. Kerätyt varat Gramex välittää asiakkailleen muun muassa musiikin radiosoiton perusteella.

Gramex perustettiin 12. toukokuuta 1967. Gramex muodostuu kolmesta yhdistyksestä, jotka ovat Muusikkojen Liitto ry, Musiikkituottajat ry ja Solo ry. Gramexin toimitusjohtajana toimii Ilmo Laevuo. Esittävät taiteilijat ja äänitteiden tuottajat ovat puolestaan asiakassuhteessa Gramexiin.[2]

Korvaukset ja käyttöluvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gramex-korvauksia kerätään, kun cd-levyä, radiota tai muuta äänitemusiikkia esitetään julkisesti tai kun äänitteistä tehdään kopioita muuhun kuin yksityiskäyttöön. Yksityiseen käyttöön kopioimiseen ei tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan tarvita lupaa. Lisäksi Gramex kerää korvauksia ja myöntää lupia musiikkivideoiden julkiseen esittämiseen. Gramex-korvauksia ei kerätä elävän musiikin esittämisestä. Gramex-korvaukset voivat määräytyä esimerkiksi käytetyn suojatun musiikin keston mukaan (minuuttikorvaus) tai musiikin esittämistilan koon tai asiakaspaikkamäärän mukaan.[3]

Gramexin asiakkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gramexin asiakkaat jakautuvat korvausten saajiin ja maksajiin. Gramexilla on asiakkaana noin 38 000 taiteilijaa ja 9 000 tuottajaa. Korvauksia maksavia asiakkaita on noin 30 000. Näitä ovat muun muassa radio- ja televisioyhtiöt, taustamusiikkia käyttävät kaupat, ravintolat ja laitokset, taustamusiikkioperaattorit sekä AV-tuottajat. [4]

Gramexin korvauksensaaja-asiakkaaksi voi liittyä asiakassopimuksen solmimalla. Asiakassuhde voi syntyä sen jälkeen, kun tuottaja on tuottanut äänitteen tai taiteilijan esitys on tallennettu äänitteelle. Gramexilla ei ole liittymis- tai jäsenmaksuja. Lisäksi Gramex edustaa ulkomaisia korvauksensaajia tekijänoikeusjärjestöjen välisten vastavuoroisuussopimusten nojalla.[5]

Gramexpress-lehti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gramexin asiakaslehti on Gramexpress. Se ilmestyy neljästi vuodessa ja sen levikki on 48 000. Lehteä saavat sekä korvauksia maksavat että korvauksia saavat asiakkaat. Lehden päätoimittaja on Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira.[6]

Musiikin edistäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gramexin tehtävänä on valvoa ja edistää äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia, kerätä näille korvauksia sekä edistää suomalaisen säveltaiteen ja äänitetuotannon toimintaedellytyksiä. [7] Vuonna 2010 Gramex jakoi korvauksia yhteensä 14,7 miljoonaa euroa. Siitä kotimaiselle musiikille meni 11,2 miljoonaa euroa ja ulkomaiselle 3,5 miljoonaa.[4] Gramex on myös tärkeä rahoittaja Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskuksen (ESEK), Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n sekä Finnish Music Quarterlyn toiminnassa.

Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus (ESEK)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ESEK on Gramexin yhteydessä toimiva erillinen yksikkö, jonka tarkoitus on edistää erilaisin tukitoimenpitein kotimaista esittävää taidetta. Yksikön toiminta rahoitetaan pääosin tekijänoikeusvaroista ja toiminnan piiriin kuuluu kaikki ammattimainen musiikin tekeminen. Edistämistoiminnan tarkoituksena on muun muassa äänitetuotannon, markkinoinnin, viennin, elävän musiikin tilaisuuksien ja koulutuksen tukeminen. Vuonna 2010 ESEK myönsi tukia noin 2,3 miljoonan euron edestä. Tukianomuksia tehtiin noin 2 100, joista 1 098 sai myönteisen päätöksen.[8]

