Frida Kahlo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Frida Kahlo
Frida Kahlo vuonna 1932.
Frida Kahlo vuonna 1932.
Henkilötiedot
Syntynyt6. heinäkuuta 1907
Coyoacán, Meksiko
Kuollut13. heinäkuuta 1954 (47 vuotta)
Coyoacán, Meksiko
Kansalaisuus meksikolainen
Taiteilija
Ala kuvataiteilija
Taidesuuntaus uusasiallisuus
surrealismi
Kuuluisimpia töitä Kaksi Fridaa (1939)
muut omakuvat
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Taiteen reunoilla

Frida Kahlo eli Magdalena Carmen Frieda Kahlo y Calderón (6. heinäkuuta 1907 Coyoacán, Meksiko – 13. heinäkuuta 1954 Coyoacán, Meksiko)[1] oli meksikolainen taidemaalari, joka tunnettiin tuskaa, kuoleman läsnäoloa ja elon pimeää puolta ilmaisevista maalauksistaan. Kahlo maalasi laajan sarjan inhorealistisia omakuvia. Hän käytti voimakkaita värejä tyylillä, joka oli saanut vaikutteita Meksikon alkuperäiskansojen kulttuurista, mutta hänen tyylissään oli myös eurooppalaisia vaikutteita realismista, symbolismista ja surrealismista.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahlo syntyi vanhempiensa talossa Coyoacánissa, joka oli tuohon aikaan pieni kaupunki Méxicon laitamilla. Hänen isänsä oli Pforzheimissa Saksassa syntynyt valokuvaaja Carl Wilhelm Kahlo (1871–1941), joka Meksikoon muutettuaan otti uudeksi etunimekseen Guillermo. Pitkään luultiin, että Guillermo Kahlo oli juutalaista syntyperää, mutta uudempi sukututkimus osoittaa, että näin ei ollut. Äiti Matilde oli lähes lukutaidoton, syvästi uskonnollinen meksikolaisnainen.[2]

Fridalla oli kaksi vanhempaa sisarta ja vuotta nuorempi pikkusisko.[3]

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahlo 13-vuotiaana.

Kahlo sairasti kuusivuotiaana polion. Oltuaan yhdeksän kuukautta vuodepotilaana hän ontui, ja isä rohkaisi häntä tytöille epätyypillisiin urheiluharrastuksiin selän ja jalan kuntouttamiseksi.[3]

Vuonna 1922 viisitoistavuotias Kahlo aloitti kuuluisan lukion Escuela Nacional Preparatoria yhtenä sen harvoista tyttöoppilaista. Samana vuonna kuuluisa meksikolainen taiteilija Diego Rivera maalasi kouluun seinämaalauksen.[3]

Syyskuussa 1925 Kahlo oli liikenneonnettomuudessa, jossa bussi ja raitiovaunu törmäsivät. Metallinen kaide lävisti hänen lantionsa ja aiheutti useita murtumia. Kahlo oli viikkoja sairaalassa.[3] Hänelle piti tehdä 35 leikkausta.[1]

Kahlo alkoi maalata toipilasaikanaan, ja ensimmäinen omakuva valmistui seuraavana vuonna. Samaan aikaan Kahlo aktivoitui poliittisesti ja liittyi Kommunistiseen nuorisoliikkeeseen ja Meksikon kommunistipuolueeseen.[3]

Aikuiselämä ja ura kuvataiteilijana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frida Kahlo ja Diego Rivera vuonna 1932.

Hänen maalauksensa herättivät taidemaalari Diego Riveran kiinnostuksen. Rivera ja Kahlo menivät naimisiin vuonna 1929, erosivat 1939 ja avioituivat uudestaan 1941.[1] Kahlo tuki aktiivisesti kommunismia, ja hänellä väitetään olleen suhde Lev Trotskin kanssa, jonka Stalinin agentit surmasivat Méxicossa 1940.[4] Kahlo oli avoimesti biseksuaali.[5]

Vuonna 1932 Rivera maalasi tilaustyötä Detroitissa. Kahlo koki keskenmenon, joka järkytti häntä kovasti mutta käynnisti myös hänen voimakkaimman luomiskautensa. Riveran ehdotuksesta Kahlo alkoi maalata meksikolaisten retablo-maalausten tyyliin peltilevyille. Retablot ovat uskonnollisia maalauksia, joita meksikolaiset omistavat pyhimyksille, joiden esirukousten he kokevat auttaneen selviämään arjen tragedioista. Monet Kahlon maalauksista ovat tyypillistä retablon kokoa, 30 × 40 cm tai 40 × 50 cm.[2]

Vuonna 1939 Kahlo lähti Pariisiin ja ystävystyi siellä Marcel Duchampin ja Pablo Picasson kanssa. Hän maalasi yhden kuuluisimmista teoksistaan, Kaksi Fridaa. Maalauksessa on kaksi omakuvaa rinnakkain, toinen valkoinen, jonka sydän vuotaa verta, toinen värikäs ja tervesydäminen.[3]

Vuonna 1941 Meksikon valtio tilasi Kahlolta sarjan muotokuvia kuuluisista meksikolaisnaisista. Henkilökohtaisten murheiden takia Kahlo ei kyennyt täyttämään tilausta loppuun. Hänen työnsä saivat silti paljon suosiota ja niitä oli mukana useissa yhteisnäyttelyissä.[3]

1950-luvulla Kahlon terveys heikkeni entisestään. Hänen jalkaansa tuli kuolio. Vuonna 1953 Kahlolla oli ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Meksikossa, ja sairautensa takia hän osallistui sen avajaisiin galleriaan tuodusta katosvuoteesta käsin. Kuolio paheni ja jalka jouduttiin amputoimaan. Kahlo vaipui syvään masennukseen. Vuonna 1954 hän oli jälleen sairaalassa, keuhko-ongelmien takia, jotka mahdollisesti liittyivät itsemurhayritykseen.[3]

Kahlo kuoli 13. heinäkuuta 1954. Virallinen kuolinsyy on keuhkoveritulppa, mutta itsemurhasta on huhuttu.[3] Viimeisessä päiväkirjamerkinnässä on vapiseva musta enkeli ja teksti "Toivon että lähtö on lopullinen ja riemukas – ja että en enää koskaan palaa. Frida".[2]

Hänen tuhkansa sijoitettiin esikolumbiaaniseen uurnaan, joka on näytteillä hänen aikaisemmassa Coyoacánissa sijaitsevassa kodissaan La Casa Azulissa.[6]

Työt ja merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahlon omaan kokemukseen perustuvat työt ovat usein hätkähdyttävän voimakkaita kivun ja naisten ankaran elämän kuvauksia. Kahlon 143 maalauksesta 55 on omakuvia, jotka sisältävät henkilökohtaista symboliikkaa ja havainnollista ruumiin kuvausta. Kahloon vaikutti myös Meksikon alkuperäiskulttuuri, mikä näkyy kirkkaina väreinä sekä realismin ja symbolismin sekoituksena.[5]

1930-luvun alussa Kahlo aloitti omaelämäkerrallisten teosten sarjan, tavoitteenaan tehdä maalaus jokaisesta elinvuodestaan. Sarjan aloittaa "Syntymäni" vuodelta 1932.[2]

Vaikka Kahloa pidetään toisinaan surrealistina ja hänellä oli useita yhteisnäyttelyitä eurooppalaisten surrealistien kanssa, hän kuitenkin itse kiisti tämän luonnehdinnan.[1]

Frida Kahlon tunnetuimpia teoksia
kussakin lähdeviitteessä myös teoskuva
nimi vuosi sijainti[7]
Luonnos onnettomuudesta
Dibujo a lápiz[8]		 1926 Juan Coronelin kokoelmat, Cuernavaca, Meksiko
Omakuva samettimekossa
Autorretrato con raje de terciopelo[9]		 1926 yksityiskokoelma, Meksiko
Bussi
El camion[10]		 1929 Dolores Olmedon säätiön kokoelma, Meksiko
Omakuva (Kuinka aika rientääkään)
Autorretrato – tiempo vuela[11]		 1929 Antony Bryanin kokoelma
Omakuva, vaaleanpunainen tausta, sininen pusero
Autorretrato[12]		 1930 Dolores Olmedon säätiön kokoelma, Meksiko
Frida ja Diego (Hääkuva)
Frieda y Diego Rivera[13]		 1931 San Franciscon modernin taiteen museo, Yhdysvallat
Henry Fordin sairaalassa
Henry Ford Hospital[14]		 1932 Dolores Olmedon säätiön kokoelma, Meksiko
Frida ja keskenmeno (litografia)
El aborto[15]		 1932 Dolores Olmedon säätiön kokoelma, Meksiko
Syntymäni
Mi nacimiento[16]		 1932 Madonnan kokoelma, Yhdysvallat
Omakuva Meksikon ja Yhdysvaltojen välisellä rajalla
Autorretrato en la frontera entre Mexico y los Estados Unidos[17]		 1932 Manuel Reyeron kokoelma, New York, Yhdysvallat
Vain pari pistoa
Unos cuantos piquetitos[18]		 1935 Dolores Olmedon säätiön kokoelma, Meksiko
Omakuva kiharalla tukalla
Autorretrato con pelo rizado[19]		 1935 yksityiskokoelma, Kalifornia, Yhdysvallat
Isovanhemmat, vanhemmat ja minä
Mis abuelos, mis padres y yo[20]		 1936 Museum of Modern Art, New York, Yhdysvallat
Minä ja nukkeni
Yo y mi muñeca[21]		 1937 yksityiskokoelma, Meksiko
Sydämen muisto
Recuerdo[22]		 1937 yksityiskokoelma, Pariisi, Ranska
Diego Riveran muotokuva
Retrato de Diego Rivera[23]		 1937 yksityiskokoelma, Meksiko
Omakuva omistettu Lev Trotskille
Autorretrato dedicado a Leon Trotsky[24]		 1937 National Museum of Women in the Arts, Washington D.C., Yhdysvallat
Imettäjäni ja minä
Mi nana y yo[25]		 1937 Dolores Olmedon säätiön kokoelma, Meksiko
Neljä Mexicon asukasta
Cuatro habitantes de la Ciudad de México[26]		 1938 yksityiskokoelma, Kalifornia, Yhdysvallat
Tyttö ja kuoleman naamio
Niña con mascara de muerte[27]		 1938 yksityiskokoelma, Monterrey, Kalifornia, Yhdysvallat
Mitä vesi antoi minulle
Lo que el agua me dio[28]		 1938 Daniel Filipacchi -kokoelma, Pariisi[29]
Omakuva ja kehys
Autorretrato – El marco[30]		 1938 Musée National d' Art Moderne, Pompidou-keskus, Pariisi
Maan hedelmiä
Frutos de la tierra[31]		 1938 Meksikon valtionpankin kokoelma
Kaktuksen hedelmiä
Tunas[32]		 1938 Robert Holmes kokoelma, Perth, Australia
Pitahayas
Pitahayas[33]		 1938 Madison Art Center, Madison, Wisconsin, Yhdysvallat
Kaksi Fridaa
Las dos Fridas[34]		 1939 Museo de Arte Moderno, Meksiko
Kaksi alastonta metsässä
Dos desnudos en un bosque[35]		 1939 Mary – Anne Martin / Fine Arts, New York, Yhdysvallat
