Emma Hale Smith
Emma Hale Smith Bidamon (10. heinäkuuta 1804 – 30. huhtikuuta 1879) oli myöhempien aikojen pyhien liikkeen perustajan Joseph Smithin vaimo aina tämän kuolemaan 1844. Hän oli miehensä perustaman uskonliikkeen tärkeitä varhaiskauden johtajia omalla oikeudellaan, vaikuttaen sekä kirkon teologiaan että sen spiritualiteettiin. Erityisen merkittävä oli Emma Smithin rooli Apuyhdistyksen, kirkon naisjärjestön, perustajana ja sen ensimmäisenä johtajana. Ensimmäisen miehensä kuoleman jälkeen Emma Smith ei seurannut Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenistön pääosaa sen matkatessa Kalliovuorille Smithin seuraajan Brigham Youngin johdolla. Emma Smith jäi asumaan Nauvoohon ja avioitui myöhemmin saksalaissyntyisen upseerin Lewis C. Bidamonin kanssa. Myöhemmin Emma Smith toimi poikansa Joseph Smith III:n tukena ja liittyi tämän johtamaan Reorganisoituun myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon.
Varhainen elämä ja ensimmäinen avioliitto, 1804–1829
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Emma syntyi 10. heinäkuuta 1804 Harmonyssa, Pennsylvaniassa, Isaac Halen ja Elizabeth Lewis Halen seitsemäntenä lapsena. Emma tapasi tulevan aviomiehensä Joseph Smithin ensi kertaa 1825. Smith asui oikeastaan Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa, mutta hän oli majoittautunut Halien luokse Harmonyyn. Hän kuului miesjoukkoon, joka etsi lähistöllä kuuleman mukaan olevaa unohdettua hopeakaivosta. Vaikka kaivosta ei koskaan löydetty, Joseph palasi useita kertoja Halien luokse, koska hän oli aivan selvästi rakastunut nuoreen Emmaan. Hän kosi tätä useaan otteeseen, mutta Emman vanhemmat olivat vastentahtoisia hyväksymään nuorta miestä vävykseen. Lopulta tilanne ratkesi siten, että Emma karkasi Josephin kanssa vanhempiensa luota. He pakenivat osavaltion rajan ylitse New Yorkin osavaltioon, jossa heidät vihittiin 18. tammikuuta 1827. Nuori aviopari asettui asumaan Josephin kotitilalle Palmyran lähelle.
Heidän asuessaan Josephin kotitilalla Joseph kertoi vaimolleen enkeli Moronin osoittaneen hänelle läheisessä Kumoran kukkulassa kätkettyinä olleet kultaiset levyt. Niihin oli Smithin mukaan kaiverrettu Amerikan mantereen muinaisten asukkaiden aikakirja sekä "iankaikkisen evankeliumin täyteys". Joulukuussa 1827 nuoripari päätti muuttaa takaisin Emman kotitilalle tehtyään sovinnon Emman vanhempien kanssa. Nämä auttoivat nuorta paria jopa hankkimaan itselleen oman pienen maatilan melko lähellä Halien maatilaa. Tällä tilalla asuessaan Joseph aloitti oman kertomansa mukaan näiden haltuunsa uskottujen kultaisten levyjen "käännös" teokseksi, joka myöhemmin tultaisiin tuntemaan nimellä "Mormonin kirja". Käännöstyön alkuvaiheessa Emma toimi miehensä avustajana ja kirjurina. Hän kertoi myös tunteneensa levyjen painon ja niille tehdyt kaiverrukset kankaan läpi.
Harmonyssa ollessaan Emma synnytti 15. kesäkuuta 1828 vanhimman poikansa Alvinin, joka eli vain muutaman tunnin.
Toukokuussa 1829 Emma ja Joseph muuttivat pois Harmonysta ja muuttivat asumaan David Whitmerin luo Fayetteen, New Yorkiin. Siellä ollessaan Smith kertoi viimeistelleensä Mormonin kirjan painokuntoon vuonna 1830.
Kirkon varhaiset vuodet, 1830–1839
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joseph ja kuusi muuta nuorta miestä järjestivät Kristuksen kirkon, myöhempien aikojen pyhien liikkeen alkuseurakunnan, 6. huhtikuuta 1830. Vuonna 1838 kirkon nimi muutettiin Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkoksi.
Emma kastettiin uuden kirkon jäseneksi 28. kesäkuuta 1830 Colesvillessä, New Yorkissa. Seuraavien viikkojen aikana Joseph Smith pidätettiin syytettynä "irtolaisuudesta" ja ennusteluista. Emma Smith lienee joutunut näinä viikkoina heikkouden ja epätoivon valtaan, sillä hänen miehensä saaman profetian mukaan Jumala kehotti Emmaa "olemaan napisematta" sekä sanoi, että hän tulisi olemaan "valittu rouva, jonka minä (Jumala) olen kutsunut" (Oppi ja liitot 25). Tämän lisäksi Emmalle luvattiin, että hän saisi miehensä kättenpäällepanemisen kautta valtuuden tulkita pyhiä kirjoituksia sekä kehottaa kirkkoa.
Joseph ja Emma palasivat Harmonyyn vielä joksikin ajaksi, mutta suhteet huononivat uudelleen Emman vanhempien kanssa. Tämän jälkeen kirkon johtajat viettivät aikaansa asuen eli seurakuntalaisten luona. 30. huhtikuuta 1831 Emma synnytti ennenaikaiset kaksoset – Thaddeuksen ja Louisan –, jotka elivät vain muutaman tunnin. Samana päivänä eräs Smithien kannattajista, Julia Clapp Murdock kuoli synnyttäessään kaksoset nimeltään Joseph ja Julia. Heidän ollessaan vain yhdeksän päivän ikäisiä kaksosten isä John Murdock antoi pienokaiset Smithien kasvatettavaksi.
Seuraavana vuonna Smithin muuttivat Kirtlandiin, Ohioon. Siellä Emma synnytti 6. marraskuuta 1832 pojan, joka sai isänsä mukaan nimen Joseph Smith III. Kesäkuun 29. 1836 seurasi toinen poika, Frederick Granger Williams Smith.
Kirtlandin aikana Myöhempien aikojen pyhien liike omaksui kirkolle ominaiset terveysopin eli nk. viisauden sanan, joka kielsi pyhiltä tupakan, alkoholijuomat ja "kuumat juomat" eli teen ja kahvin. Emma Smith oli itse ankara tupakanpolton ja alkoholijuomien vastustaja, ja hän lienee vaikuttanut miehensä näkökantaan näihin asioihin. Kirtlandin vuosina Emma myös julkaisi MAP-kirkon ensimmäisen laulukirjan. Kirtlandissa Joseph Smith alkoi myös opettaa ja harjoittaa moniavioisuuden lakia, jolla tuli olemaan suuri merkitys kirkon historiassa.
Rahoittaakseen toimintaansa pyhät perustivat Kirtlandiin oman rahoituslaitoksen, Kirtland Safety Society Anti-Banking Companyn. Yhdysvaltain talouden kuumeneminen ja sitä seurannut lama kuitenkin syöksivät Kirtlandin pankin konkurssiin, useiden muiden rajaseudun pienten pankkien tavoin. Suuri osa pyhiä menetti pankin konkurssissa rahansa, mikä johti tyytymättömyyden purkautumiseen Joseph Smithiä ja muita apostoleja kohtaan. Kirtlandin pyhät joutuivat hajaannuksen tilaan, ja monet katsoivat Joseph Smithin olevan "väärä profeetta" ja huijari. Tammikuun 12. 1838 hänen oli pakko paeta Ohiosta, koska häntä uhkasivat syytteet laittomasta pankkitoiminnasta ja petoksesta.
Emma ja hänen perheensä pakenivat profeetan kanssa ensin Far Westin mormonikoloniaan Missourissa. Siellä Emma synnytti 2. kesäkuuta 1838 pojan, Alexander Hale Smithin. Pian tämän jälkeen Joseph Smith vangittiin Libertyn vankilaan. Hänen perheensä oli pakko paeta osavaltiosta yhdessä myöhempien aikojen pyhien valtajoukon kanssa. Helmikuussa 1839 se ylitti jäätyneen Mississippi-joen ja siirtyi Illinoisin osavaltion puolelle.
