Ekono

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta insinööritoimistosta. Ekono on myös Walmartin omistama chileläinen supermarketketju.

Ekono eli Energiataloudellinen yhdistys (ETY) oli suomalainen, vuonna 1911 perustettu järjestö ja myöhemmin insinöörisuunnitteluun ja konsultointiin erikoistunut yritysryhmä, joka ajautui konkurssiin Suomen 1990-luvun alun lamassa 1993.[1] Ekono oli merkittävä tekijä Suomen energiantuotannon ja energiaintensiivisten teollisuusalojen, kuten sellu- ja paperiteollisuuden prosessien suunnittelijana.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys Ekono perustettiin 1911.[2][3] 1950-luvulla Ekono oli Suomessa ylivoimaisesti suurin lämpö- ja saniteettiteknillinen suunnittelutoimisto. Se julkaisi myös monia LVI-tekniikkaan liittyviä ammattikirjoja.[4]

Vuonna 1943 Ekono osti vuonna 1920 perustetun, vesivoimaan ja vesirakentamiseen erikoistuneen Neuvotteleva Insinööritoimisto Oy:n liiketoiminnan ja jatkoi sitä nimellä Consulting Neuvotteleva Insinööritoimisto Oy,[5] kunnes vuonna 1972 muodostettiin uusi osakeyhtiö nimeltä Ekono Oy. Myös yhdistys jäi kuitenkin elämään, nyt nimellä Energiataloudellinen yhdistys (ETY)[6].

Ekono oli vahvasti mukana Suomen ensimmäisissä ydinvoimalahankkeissa. Ekonon edustajat Uolevi Luoto, Tapio Eurola ja Eric Westerberg olivat Suomen Atomiteknillisen Seuran perustajajäseniä.[7]

Vuonna 1975 Ekono meni osakkaaksi Helsingin metrohankkeen yhteydessä muodostuneeseen Devecon-yhtiöön yhdessä arkkitehtitoimisto CJN:n, Liikennetekniikka Oy:n, Maa ja Vesi Oy:n sekä insinööritoimiston E. Paloheimo & M. Ollila kanssa. Tavoitteena olivat vientiprojektit, ja niitä saatiinkin muun muassa Vietnamista, Kuwaitista, Libyasta ja Algeriasta.[8] 1980-luvulla Ekono oli metsäteollisuusyhtiöiden omistama ja oli mekaanisen metsäteollisuuden tärkein konsultti ja suunnittelija. Se eteni myös paperiteollisuudessa yrityskauppojen avulla Pöyryn merkittäväksi kilpailijaksi.[9] Ekonon toiminta ajautui kuitenkin pahasti tappiolliseksi[10].

Ekono perusti 1980-luvun lopulla markkinatutkimusosaston, joka laati raportteja metsäteollisuusalan tilanteesta. Se muun muassa pisteytti vuosittain vuosikertomustilastojen perusteella eri maiden selluntuottajia[11] ja teki ennusteita sellun markkinatilanteesta.[12] Vuosina 1987–1990 Ekono tuotti maailmanlaajuiset selvitykset keskeisistä metsäteollisuustuotteista, sekä mekaanisista että kemiallisista, ja myös metsäteollisuuden kemikaalihuollosta[9].

1990-luvun alussa insinööritoimistot Pöyry ja Ekono yhdistivät toimintojaan. Pöyry osti Energia-Ekono Oy:n[13], jolloin Ekonoon jäi vain energia- ja rakennuskonsultointi. Kun Ekono meni konkurssiin toukokuussa 1993, työttömäksi jäi 760 ihmistä.[14] Ekono-konsernin yhtiöistä emoyhtiön konkurssilta säästyivät ainakin Air-ix[15] ja CTS Engineering, alun perin Teollisuussuunnittelu Oy[16].

Ekono-yritysryhmään kuului myös Rastorin vuonna 1963 perustama rakennuttajakonsulttiyritys Terasto Oy[17].

Henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekonon toimitusjohtajana 1960-luvun puolestavälistä 1980-luvun puoleenväliin toimi Sven-Olof Hultin[18]. Hänen edeltäjänsä oli professori Harald Frilund.[19] Vuosina 1962–1975 Ekonon hallituksen puheenjohtajana toimi Jacob von Julin nuorempi[20]. 1950-luvulta 1970-luvun loppuun Ekonon hallituksessa istuivat eri aikoina myös muiden muassa professori Bernhard Wuolle, vuorineuvos Karl Erik Ekholm, vuorineuvos Åke Gartz, yli-insinööri Voitto V. Kolho, kaupunginjohtaja Ruben Granqvist, vuorineuvos Juuso Walden, vuorineuvos Heikki Lehtonen, vuorineuvos Paavo Honkajuuri, vuorineuvos Aulis O. Kairamo, vuorineuvos Sven-Erik Rosenlew, vuorineuvos Åke Kihlman, pääjohtaja Bengt Rehbinder, vuorineuvos Pentti Halle, apulaiskaupunginjohtaja Hjalmar Krogius, vuorineuvos Wolter Westerholm, vuorineuvos Petri Bryk, vuorineuvos Mikko Tähtinen, vuorineuvos Björn Westerlund, vuorineuvos Johan Nykopp, apulaiskaupunginjohtaja Gunnar Smeds, vuorineuvos Kurt Swanljung, vuorineuvos Lars Mikander, vuorineuvos Nils Gustav Grotenfelt, toimitusjohtaja Lars Hannunkari, vuorineuvos Pentti Alajoki, vuorineuvos Kari Kairamo, ministeri Olavi J. Mattila, vuorineuvos Jouko Sere, vuorineuvos Pentti Rautalahti, vuorineuvos Jaakko Ihamuotila, diplomi-insinööri Heikki Niemiaho ja vuorineuvos Ebbe Sommar.[21]