Dorothy Halen itsemurha
El suicidio de Dorothy Hale[36]		 1939 Phoenixin taidemuseo, Arizona, Yhdysvallat
Omakuva apinan kanssa
Autorretrato con un mono[37]		 1938 Albright – Knox Art Gallery, Buffalo , New York, Yhdysvallat
Uni
El sueño[38]		 1940 yksityiskokoelma, New York, Yhdysvallat
Haavoittunut pöytä
La mesa herida[39]		 1940 tuntematon kokoelma
Omakuva orjantappurakauluksen kanssa
Autorretrato con collar de espinas[40]		 1940 Harry Ransom Humanities Research Center, Austin Texas, Yhdysvallat
Omakuva apinan kanssa
Autorretrato con mono[41]		 1940 Madonnan yksityiskokoelma, Yhdysvallat
Tri. Eloesserille omistettu omakuva
Autorretrato dedicado al Dr. Eloesser[42]		 1940 Tohtori Leo Eloesserin perikunnan kokoelma
Omakuva hiukset leikattuina
Autorretrato con pell corto [43]		 1940 The Museum of Modern Art, New York, Yhdysvallat
Omakuva Boniton kanssa (apina ja papukaija)
Autorretrato con Bonito[44]		 1941 yksityiskokoelma, Yhdysvallat
Omakuva apinoiden kanssa
Autorretrato con monos[45]		 1943 Gelman Collection, Meksiko
Omakuva Tehuanana (Diego mielessäni)
Autorretrato como tehuana[46]		 1943 Gelman Collection, Meksiko
Juuret
Raíces[47]		 1943 Marilyn O. Lubetkinin kokoelma
Muotokuva Dona Rosita Morillosta
Retrato de Doña Rosita Morillo[48]		 1944 Dolores Olmedon säätiön kokoelma, Meksiko
Katkennut pylväs
La columna rota[49]		 1944 Dolores Olmedon säätiön kokoelma, Meksiko
Toivoa vailla
Sin esperanza[50]		 1945 Dolores Olmedon säätiön kokoelma, Meksiko
Haavoittunut peura
El venado herico[51]		 1946 Carolyn Farbin kokoelma, Houston Texas, Yhdysvallat
Toivon puu
Arbol de la esperanza, mantente firme[52]		 1946 Daniel Filipacchi -kokoelma, Pariisi[53]
Omakuva tukka auki
Autorretrato con el pelo suelto[54]		 1947 yksityiskokoelma, Des Moines, Iowa, Yhdysvallat
Diego ja minä
Diego y yo[55]		 1949 Mary - Anne Martin / Fine Arts Collection, New York. Yhdysvallat
Syleilen maailmankaikkeutta, maata,
Meksikoa, itseäni, Diegoa ja Mr. Xolotlia
Autorretrato en la frontera entre el abrazo de amor de el universo, la tierra (México), yo, Diego y el Señor Xólotl[56]		 1949 Jorge Contreras Chacelin kokoelma, Meksiko
Omakuva ja Tohtori Farillin muotokuva
Autorretrato con el retrato del Dr. Farill[57]		 1951 yksityiskokoelma, Meksiko
Asetelma papukaijan kanssa
Naturaleza muerta con loro y fruta[58]		 1951 Kokoelma Harry Ransom Humanities Research Center, University of Texas, Yhdysvallat
Frida ja Stalin
Autorretrato con Stalin[59]		 1954 Frida Kahlo -museo, Meksiko
Marxismi parantaa sairaita
El Marxismo dará salud a los enfermos[60]		 1954 Frida Kahlo -museo , Meksiko
Viva La Vida
Viva la vida, sandias[61]		 1954 Frida Kahlo -museo , Meksiko

