Eero Alpi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eero Johannes Alpi (alkujaan Toivonen, 15. lokakuuta 1885 Hämeenkyrö[1] – 24. heinäkuuta 1933 Helsinki[2]) oli suomalainen toimittaja ja näytelmäkirjailija. Alpi käytti nimimerkkejä E.A., Sakari Liekki, S. Salamaa ja Sakari Veikanmaa.[3]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytyään yhteiskoulua Alpi suoritti koko oppikoulun kurssin, opiskeli estetiikkaa ja teki opintomatkan Ruotsiin. Alpi työskenteli Helsingin Sanomien toimittajana 1905–1910 ja sitten vuoteen 1914 Kariston kustannusliikkeen kirjallisella osastolla. Vuonna 1918 Alpi perusti Tampereelle Kansan Teatterin ja toimi sitten teatterikiertueiden johtajana 1918–1923. Elämänsä viimeiset kymmenen vuotta Alpi asui Helsingissä, kirjoitti sanoma- ja viikkolehtiin sekä teki näytelmiä etupäässä seuranäyttämöille. Joitain Alpin näytelmiä esitettiin myös vakinaisissa teattereissa ja Kansallisteatterissa. Kirjallisen uransa Alpi aloitti runoilla ja hänen runojaan ilmestyi kolmena vihkona. Näytelmiä hän kirjoitti kolmisenkymmentä. Lisäksi Alpi toimi pakinoitsijana ja kirjoitti lehtiin kirjallisuus- ja teatteriaiheisia artikkeleita.[3][2]

Alpi perusti Näyttämötaide- ja Suojeluskuntalaisen lehti-nimiset lehdet ja toimi niiden päätoimittajana. Vuonna 1917 Alpi perusti Tekijän teatteri-nimisen teatteriseurueen, joka esitti ainoastaan Alpin kirjoittamia näytelmiä. Alpi, samoin kuin kaksi muuta hämeenkyröläistä kirjailijaa Kaarle Halme ja U. W. Walakorpi, kirjoitti lukuisia näytelmiä seuranäyttämöitä varten. Tunnetuin hänen näytelmistään on vuonna 1917 ensi-iltansa saanut ilmestynyt Hallin Janne. Alpi myös suomensi useita teoksia.[2]

Alpin vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Kaarle Toivonen ja Marian Finnberg.[2] Hän on edelleen Suomen ainoa henkilö, jolla on ollut Alpi-sukunimi.[4]

Eero Alpi kuoli heinäkuuussa 1933 47-vuotiaana pitkällisen sairauden jälkeen.[3] Suomen Kirjailjaliiton Eero Alpille hankkima hautakivi paljastettiin 17. joulukuuta 1938 Helsingin Uudella hautausmaalla.[5][6]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kajastuksia, runoja. 1904
  • Aavikon kotka, runoja. 1906
  • Lumimyrskyssä, yksinäytöksinen näytelmä. 1908
  • Rautarinnat, juhlaruno Suomen voimistelu- ja urheiluliiton laulu-, soitto- ja voimistelujuhlassa Tampereella toukokuun 28. päivänä 1908. 1908
  • Rampojen karnevaalit, näytelmä. 1908–1909
  • Aladdin ja taikalamppu: satunäytelmä lauluineen. 1910
  • Hetken kuvia, runoja. 1911
  • Isäin pahat teot, kolminäytöksinen näytelmä. 1911
  • Kuhnijat, näytelmä. 1911
  • Väkevämmän tiellä, kolminäytöksinen näytelmä. 1911
  • Työ ja rakkaus, yksinäytöksinen näytelmä. 1913
  • Illan pimetessä, yksinäytöksinen näytelmä. 1914
  • Hetken huumetta, yksinäytöksinen työväennäytelmä. 1915
  • Kamreerin koira, yksinäytöksinen pila. 1915
  • Palokunnan parhaat, yksinäytöksinen pilakuvaus pikkukaupungista. 1915
  • Rusthollarin romahdus, yksinäytöksinen näytelmä. 1915
  • Turkki tulee, näytelmä. 1915
  • Rantalassa, kolminäytöksinen näytelmä. 1916
  • Valkoinen varis, yksinäytöksinen leikittely. 1916
  • Kohtaloaan pakoon eli velvollisuuksien ristiaallokossa, romaani. Kirjoittaneet Eero Alpi ym. 1918
  • Hallin Janne, kolminäytöksinen murhenäytelmä. 1920
  • Lentäviä mietteitä näyttämötaiteen ja seuranäytelmäharrastuksen alalta maassamme. 1923
  • Hopeahääpäivänä, näytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa)
  • Kaunis myllärin leski, näytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa)
  • Kustannusosakeyhtiö Kirjan näytelmäkirjasto näyttämöllisine ohjeineen seuranäyttelijöille. 1924
  • Lemmen leikkiä, yksinäytöksinen huvinäytelmä. August Blanchen Naapurit-nimisestä näytelmästä suomeksi mukaillut Sakari Liekki. 1924
  • Maailman paras mamma!, näytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa)
  • Näkymättömät tulet, kolminäytöksinen näytelmä. 1924
  • Riita ja rakkaus, näytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa)
  • Sininen kukka, yksinäytöksinen näytelmä. 1924
  • Vesiparantolassa, yksinäytöksinen huvinäytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa)
  • Alma raukka, yksinäytöksinen ilveily. 1925
  • Kesävieraat, kaksinäytöksinen huvinäytelmä. 1925
  • Käärme, yksinäytöksinen pila. 1925
  • Ohi houkutusten, näytelmällinen kuvaus nykyisiltä päiviltä. 1925
  • Uhrilammas, yksinäytöksinen huvinäytelmä. 1925
  • Korven äänet, näytelmä. 1926
  • Taiteen lumoissa eli Elinan surma Pöllölässä, näytelmä. 1926
  • Hän nai tyttärensä: suomalainen mukaelma, näytelmä. 1927 (nimimerkillä Sakari Veikanmaa)
  • Ihmisten tie, näytelmä. 1927
  • Lankeemus, näytelmä. 1927
  • Tuhovalkea, yksinäytöksinen raittiusnäytelmä. 1927
  • Elämän kahleet, kolminäytöksinen näytelmä. 1928
  • Kultainen avain, romaani. 1928
  • Suuri rikos. 1929
  • Seuranäyttämöiden käsikirja. 1930
  • Maanpetturit, yksinäytöksinen isänmaallisaiheinen näytelmä. 1931

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Eero Alpi

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 11. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
  2. ↑ a b c d Eero Alpi. Helsingin Sanomat, 25.7.1933, s. 3.
  3. ↑ a b c Eero Alpi, Aamulehti, 26.07.1933, nro 196, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. ↑ Sukunimitilasto 17.1.2011 Väestörekisterikeskus. 17.1.2011. Viitattu 23.1.2011. (suomeksi)
  5. ↑ Kunnianosoitus kirjailija-vainajille. Aarni Koudan ja Eero Alpin hautakivet paljastettiin eilen, Helsingin Sanomat, 18.12.1938, nro 341, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. ↑ Hautahaku.fi : Alpi Eero Johannes

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eero_Alpi&oldid=22051823”