Ekono-nimi nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltojen Washingtonin osavaltiossa toimii yhä suomalaiseen Duoplan-konserniin kuuluva Ekono Inc., energiantuotannon ja metsäteollisuuden konsultoija.[22] 1990-luvun alun yrityskaupan jäljiltä Pöyry Finland Oy:llä on hallussaan aputoiminimet Electrowatt-Ekono, Energia-Ekono, Rakennus-Ekono ja Ekono Energy.[23]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Poutanen, Lauri: Ankaraa kilpailua, säteilevää ystävyyttä. Verkostotutkimuksellinen näkökulma Suomen ydinvoima-alan kansallisiin henkilöverkostoihin ja sidosryhmiin 1950–1975. (Historian pro gradu -tutkielma) Tampereen yliopisto, 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.5.2017).

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Iivonen, Jyrki: Ekono meni konkurssiin Toimitusjohtaja Pekka Rantala: "Kiinteistöihin tämä homma kaatui." Helsingin Sanomat 18.5.1993. Viitattu 22.5.2017.
  2. ↑ Poutanen 2014, s. ii.
  3. ↑ Niini, E. M.: Suurmestarin muisteloita. Tuottavuusmiesten kilta 1944–1964. Pohjanmaan Tuottavuusyhdistys ry. Viitattu 22.5.2017.
  4. ↑ Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen aloittaa toimintansa[vanhentunut linkki], ote teoksesta Insinööritoimisto Olof Granlund Oy: suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960, teksti Reijo Hänninen, Markku Jokela ja Harri Aavaharjus, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, 2010, s. 33. Viitattu 22.5.2017.
  5. ↑ Konsulterande Ingeniörsbyrån Aktiebolag - Neuvotteleva Insinööritoimisto Oy Pörssitieto. Viitattu 30.8.2023.
  6. ↑ Ekono muutetaan osakeyhtiöksi. Helsingin Sanomat, 12.04.1972, s. 25. Näköislehti (maksullinen).
  7. ↑ Poutanen 2014 s. 12, 41.
  8. ↑ Flinkkilä, Jouni: Suomalaisen suunnitteluviennin nyrkkisääntö on tonni ja miljardi. Suomen Kuvalehti, 1980, nro 38, s. 108. Näköislehti (maksullinen).
  9. ↑ a b Salonen, Heikki J. W.: Ekono 1985-1993 HWS Consulting. Viitattu 29.8.2023.
  10. ↑ Laitinen, Pentti: Ekono toipui krisistään. Helsingin Sanomat, 22.11.1988, s. 31. Näköislehti (maksullinen).
  11. ↑ Ekono vertaili pohjoismaisia metsäyhtiöità: Norjan yritykset nousussa. Helsingin Sanomat, 4.10.1991, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  12. ↑ Ekono ennustaa sellun hinnan romahtamista. Helsingin Sanomat, 17.05.1990, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
  13. ↑ Pöyryn historia (Arkistoitu – Internet Archive), Pöyry. Viitattu 22.5.2017.
  14. ↑ Mölsä, Seppo: Vientijulkaisut ja rajut henkilöstövähennykset nostivat Rakennuslehden 1990-luvun lamasta, Rakennuslehti 10.06.2016. Viitattu 22.5.2017.
  15. ↑ Säntti, Hanna: Bisnestä surun varjossa, Talouselämä 11.6.2004. Viitattu 22.5.2017.
  16. ↑ Salo, Irmeli: [CTS Engineering ruotsalaisille CTS Engineering ruotsalaisille], Yrityskaupat, Talouselämä 29.3.2004. Viitattu 22.5.2017.
  17. ↑ Rastorin tarina (Arkistoitu – Internet Archive), Rastor. Viitattu 22.5.2017.
  18. ↑ Roos, Ulf: Elämä energian ja purjeiden parissa. Helsingin Sanomat, 17.9.2013, s. B12.
  19. ↑ Poutanen 2014 s. 61.
  20. ↑ Julin, Jacob von hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  21. ↑ Poutanen 2014, liite 3.
  22. ↑ Ekono, A Duoplan Company, Ekono.com. Viitattu 22.5.2017.
  23. ↑ Pöyry Finland Oy, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Haettu 22.5.2017.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Valkeapää, Risto. Voiman tunnosta harmin laaksoon : Energiataloudellinen yhdistys ETY eli miehen iän. Helsinki: Energiafoorumi, 1996. ISBN 951-97454-0-8.
  • Voima- ja polttoainetaloutta 1911-1961. Voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys EKONO 1961.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ekono&oldid=22177116”