Kazanin kaanikunta
| Kazanin kaanikunta Казан ханлыгы قزان خانلغی |
|||
|---|---|---|---|
|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Hallitsija |
Kazanin kaani Oluğ-Möxämmät (ensimmäinen) Yädegär-Möxämmät (viimeinen) |
||
| Pääkaupunki | Kazan | ||
| Uskonnot | sunnalainen islam | ||
| Viralliset kielet | Volgan turkki (tataari) | ||
| Edeltäjä(t) | Kultainen orda | ||
| Seuraaja(t) | Moskovan Venäjä | ||
Kazanin kaanikunta (tat. Казан ханлыгы, Qazan xanlığı ja ven. Каза́нское ха́нство, Kazanskoje hanstvo) oli vuosina 1438–1552 toiminut tataarien feodaalinen valtio, joka sijaitsi entisen Volgan Bulgarian alueella eli nykyisen Tatarstanin, Marimaan, Tšuvassian ja Mordvan alueilla sekä osittain Udmurtian ja Baškortostanin alueilla. Kaaninkunnan pääkaupunki oli Volga- ja Kazanka-jokien yhtymäkohdassa sijaitseva Kazan.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaanikunnan alue muodostui Bolğarin, Cükätäwin, Kazanin ja Qaşanin valtakuntien maista, joissa asuivat muslimibolgaarit, sekä muista maista, jotka alun perin kuuluivat Volgan Bulgariaan. Kaanikunnan pääjokia ja -väyliä olivat Volga-, Kama- ja Vjatka-joet.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin väestöryhmä olivat tataarit, joskaan kyseinen nimitys ei tiettävästi ollut kaaninkuntalaisten omassa käytössä. He tunnistautuivat yleensä "muslimeina" ja "kazanilaisina", tai vaihtoehtoisesti "Kazanin turkkilaisina"[2]. Puhutuin- ja virallinen kieli oli "Volgan turkki" (İdel buyı törki tele), eli vanha tataari. Valtionuskonto oli sunnalainen islam (hanafi). Muihin kansoihin lukeutui venäläiset, marit, tšuvassit, nogait, baškiirit, armenialaiset ja keski-aasialaiset.[3][4]
Kaanikunnan aristokraattisen luokan arvonimiä olivat etenkin soltan, bäk, ämir ja morza.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kazanin kaupungin perustivat alun perin noin 1000-luvulla bolgaarit, jotka olivat Pontisen aron turkkilaisia soturiheimoja.[3]
Kazanin kaanikunta oli yksi kahdeksasta kaaninkunnasta, jotka muodostuivat Kultaisen ordan hajaannuttua 1400-luvun lopulla. Se oli Krimin, Astrahanin ja Siperian ohella yksi sotilaallisesti ja hallinnollisesti voimakkaista kaanikunnista.[5] Kazanin kaanikunnan perusti Uluġ-Muhammad (الغ محمد), joka nousi valtaan paikallisen aateliston tukemana[4].
Tsaari Iivana Julman hallitsema Moskovan Venäjä valtasi pääkaupunki Kazanin piirityksen jälkeen lokakuussa 1552. Samalla Venäjä valtasi kaanikunnan kokonaan ja liitti sen osaksi alueitaan.[6]
Lista kaaneista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1) Oluğ-Möxämmät (اولوغ محمد)
- 2) Mäxmüt (محمود)
- 3) Xälil (خلیل)
- 4) İbrahim (ابراهیم)
- 5) İlham (الهام)
- 6) Möxämmät-Ämin (محمد امین)
- 7) Mamıq
- 8) Ğabdel-Latıyf (عبد اللطيف)
- 9) Şah-Ğali (شاه علی)
- 10) Säxib-Gäräy (صاحب كراى)
- 11) Safa-Gäräy (صفا گرای)
- 12) Can-Ğali (جان علی)
- 13) Ütämeş-Gäräy
- 14) Yädegär-Möxämmät (یادگار محمد) [4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dowling, Timothy C.: Russia at war : from the Mongol conquest to Afghanistan, Chechnya, and beyond. ABC-CLIO, 2015. ISBN 978-1-59884-948-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Historic and Architectural Complex of the Kazan Kremlin (Historical Description) UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Ahunov, Azat: Tunnemme venäläiset naapurimme hyvin (venäjäksi) openuni.io. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ a b c 58 faktaa Kazanin kaanikunnasta (tataariksi) kazan-kremlin.ru. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ a b c Kazanin kaanikunta (venäjäksi) tatarica.org. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Dowling 2015 s. 860–861
- ↑ Dowling 2015 s. 398–400