Vuodet Nauvoossa, 1839–1844
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Illinoisiin paettuaan Emma Smith asettui ensin asumaan erään ystävällisen kirkkoon kuulumattoman perheen luo Quincyyn. Vankilasta paennut Joseph Smith tapasi vaimonsa täällä, ja yhdessä perhe päätti muuttaa pyhien uuteen keskuspaikkaan Nauvoohon. Kaupunkiin saavuttuaan Smithit asettuivat ensin asumaan kaksikerroksiseen taloon nimeltä "Homestead". Vuonna 1842 perhe muutti isompaan taloon nimeltä "Mansion House". Emma Smith piti Mansion Housessa hotellia ja ravintolaa, jossa kaupunkiin tulleet siirtolaiset ja turistit saivat majapaikan ja ateriat.
Nauvoossa vietetyt vuodet olivat monella tapaa Smithien perheen onnellisimmat. Kaupungilla oli oma vapaakirja ja sen mukana tullut itsehallinto, mikä mahdollisti kaupungin voimakkaan kasvamisen ja kehittymisen. Kaupunkiin muutti runsaasti mormonismiin kääntyneitä siirtolaisia, jotka toivat mukanaan kaivattua pääomaa sekä oman tietämyksensä, taitamisensa ja ahkeruutensa. Kaupunki kehittyi taloudellisesti sekä sinne asumaan asettuneiden käsityöläisten että siellä asuvien maanviljelijöiden ponnistelujen seurauksena. Myös kaupungin kulttuurielämä oli huomattavan vilkasta rajaseudun kaupungiksi.
Myös uskonnollisesti Nauvoon aika oli merkittävää nuorelle kirkolle. Kaupungin keskelle rakennettiin suuri temppeli eläviä ja kuolleita varten suoritettavia pyhiä toimituksia varten. Jo ennen temppelin valmistumista alettiin endaumenttitoimituksia jakaa Joseph Smithin omistaman Red Brick Storen eli Punatiilisen kaupan yläkerrassa. Emma Smith kuuluu temppelipyhityksensä jo varhain saaneeseen voideltujen koorumiin.
17. maaliskuuta 1842 Emma Smithin johtama kokous muodosti kirkolle oman naisjärjestön, Apuyhdistyksen. Nimensä mukaisesti järjestö tarkoitettu auttamaan miespuolisia pappeudenhaltijoita kirkon rakentamisessa ja sen toiminnan kehittämisessä. Toisaalta järjestön toiminnan oli tarkoitus vähentää kirkon jäsenten aineellista ahdinkoa ja hätää sekä auttaa naispuolisia jäseniä eli sisaria heidän hengellisessä ja henkisessä kehittymisessään. Emma Smith nousi itseoikeutetusti Apuyhdistyksen ensimmäiseksi johtajaksi.
Nauvoon aikana Joseph Smith saattoi kirjalliseen muotoon MAP-kirkon historiaan suuresti vaikuttaneen ilmoituksen moniavioisuudesta. Ilmoituksen mukaan se on "kirjoitettu muistiin" 12. heinäkuuta 1843; muotoilu, joka antaa ymmärtää ilmoituksen annetun jo tätä päivää ennen. Onkin ilmeistä, että Joseph Smith solmi moniavioisia liittoja jo ennen mainittua päivämäärää. Kirjoitettuaan ilmoituksen muistiin hän solmi uusia moniavioisia liittoja sekä salli liittojen solmimisen myös muille kirkon johtajille. Huhut kirkon jäsenten harjoittamista moniavioisista suhteista levisivät pian ympäristöön, mikä sai aikaan välien kiristymistä pyhien ja muiden alueen asukkaiden välillä. Myös kirkon jäsenten keskuudessa leviävät huhut johtajien harjoittamasta moniavioisuudesta loivat hämmennystä ja kapinamielialaa.
Emma Smith ei hyväksynyt miehelleen annettua moniavioisuusilmoitusta aidoksi. Hän vastusti kiivaasti sekä moniavioisuuden periaatetta että moniavioisia liittoja. Joseph Smithin harjoittama moniavioisuus huononsikin selvästi hänen ja Emman välejä. Joseph teki parhaansa salatakseen solmimansa liitot Emmalta, mutta ilmeisen huonolla menestyksellä.
Keväällä 1844 kirkosta erosi Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen tosi kirkko -niminen ryhmä. Kirkon perusti William Law yhdessä muutaman muun kirkon profeettaan Joseph Smithiin kriittisesti suhtautuneen henkilön kanssa. He tunnustivat Smithin periaatteessa profeetaksi ja Mormonin kirjan pyhäksi kirjoitukseksi, mutta he vastustivat Smithin salassa aloittamaa moniavioisuutta.
