Erzsébet Báthory
Erzsébet Báthory | |
---|---|
Kopio vuoden 1585 kadonneesta muotokuvasta. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. elokuuta 1560 Nyíbátor, Unkarin kuningaskunta |
Kuollut | 21. elokuuta 1614 (54 vuotta) Csejthe, Unkarin kuningaskunta (nykyään Ĉahtice, Slovakia) |
Puoliso | Ferenc Nádasdy |
Lapset |
Anna Orsolya Pál Katalin András |
Muut tiedot | |
Muut nimet | Verikreivitär |
Rikokset |
Murha Kidutus |
Uhrit | Väitetysti yli 650 uhria |
Vangittu | 30. joulukuuta 1610 |
Syyte | 7. tammikuuta 1611 |
Rangaistus | Vankeus kuolemaan asti |
Erzsébet (Elisabet) Báthory, avioituneena Erzsébet Nádasdy (unkariksi Báthory Erzsébet, slovakiksi Alžbeta Bátoriová-Nádašdy, 7. elokuuta 1560 – 21. elokuuta 1614)[1] oli unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaaja, tunnetuin unkarilaisten ja slovakkien historiassa. Hän vietti suurimman osan elämästään Čachticen linnassa. Häntä ja neljää muuta syytettiin 20–600 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta. Vuonna 1610 hänet vangittiin ja muurattiin sisään huoneeseensa. Báthory kuoli neljä vuotta myöhemmin. Aatelisarvo esti hänen teloituksensa, mutta hänen apulaisensa teloitettiin.
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erzsébet Báthory syntyi 1560 Báthoryjen aatelisperheeseen. Hän sai siihen aikaan poikkeuksellisen hyvän kasvatuksen, sillä hänet opetettiin lukemaan ja laskemaan. Hän puhui äidinkielensä unkarin lisäksi myös sujuvaa latinaa, saksaa ja kreikkaa.[2][3] Talonpoikien keskuudessa kulki Erzsébetin kuoltua huhu, että Erzsébet oli tullut 13-vuotiaana raskaaksi talonpojan kanssa.[4] Äiti kreivitär Anna halusi salata asian, joten lapsi annettiin heti syntymänsä jälkeen Unkarin syrjäseudulle maalaisnaisen haltuun. Nainen lahjottiin poistumaan maasta lapsen kanssa ainakin Erzsébetin elinajaksi.[4] Todisteiden puutteessa tarinan paikkansapitävyydestä ei ole tietoa.
Avioliittovuodet ennen murhia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erzsébet naitettiin kreivi Nádasdylle vuonna 1575. Kreivi oli usein sotamatkoilla Turkissa[5] mutta vuosina 1585–1598 pari sai viisi lasta:
- Anna (s. 1585)
- Orsolya (s. 1590)
- Katalin (s. 1594)
- András (s. 1596 – k. 1603)
- Pál (s. 1598 – k. 1650)
Joidenkin lähteiden mukaan pariskunnalla oli kolmaskin poika, Miklós, mutta tietoa ei voida varmistaa. Voi myös olla, että hän oli pelkkä sukulaispoika, koska häntä ei mainita kreivittären vuoden 1610 testamentissa. On myös huhuttu, että pariskunnalle syntyi György-niminen poika, joka kuitenkin kuoli jo nuorena. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole. Kotiopettajattaret pitivät huolta kreiviparin lapsista, kuten Erzsébetillekin oli tehty nuorena.[6][7][8]
Murhat ja kidutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erään legendan mukaan Erzsébet löi kerran palvelijatartaan kasvoihin tai korvaan niin kovaa, että palvelijattaren nenästä alkoi vuotaa verta. Osa verestä roiskui Erzsébetin iholle, ja hän ajatteli ihonsa näyttävän heti kauniimmalta ja nuoremmalta. Tästä hän sai ajatuksen kylpeä nuorten naisten, usein neitsyiden, veressä. Kun Erzsébet halusi mennä kylpyyn, nuorta tyttöä roikotettiin ammeen yläpuolelle samalla, kun hänen kaulansa viillettiin auki. Yksi yleinen selitys legendalle on, että kreivittären vaatteet olivat kidutuksien jäljiltä niin verisiä, että näytti aivan siltä kuin hän olisi kylpenyt veressä. Tarinaa verikylvyistä ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan todeksi, eikä vuonna 1817 julkaistuissa todistajanlausunnoissakaan mainittu niistä mitään.[9][10]