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahlon tuotannon naisteemat ja niiden rohkea käsittelytapa tekivät hänestä lähes feminismin kulttihenkilön 1900-luvun viimeisillä vuosikymmenillä. 1990-luvulla hänen töistään maksettiin miljoona, 2000-luvun alussa kymmenen miljoonaa dollaria.[62]

Elokuvat, kirjat ja ooppera

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
La Casa Azul (Sininen talo).

Saksassa valmistui vuonna 1982 televisiolle tehty arkistomateriaalia sisältävä elämäkertadokumenttifilmi nimeltä Frida Kahlo. Vuonna 1986 valmistui elokuvaohjaaja Paul Leducin elokuva Frida, naturaleza viva, jossa Ofelia Medina esittää Frida Kahloa.[63] Vuonna 2002 valmistui Julie Taymorin elokuva Frida, jossa Salma Hayek esitti Frida Kahloa.[64] Elokuva oli ehdolla kuuden Oscar-palkinnon saajaksi.[3]

Vuonna 1983 ilmestynyt Hayden Herreran kirjoittama elämäkerta lisäsi kiinnostusta Frida Kahlon elämään ja taiteeseen.[3]

Vuonna 2014 Helsingissä Suomessa kantaesitettiin Kahlosta ja hänen taiteestaan ja aatteistaan kertova ooppera Frida y Diego, jonka on säveltänyt Kalevi Aho ja libreton kirjoittanut Maritza Núñez.

Museo ja näyttelyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1938 New Yorkissa oli suuri näyttely, jossa oli esillä 25 Kahlon työtä. Ennen kuolemaansa hän toi töitään näytteille myös Pariisiin ja Meksikoon.[3]

Frida Kahlon lapsuudenkodista, Casa Azul (Sininen talo), on tehty museo, jossa on esillä hänen töitään. Museo avattiin vuonna 1958.[3]

Vuonna 2007 Meksikon kansallinen taidemuseo järjesti suuren retrospektiivisen näyttelyn Kahlon satavuotisjuhlan kunniaksi.[65]

Osa Kahlon maalauksista on pysyvästi Caza Azulissa eikä niitä lainata ulkopuolisiin näyttelyihin. Osa on yksityisten keräilijöiden hallussa (esimerkiksi Madonnalla on Kahlon töitä). Eräs yrittäjä on teettänyt kiinalaisilla taiteilijoilla Kahlon maalauksista kopioita, ja järjestää niistä näyttelyitä eri puolilla maailmaa.[66][67]

Suomessa 1997 Helsingin kaupungin taidemuseossa Meilahdessa järjestetty Kahlon taiteen esittely keräsi satatuhatta kävijää.[68]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Frida Kahlo Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.11.2013.
  2. ↑ a b c d David Dalton: Frida Kahlo Mexican visionary 1999. Gadfly. Arkistoitu 25.12.2010. Viitattu 25.5.2014.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m Frida Kahlo, biography A&E Television Networks. Viitattu 25.5.2014.
  4. ↑ Frida by Kahlo Fbuch.com. Viitattu 30.7.2008. (englanniksi)
  5. ↑ a b Burton, Jane: Frida Kahlo – Room Guide Tate Modern. 2005. Arkistoitu 15.7.2007. Viitattu 30.7.2008. (englanniksi)
  6. ↑ Complete Biography Frida Kahlo Fans. Arkistoitu 16.2.2018. Viitattu 25.5.2014.
  7. ↑ Where to Find Frida's Paintings Life and Times of Frida Kahlo. PBS. Viitattu 27.5.2014.
  8. ↑ Pencil Sketch / Retablo (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  9. ↑ Self Portrait in a Velvet Dress (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  10. ↑ The Bus (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  11. ↑ Self Portrait – Time Flies (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  12. ↑ Self Portrait (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  13. ↑ Frieda and Diego Rivera (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  14. ↑ Henry Ford Hospital Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  15. ↑ El Aborto (Frida and the Miscarriage) by Frida Kahlo
  16. ↑ My Birth (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  17. ↑ Self-Portrait Along the Border Line Between Mexico and the United States (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  18. ↑ Unos cuantos piquetitos (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi)(espanjaksi)
  19. ↑ Self Portrait with Curly Hair (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  20. ↑ My Grandparents, My Parents and Me (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  21. ↑ Me and My Doll (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  22. ↑ Memory (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  23. ↑ Portrait of Diego Rivera (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  24. ↑ Self-Portrait Dedicated to Leon Trotsky (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  25. ↑ My Nurse and I (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  26. ↑ Four Inhabitants of Mexico City (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  27. ↑ Girl with Death Mask (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  28. ↑ What the Water Gave Me Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  29. ↑ Miguel Calvo Santos: Lo que el agua me dio HA!. Viitattu 20.1.2024. (espanjaksi)
  30. ↑ Self Portrait – The Frame (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  31. ↑ Fruits of the Earth (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  32. ↑ Cactus Fruits (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  33. ↑ Pitahayas (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  34. ↑ The Two Fridas (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  35. ↑ Two Nudes in the Forest (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  36. ↑ The Suicide of Dorothy Hale (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  37. ↑ Self Portrait with a Monkey (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  38. ↑ The Dream (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  39. ↑ The Wounded Table (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  40. ↑ Self Portrait with Necklace of Thorns Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  41. ↑ Self Portrait with Monkey (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  42. ↑ Self Portrait Dedicated to Dr Eloesser (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  43. ↑ Self Portrait with Cropped Hair (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  44. ↑ Self Portrait with Bonito (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  45. ↑ Self Portrait with Monkeys (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  46. ↑ Self Portrait as a Tehuana (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  47. ↑ Roots (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  48. ↑ Portrait of Doña Rosita Morillo (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  49. ↑ The Broken Column (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  50. ↑ Without Hope (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  51. ↑ The Wounded Deer (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  52. ↑ Tree of Hope (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  53. ↑ Tree of hope, stand up straight! Arthive. Viitattu 20.1.2024. (englanniksi)
  54. ↑ Self Portrait with Loose Hair (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  55. ↑ Diego y yo (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  56. ↑ The Love Embrace of the Universe, the Earth (Mexico), Myself, Diego and Señor Xólotl (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  57. ↑ Self-Portrait with the Portrait of Doctor Farill (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  58. ↑ Still Life with Parrot and Fruit (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  59. ↑ Self Portrait with Stalin (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  60. ↑ Marxism Will Give Health to the Sick (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  61. ↑ Viva la Vida, Watermelons (Arkistoitu – Internet Archive) Frida Kahlo Fans (englanniksi) (espanjaksi)
  62. ↑ The Trouble With Frida Kahlo Washington Monthly. Arkistoitu 12.7.2014. Viitattu 25.5.2014.
  63. ↑ Frida – naturaleza viva (1985) Elonet. Viitattu 30.7.2008.
  64. ↑ Frida (2002) Elonet. Viitattu 30.7.2008.
  65. ↑ Mexico celebrates Kahlo 2007. LA Times. Viitattu 25.5.2014.
  66. ↑ About the Exhibit The Complete Frida. Viitattu 25.5.2014.
  67. ↑ Bizarre Exhibition Presents All Of Frida Kahlo's Paintings... Copied By Anonymous Chinese Artists Huffington Post. Viitattu 25.5.2014.
  68. ↑ Frida Kahlo veti ennätysyleisön. Helsingin Sanomat, 26.4.1997, s. C 2. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Drucker, Malka: Frida Kahlo: Torment and Triumph in Her Life and Art. Bantam, 1991. ISBN 9780553071658
  • Hentinen, Arja, Karjalainen, Tuula & Tanninen-Mattila, Maija: Frida Kahlo: Helsingin kaupungin taidemuseo, 28.1.–24.4.1997. Helsingin kaupungin taidemuseo, 1997. ISBN 9789518965285
  • Herrera, Hayden: Frida: A Biography of Frida Kahlo. Bloomsbury Publishing, 2003. ISBN 9780747566137
  • Herrera, Hayden: Frida Kahlo: The Paintings. HarperCollins, 1993. ISBN 9780060923198
  • Kahlo, Isolda Pinedo: Frida íntima. Cangrejo, 2004. ISBN 9789589736692
  • Kettenmann, Andrea: Frida Kahlo 1907–1954: Pain and Passion. Taschen, 1999. ISBN 978-3822859834
  • Lozano, Luis-Martín: Frida Kahlo: el círculo de los afectos. Cangrejo Editores, 2007. ISBN 9789588296166
  • Zamora, Martha: Frida Kahlo. Chronicle Books, 1990. ISBN 9780877017462
  • Zamora, Martha (toim.): The Letters of Frida Kahlo: Cartas Apasionadas. Chronicle Books, 1995.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Frida_Kahlo&oldid=22783682”