ESEK:n puheenjohtajana toimii (2011–2012) Hannu Saha, varapuheenjohtajana Juhani Merimaa ja hallituksen jäseninä Kai Amberla, Jutta Jaakkola, Minna Lindgren, Kimmo Valtanen ja Ahti Vänttinen.[9] ESEK:n johtokuntaan kuului 1980-luvun ja vuoden 2007 välillä vakituisesti myös opetusministeriön edustaja. Käytäntö loppui, kun opetusministeriön johtaja Jukka Liedes valmistellessaan vuoden 2005 tekijänoikeuslain muutosta istui myös ESEKin hallituksessa ja sitä pidettiin sopimattomana.[10]

Suomen ratifioitua Rooman sopimuksen vuonna 1983 ja ulkomaisten äänitteiden tultua näin korvausten alaisiksi Gramex sopi tuolloin ulkomaisten oikeudenomistajien kanssa järjestelyistä, joiden nojalla pääosa ulkomaisille oikeudenhaltijoille kuuluvista äänitteiden esityskorvauksista jäi Suomeen käytettäväksi alan yleisten toimintaedellytysten edistämiseen. Käytännössä raha kanavoidaan Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen (ESEK) kautta.[11] Vuoden 2010 toimintakertomuksen mukaan ESEKillä on 18,6 miljoonaa euroa tällaisia varoja. Vuodesta 1996 alkaen vuosittain yhä suurempi osa korvauksista on tilitetty ulkomaisille oikeudenhaltijoille.[12]

Rights Agency Limitedin Gramex-haaste

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 brittiläinen yksityinen tekijänoikeuksien valvontayritys haastoi Gramexin oikeuteen toimittamattomista tekijänoikeusmaksuista. Digitodayn ja Taloussanomien mukaan haasteessa olisi ollut kyse siitä, että Gramex on kerännyt Rights Agency Limitedin (RAL) edustamien ulkomaalaisten muusikoiden puolesta suomalaisilta musiikin käyttäjiltä tekijänoikeuslain mukaiset korvaukset, mutta on jättänyt ne tilittämättä oikeudenhaltijoille. Gramexin mukaan kyse on siitä, että RAL vaatii maksamaan korvaukset tililleen – muttei suostu hoitamaan kansainvälisen käytännön mukaisesti valtakirjoja ja asiakassopimuksia, joiden mukaan sillä olisi oikeus kerätä rahat kyseisten taiteilijoiden puolesta.[13]. RAL:n mukaan Suomen laki ei vaadi sopimusta ja ihmetteli lisäksi miksi Gramex kieltäytyi tilittämästä rahaa myöskään hollantilaisen Sema-tekijänoikeusjärjestön kautta, jonka kanssa molemmilla osapuolilla oli sopimukset.[14][15] Vuoden 2007 lopulla Gramex taipui maksamaan RAL:lle korvauksia [16] ja RAL perui kanteen.

Suomen nettiradioiden hiljeneminen 2001–2007

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvun alussa suomalaiset radiokanavat ja Gramex eivät onnistuneet sopimaan nettiradiokäytön korvauksista, jolloin ensin kaupalliset nettiradiot hiljenivät vuonna 2001 ja vuonna 2003 Yleisradiokin lopetti omat nettiradiolähetyksensä. Radio Helsinki oli ainoa musiikkia soittanut suomalainen radio, joka piti nettiradionsa toiminnassa koko ajan.[17][18]

Nettiradiosoiton sopimista vaikeutti osin myös radiokanavien ja Gramexin välinen oikeusjuttu siitä, että Gramexin asiakaskohtaiset sopimukset korvausten suuruudesta asettivat eri radioasemat eriarvoiseen asemaan. Vuonna 2005 korkein hallinto-oikeus vahvisti käräjäoikeuden päätöksen Gramexin 250 000 euron sakoista valtiolle määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Samalla päätös vahvisti useiden radiokanavien osalta alhaisemmat tekijänoikeuskorvaukset.[19] Vuonna 2006 käräjäoikeus antoi päätöksen Ylen vastaavasta oikeusjutusta, joka laski Ylen maksamia korvauksia Gramexille neljänneksellä. [20]