Vuonna 1610 keisari Matias II määräsi Unkarin hallitsijan Juraj Thurzón järjestämään tutkimuksen kreivitär Erzsébet Báthoryn linnassa huhujen mukaan tapahtuvista raakuuksista.[11] Sysäyksen tutkimusten aloittamiselle olivat antaneet kreivittären surmaamat aateliset, joita Erzsébet oli surmannut perustamassaan tyttökoulussa alempisäätyisten nuorten naisten käytyä vähiin. Jouluna 1610 Erzsébet pidätettiin päivällispöydässä. Erään tarinan mukaan tarinoiden mukaan Thurzon lähettämät sotilaat löysivät heti kreivittären linnaan astuttuaan nuoren naisen ruumiin ja toisen, kuolemaisillaan olevan naisen.[12]
Vuosien aikana kreivitär surmasi joidenkin lähteiden mukaan yli 600 naista. Suurin osa uhreista oli nuoria naisia, jopa 12-vuotiaita, yleensä neitsyitä. Ennen oikeudenkäyntiä kuultiin yli 300 todistajaa,[13] jotka kertoivat kreivitär Báthoryn muun muassa polttaneen uhrien sukupuolielimiä, jäädyttäneen naisia alasti ulos pakkaseen kaatamalla vettä heidän päälleen, näännyttäneen uhreja nälkään ja purreen paloja heidän kasvoistaan.[14][15] Erzsébet ja neljä apulaista todettiin syyllisiksi 80 murhaan oikeudenkäynnissä 7. tammikuuta 1611.[16] Kreivitär ei ollut paikalla oikeudenkäynnissä, eikä häntä missään vaiheessa syytetty oikeudessa tai tuomittu rikoksesta. Silti jo heti 30. joulukuuta 1610 tapahtuneen kiinnioton jälkeen Erzsébet vangittiin kotiinsa Čachticen linnan umpeen muurattuun huoneistoon,[17] jossa hän kuoli neljä vuotta myöhemmin, 54-vuotiaana 21. elokuuta 1614.[18]
Viitteitä musiikissa, kirjallisuudessa, elokuvissa ja peleissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva, tv
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fright Night 2 (2013)
- Julie Delpy on ohjannut elokuvan Kreivitär (2009)
- Juraj Jakubisko on ohjannut elokuvan Bathory (2008)
- Yhdysvaltalaisessa kauhuelokuvassa Stay Alive (2006) on murhaajana Elisabeth Bathory.
- Yhdysvaltalaisessa kauhuelokuvassa Hostel: Part II (2007) on viittaus nuorten naisten veressä kylpemiseen ikuisen nuoruuden toivossa Erzsébet Báthoryn legendan mukaan.
- Ranskalaisessa elokuvassa Immoral Tales (1974) on neljä eri tarinaa, joista kolmannessa kerrotaan Elizabeth Báthoryn tarina hyvin seksuaalisesti kuvattuna.
- Countess Dracula (1971) Hammer Film Productions
- Netflixin animesarja Castlevania: Nocturne (2023)
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jännityskirjaan Unkarilainen taulu (Mikko Karppi, Tammi 2008) on kätketty runsaasti viitteitä kreivittäreen.
- Romaani Elämän ja kuoleman salaisuudet (Rebecca Alexander, 2013) kertoo osin kreivittären elämästä.[19]
Bathoryn tarinaa on käytetty myös kirjasarjassa Noitien taistelu, osassa Odin kirous ja mainiten osassa Susiemon klaani.
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Venom on levyttänyt kappaleen Báthorysta, Countess Bathory.
- Ruotsalainen black metal -yhtye Bathory nimesi itsensä Venomin kappaleen mukaan.
- Englantilainen black metal -yhtye Cradle of Filth on tehnyt Erzsébethistä konseptialbumin Cruelty and the Beast.
- Unkarilainen black metal -yhtye Tormentor on myös tehnyt kappaleen nimeltä Elizabeth Bathory.
- Yhdysvaltalainen metalliyhtye Kamelot julkaisi Karma-albumillaan kolmen kappaleen trilogian nimeltä Elizabeth.
- Suomalainen metalliyhtye Barathrum julkaisi Saatana-albumillaan kappaleen Countess Erzsebeth Nadasdy.
- Yhdysvaltalainen drone doom -yhtye Sunn O))) on tehnyt kappaleen nimeltä Báthory Erzsébet.
- Brittiläinen metalliyhtye Evile on julkaissut levyllään Enter the Grave kappaleen Bathe in Blood.
- Yhdysvaltalainen thrash metal -yhtye Slayer julkaisi kappaleen Beauty Through Order levyllään World Painted Blood.
- Ruotsalainen metalliyhtye Ghost on tehnyt kappaleen nimeltä Elizabeth.