William Law perusti Nauvoossa toimineen Nauvoo Expositor -lehden, joka paljasti Smithin opettaman moniavioisuuden sekä kertoi hänen itsensä solmimista moniavioisista liitoista. Tämän jälkeen Smith määräsi kaupungin pormestarina kyseisen lehden lakkautettavaksi sekä pani puolisotilaallisen Nauvoon legioonan komentajana lakkautustuomion toimeen hävittäen samalla lehden kirjapainon. Suurin osa Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen tosi kirkon jäsenistä pakeni kaupungista peläten henkensä menetystä.
Nauvoo Expositor -lehden hävittämisestä syntyneet levottomuudet johtivat Smithin pidättämiseen. Hänet kuljetettiin läheiseen Carthagen kaupunkiin, jossa noin 200 hengen kiihtynyt väkijoukko lynkkasi hänet kesäkuun 27. päivänä 1844.[1] 39-vuotias Emma, joka oli neljännellä kuukaudella raskaana, jäi leskeksi.
Joseph Smithin kuoleman jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joseph Smithin kuolema jätti Emman yksin lastensa kanssa. Lisäksi hän oli neljännellä kuukaudella raskaana. 17. marraskuuta 1844 hän synnytti Joseph Smithin viimeisen pojan, David Hyrum Smithin.
Tilanne on ahdistava nuorelle leskelle. Nauvoon pyhät olivat vihamielisten kansalaisten ahdistamia, nämä vaativat pyhiä jättämään kotinsa ja siirtymään pois osavaltion alueelta. Mormonien elämää alueella häirittiin kaikin tavoin, ja myös profeetan leski sai osansa levottomuuksista. Lisäksi Josephin – joka oli kirkon presidentin ominaisuudessa ollut myös kirkon rahastonhoitaja – perheen ja kirkon raha-asioita ei ollut hoidettu erillään. Vaarana oli, että Emma lapsineen ajettaisiin pois perheen kodista, koska sen voitiin katsoa kuuluvan velkojien ahdistamalle MAP-kirkolle.
Joseph Smithin kuoleman jälkeen MAP-kirkko ajautui kaiken lisäksi myös johtajuuskriisiin. Emma lienee alusta alkaen tukenut vanhimman poikansa Joseph Smith III:n tulemista kirkon johtoon, mutta ymmärtänyt, että tämä oli nuorelle pojalle tässä tilanteessa mahdotonta. Emma siirtyikin tukemaan James J. Strangia kirkon johtajaksi. Kun kirkon jäsenten pääosa siirtyi kannattamaan kahdentoista apostolin koorumin kollektiivista johtoa, Emma ajautui riitaan koorumin ja sen johtajan Brigham Youngin kanssa. Heidän välinsä kiristyivät vähitellen äärimmilleen. Kun Brigham Young päätti johtaa kirkon jäsenet Kalliovuorten yli länteen, Emma lapsineen kieltäytyi seuraamasta häntä. He jäivät asumaan tässä vaiheessa jo lähes täysin autioituneeseen Nauvoohon. Väkivaltainen kansanjoukko oli hyökännyt kaupunkiin, josta lähes kaikki olivat paenneet Mississippi-joen länsirannalle, ja hävittänyt sitä pahoin.
23. joulukuuta 1847 Emma Smith solmi avioliiton saksalaissyntyisen majuri Lewis C. Bidamonin kanssa. Hän ei ollut MAP-kirkon jäsen. Majuri Bidamon oli iloinen ja elämää ymmärtävä, mutta valitettavan viinaanmenevä. Emma joutui kamppailemaan taloudellisessa ahdingossa, jonka saivat aikaan pienten lasten kasvattaminen ja aviomiehen runsaanpuoleinen alkoholinkäyttö. Emma yritti rahoittaa perhettään pitämällä edelleenkin hotellia ja ravintolaa omistamassaan Mansion Housessa, mutta mormonien poismuuton jälkeen tulokkaiden virta oli tyrehtynyt, eikä hotellinpito enää kannattanut.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mormonilaiset ja Brigham Young. Maiden ja merien takaa, 01.05.1866, nro 9, s. 3–6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.07.2015.