Seuraavana vuonna myös nettiradioiden umpikuja alkoi selvitä ja ensin keväällä 2007 New York Times kirjoitti Gramexin tehneen kansainvälisen musiikin nettijakelun korvauksia hallinnoivan lisensointisopimuksen yhdysvaltalaisen IFPI:n kanssa.[21] Kuukausi tämän jälkeen myös isot suomalaiset radioasemat ilmoittivat päässeensä sopimukseen Gramexin kanssa ja aloittavansa uudestaan nettiradiolähetykset.[22]

Gramex tiedotti 1. heinäkuuta 2009 sopineensa kaupallisten radioiden kanssa uudesta korvausmallista. Samalla Gramexin ja Radio Novan välillä käyty oikeusprosessi tariffien tasosta keskeytettiin. Lyhytaikaisilla toimiluvilla toimivat paikallisradiot maksavat Gramex-korvauksia 37€/päivä 14 vuorokauteen saakka. Samanaikaisesta nettoradiolähetyksestä maksetaan 70€/viikko.[23]

Gramex-palkinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Gramex-palkintoa on jaettu muulloinkin kuin vain nuo kaksi, ennen ja jälkeen.
  • 2011: Audio Rider & tj. Arvo Laitinen – kaupan alan taustamusiikkipalvelujen ja -tekniikan kehittämisen uranuurtajana[24]
  • 2012: RadioMedia & tj. Stefan Möller – yksityisen radiotoiminnan kehittämisestä[25]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry Yhdistysrekisterin tietopalvelu. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 13.10.2021.
  2. ↑ Muusikkojen liitto, katsottu 13.10.2007, Muusikkojen liitto kuuluu
  3. ↑ Jotta musiikki soi huomennakin-esite, ss. 12–15
  4. ↑ a b Gramexin vuosikertomus 2010
  5. ↑ Gramexin kotisivu
  6. ↑ Gramexpress 2/11
  7. ↑ Jotta musiikki soi huomennakin -esite, s. 13–15
  8. ↑ ESEK Tukitoiminta 2008
  9. ↑ ESEKin kotisivu, katsottu 11.8.2011
  10. ↑ Digitoday, 8.10.2007, Liedes istui sopimattomilla tuoleilla Lex Karpelan valmistelussa
  11. ↑ [1]
  12. ↑ ESEKin kotisivut, toiminnan rahoitus
  13. ↑ Gramex Ry verkkosivut
  14. ↑ Digitoday, 4.2.2006, Gramex käräjille tilittämättömistä tekijänoikeusmaksuista
  15. ↑ Digitoday, 6.2.2006, Gramex: Rights Agencyn haaste on pelkkä painostuskeino
  16. ↑ Taloussanomat, 20.11.2007,Gramex taipui sovintoon RAL:n kanssa
  17. ↑ Digitoday, 2001-10-10, Nettiradiot keskeyttivät lähetyksensä
  18. ↑ Yle tiedotearkisto, 2003-12-17, Ylen radiokanavien lähetys internetissä keskeytyy vuodenvaihteessa
  19. ↑ Digitoday, 7.10.2005, KHO tuomitsi Gramexin markkina-aseman väärinkäytöstä
  20. ↑ Digitoday, 12.5.2006, Käräjäoikeus leikkasi Ylen Gramex-korvauksia
  21. ↑ New York Times, 14.5.2007, Music Radio on the Internet Faces Thorny Royalty Issues
  22. ↑ Tietokone, 27.6.2007, Suomen nettiradiot avautuvat taas
  23. ↑ [2]
  24. ↑ Gramex-palkinto, Helsingin Sanomat 10.12.2011
  25. ↑ Gramexpalkinto Stefan Möllerille/Radiomedialle Gramex.fi. Viitattu 22.10.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gramex&oldid=21082968”