- Itävaltalainen metalliyhtye Darkwell on tehnyt kappaleen nimeltä Elisabetha.
- Alankomaalainen metalliyhtye God Dethroned on tehnyt kappaleen nimeltä Villa Vampiria.
- Itävaltalainen metalliyhtye Serenity on tehnyt musiikkivideon Wings of Madness, jossa viitataan Erzsébet Báthoryyn.
- Ruotsalaisen metalliyhtye Dissectionin Storm of the Light's Bane -levyn erikoispainoksella on kappale Elisabeth Bathorii, joka kertoo Elisabeth Bathorysta.
- Artisti Karliene on tehnyt kappaleen Blood Countess, joka kertoo Erzsébetista.
Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Konami-yhtiön Castlevania-pelisarjaan kuuluvassa The New Generation -pelissä esiintyy loppuvastustajana vampyyrikreivitär Elizabeth Bartley, joka on nimiväännös Erzsébet Báthorysta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elizabeth Bathory | Biography & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 21.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Maria Theresa royalwomen.tripod.com. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Dennis Bathory-Kitsz: Báthory Erzsébet - Elizabeth Báthory: Short FAQ www.bathory.org. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ a b Carroll, Leslie, 1959-: Royal pains : a rogues' gallery of brats, brutes, and bad seeds. New York: New American Library, 2011. 759840178 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 21.8.2018).
- ↑ Craft, Kimberly L.,: Infamous lady : the true story of countess Erzsébet Báthory, s. 39. [United States]: Createspace Independent Publishing Platform. 904281507 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 21.8.2018).
- ↑ Craft, Kimberly L.,: Infamous lady : the true story of countess Erzsébet Báthory, s. 51. [United States]: Createspace Independent Publishing Platform, 2014. 904281507 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 21.8.2018).
- ↑ Biography of Erzsèbet Bathory of Transylvania (ą1561-1614), "The Blood Countess" madmonarchs.guusbeltman.nl. Arkistoitu 20.7.2015. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Infamous Lady - About the Countess www.infamouslady.com. Arkistoitu 25.1.2015. Viitattu 21.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Hesperus, kesäkuu 1817, 1. vsk, nro 31, s. 241–248. Praha. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hesperus, heinäkuu 1817, 2. vsk, nro 34, s. 270–272. Praha. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Michael Farin: Heroine des Grauens: Wirken und Leben der Elisabeth Báthory : in Briefen, Zeugenaussagen und Phantasiespielen, s. 265–266, 276–278. München: P. Kirchheim, 1989. OCLC 654683776 Teoksen verkkoversio (viitattu 21.8.2018). (saksaksi)
- ↑ Michael Farin: Heroine des Grauens: Wirken und Leben der Elisabeth Báthory : in Briefen, Zeugenaussagen und Phantasiespielen, s. 293. München: P. Kirchheim, 1989. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.8.2018). (saksa)
- ↑ Craft, Kimberly L.,: Infamous lady : the true story of countess Erzsébet Báthory. [United States]: Createspace Independent Publishing Platform. 904281507 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 21.8.2018).
- ↑ Did Dracula really exist? The Straight Dope. 21.2.1986. Viitattu 21.8.2018. (englanti)
- ↑ Training in Torture — Countess Elizabeth Bathory - The Blood Countess — Crime Library crimelibrary.com. 3.4.2014. Arkistoitu 3.4.2014. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Judgment Day — Countess Elizabeth Bathory - The Blood Countess — Crime Library crimelibrary.com. 3.4.2014. Arkistoitu 3.4.2014. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Death of Countess Elizabeth Bathory | History Today www.historytoday.com. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Craft, Kimberly L.,: Infamous lady : the true story of countess Erzsébet Báthory, s. 298. [United States]: Createspace Independent Publishing Platform. 904281507 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 21.8.2018).
- ↑ Alexander, Rebecca: Elämän ja kuoleman salaisuudet. ((The Secrets of Life and Death, 2013.) Suomentanut Sami Heino) Helsinki: Like, 2014. ISBN 978-952-01-1076-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elizabeth Bathory: Blood Countess Vampires Then and Now. Viitattu 20.8.2018 (englanniksi).
- Craft, Kimberly L.: Infamous Lady:The True Story of Countess Erzsebet Bathory infamouslady.com. 2011. Viitattu 20.8.2018 (englanniksi).
- Death of Countess Elizabeth Bathory History Today. Viitattu 20.8.2018 (englanniksi).
- Telfer, Tori: The Internet's Erzsébet Báthory Obsession CrimeReads. 14.3.2018. Viitattu 20.8.2018 (englanniksi).