Esko Helle
| Esko Antero Helle | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. toukokuuta 1938 Janakkala |
| Kuollut | 3. tammikuuta 2014 (75 vuotta) Hämeenlinna |
| Poliitikko | |
| Puolue | Vasemmistoliitto |
| Entiset puolueet | SKDL |
| Asema |
kansanedustaja (1983–2003) kunnanvaltuutettu (1969-1973, 1977-2003) |
Esko Antero Helle (28. toukokuuta 1938 Janakkala – 3. tammikuuta 2014 Hämeenlinna) oli suomalainen poliitikko ja valtiopäiväneuvos. Hän toimi Vasemmistoliiton ja Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustajana vuosina 1983–2003. Helle oli SKDL:n puheenjohtaja vuosina 1985–1988 ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1988–1997.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helle valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1958. Hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1961 ja toimi opiskeluaikanaan Akateemisessa Sosialistiseurassa.[2] Helle valmistui hammaslääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1966 ja työskenteli hammaslääkärinä Hämeenkyrössä 1966–1973 sekä Janakkalassa 1973–1983.[1] Hän oli naimisissa vuodesta 1965 Paula Helteen (os. Andreasén) kanssa ja heillä on kaksi tytärtä.
Politiikasta Helle kiinnostui jo koululaisena SKDL:ssä toimineen isänsä kautta. Hän oli SKDL:n ehdokas vuoden 1960 kunnallisvaaleissa.[2] Eduskuntaan Helle nousi vuoden 1983 vaaleissa kuudennella yrittämällä Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän lukeutui SKDL:n sosialisteihin ja korosti liiton itsenäisyyttä SKP:stä.[3] Helle oli SKDL:n puheenjohtaja vuosina 1985–1988, jolloin puolueen sisäiset ristiriidat kärjistyivät ja SKP:n vähemmistö erotettiin puolueesta sekä eduskuntaryhmästä. Hän kertoi myöhemmin, ettei viihtynyt tehtävässä.[4]
Kansanedustajana Helle erikoistui ulkopolitiikkaan ja perustuslakiin. Helteestä tuli vasemmiston johtava hahmo valtiosäännön kysymyksissä. Hän otti usein kipakasti mutta aina korrektisti yhteen edustajatoverien ja presidenttien kanssa. Hän ajoi parlamentin vahvempaa asemaa ja presidenttivallan karsimista.[4]
Helle kuului Janakkalan kunnanvaltuustoon yhtämittaisesti vuodesta 1977 kuolemaansa asti ja sitä ennen Hämeenkyrön valtuustoon 1969–1973. Presidentin valitsijamieheksi Helle valittiin SKDL:n listalta vaaleissa 1978 ja Liike 88:n listalta 1988.[1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helle harrasti historiaa, kirjallisuutta ja pyöräilyä. Lisäksi hän osallistui Iijokisoutuun vuosina 1983–2013 kahta kertaa lukuun ottamatta. Junamatkustamisenkin puolestapuhujana tunnettu Helle järjesti 75-vuotisjuhlakseen valtiosääntöseminaarin Turengin vanhalla asemalla.
Tammikuussa 2014 Helle kuoli 75-vuotiaana nopeasti edenneeseen syöpään hämeenlinnalaisessa saattohoitokodissa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Esko Helle Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ a b Saari, Kirsikka: Kansanedustaja Esko Helle Ylioppilaslehti. 16.11.2001. Viitattu 29.10.2015.
- ↑ Kyösti Karvonen: Esko Helle, new SKDL chairman profiled[vanhentunut linkki] (Helsingin Sanomat 17.4.1985). teoksessa Western Europe Report (Foreign broadcast information service 25.5.1985), s. 19–21.
- ↑ a b c Leppänen, Veli-Pekka: Pitkäaikainen kansanedustaja Esko Helle on kuollut HS.fi. 4.1.2014. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 29.10.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esko Helle Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
| Edeltäjä: Kalevi Kivistö |
SKDL:n puheenjohtaja 1985–1988 |
Seuraaja: Reijo Käkelä |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |