Konsortio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Konsortio (lat. consors, 'osallisuus', 'kumppanuus') on organisaatioiden usein väliaikainen yhteenliittymä jonka tarkoituksena on näiden edun ajaminen.[1] Perinteisesti konsortio-käsite on kuvannut pankki- ja liikemaailman yhteistoimintaa, mutta siitä on tullut korkeakoulumaailmassa yksi oppilaitosten välisen yhteistyön muodoista.[2]

Konsortion kuvaus ja tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Konsortio on yritysten jonkin erityisen, tilapäisen hankkeen toteuttamista varten muodostama projektiorganisaatio.[3] Konsortio on vapaamuotoinen ja ei-juridinen yrittämisen muoto. Se perustuu osallistujien keskinäiseen vapaaehtoiseen yhteistoimintaan ja sen tähden ei ole ainakaan aluksi tarpeen muodostaa erillistä yhteistyöorganisaatiota.[4] Tavallisesti konsortio on eri suorituspaikoissa tai laitoksilla toimiva hankkeiden yhteenliittymä ja määräaikainen osahankkeiden kokonaisuus. Konsortiolla on yhteinen suunnitelma, jota se toteuttaa suunnitelmallisessa yhteistyössä. Tällä yhteistyöllä pyritään tavanomaista hankeyhteistyötä mittavampaan lisäarvoon, joka on perusteltava hakemuksessa. Koko hankkeen suunnitelmanmukaisesta toteutumisesta vastaa konsortiosta vastaava taho eli päätoteuttaja.

Konsortiota voi harkita esimerkiksi akatemiahanke- tai akatemiaohjelmahauissa. Joissakin hauissa (esimerkiksi jotkut akatemiaohjelmahaut) hyväksytään vain konsortiohakemuksia. Toisaalta taas henkilökohtaista tutkijatehtävän rahoitusta ei voi hakea konsortiona.

  • Konsortio-osapuolten tulee tehdä konsortiosopimus. Konsortiosopimus solmitaan sopimuksen osapuolten yhdessä toteuttaman projektin puitteiden ja hallinnon määrittelemiseksi. Koska lainsäädäntö ei tunne konsortiota, sen toiminta liitetään juridisesti kunkin osallistujan muuhun liiketoimintaan. Konsortio voi olla juridiselta muodoltaan tilapäinen työyhteenliittymä. Suurissa projekteissa se voi olla myös yhtiö, kuten avoin yhtiö tai osakeyhtiö.[3] Muutamien toimintojen määrittely on kuitenkin paikallaan. Katsotaan ne kriittiset tekemisen osat, jotka ovat välttämättömiä yhteistyön onnistumisen kannalta. Tällaisia voivat olla esim. markkinointi, laskutus, tiedottaminen ja johtaminen.

Konsortion etuna on kuitenkin joustavuus ja sen helppo muunneltavuus tilanteiden mukaan ja se, että konsortio-muodossa tapahtuva yhteistyössä voi välttää byrokratiaa. Konsortio on hyvä vaihtoehto toimintaa aloitettaessa, mutta sen vakiintuessa kannattaa harkita kiinteämpiä yritysmuotoja.

  • Konsortio-pohjalla toimittaessa jokainen konsortion osapuoli vastaa itse suorittamastaan toiminnosta. Projektin tarkoitus on tyypillisesti yhteisen tutkimus- ja tuotekehittelyhankkeen toteuttaminen tai yhteisesti toteutettava toimitus ja jokainen mukana oleva yritys on kukin vastuussa oman tutkimus- ja selvitystyönsä sisällöllisestä oikeellisuudesta. Asiakas saattaa kuitenkin maksaa saamastaan tuotteesta tai palvelusta yhdellä kertaa ja yhteistyöyrityksistä jonkun on huolehdittava, että tuotteen tai palvelun toteuttajat saavat kukin oman osuutensa ja jonkun kumppaneista on hoidettava laskutus.
  • Hankkeen päätoteuttaja vastaa hankkeen rahaliikenteestä ja taloushallinnosta konsortiosopimuksessa sovitulla tavalla. Konsortiorahoitusmallin hahmottelun vaiheessa tutustutaan nykyisiin ja suunnitteilla oleviin rahoittamisen ratkaisuihin. Suomessa tavallisesti tähdätään Suomeen soveltuvan rahoitusjärjestelmän luomiseen. Konsortion osahankkeiden vastuullisia johtajia koskevat samat velvollisuudet ja jokainen konsortion osahanke hakee rahoitusta suunnitelman toteuttamiseen osana konsortion yhteistä hakemusta. Konsortiohakemus arvioidaan yhtenä kokonaisuutena.[5] Konsortiohankkeissa tulee huomioida mahdollisen konsortio-osapuolen hankkeen päätoteuttajalta laskutettavat arvonlisäverot, vaikka niitä ei suoraan laskuteta. Konsortion mallinnus tai mallinnukset tarkentuvat mm. lehtien ja ohjausryhmän antaman palautteen perusteella.
  • Konsortion ulkoasuun kuuluu tavallisesti logo ja omia viestintäkäytänteitään konsortio kehittää viestintäsuunnitelman mukaisesti, mikä päivitetään aina seuraavalle strategiakaudelle. Sillä syvennetään yhteistyötä konsortion muiden toimintaryhmien kanssa. Konsortion viestintäkanavien käyttöä selkiytetään verkkosivu- ja ulkoasu uudistuksen myötä.
  1. Sanasto, Elisa.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Tirronen, Jarkko: Konsortio_korkeakoulujen välisen yhteistyön muotona Kuopion yliopisto. Arkistoitu 5.3.2007. Viitattu 6.9.2009.
  3. a b Jari Sotka: Teknologiajuridiikan sanastoa 11/2010 Asianajotoimisto Jari Sotka. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 3.11.2017.
  4. Pentti Töyrylä: Yhteistyön pelisäännöt Consulting Union Ltd Oy. Viitattu 2.11.2017.
  5. Konsortiohakemuksen ohjeet Suomen Akatemia. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 3.11.2017.