Erik af Palén
Erik Johan af Palén (Paleen) (15. toukokuuta 1716 Strängnäs–6. syyskuuta 1788 Tukholma)[1] oli suomalainen virkamies ja lainsuomentaja, joka aateloitiin.[2]
Palénin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Abraham Palén ja Katarina Tigerstedt. Hän opiskeli Turussa ja tuli hovioikeuden auskultantiksi 1737.[1] Vuodesta 1738 hän toimi virkamiehenä Tukholman oikeusrevisiossa, vuodesta 1757 protokollasihteerinä ja talonpoikaissäädyn sihteerinä kolmilla valtiopäivillä 1755–1770, jolloin hänet asetettiin myös manufaktuurikonttorin ja valtionvelkakonttorin valtuutetuksi.[1] Palén kannatti voimakkaasti hattu-puoluetta. Hän tarkasti appensa, lääninsihteeri Samuel Forseenin tekemän vuoden 1734 lain suomennoksen 1751-1756, joskin luovutti sen julkaisuoikeuden hovioikeudenaktuaari G. G. Saloniukselle. Tarkkaa tietoa ei ole, mikä on hänen osuutensa suomennoksessa Ruotzin waldacunnan laki, joka ilmestyi 1759. Pohjois-Suomen laamannina Palén toimi 1766-1783.[3] Hänet aateloitiin 1770.
Palénin puoliso vuodesta 1744 oli Anna Johanna Forséen (k. 1784).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kotivuori, Yrjö: Erik Johan af Palén. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 25.9.2013.