Kuopion ja Karjalan hiippakunta
Kuopion ja Karjalan hiippakunta Viipurin ja Suomen hiippakunta (1892-1925) Karjalan hiippakunta (1925-2018) |
|
---|---|
Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali |
|
Kirkkokunta | Ortodoksisuus |
Osa kirkkoa | Suomen ortodoksinen kirkko |
Seurakuntia | 5 |
Luostareita | 2 |
Jäseniä | 19 126 (31.12.2020)[1] |
Perustettu | 1892 |
Metropoliitta | Arseni (Heikkinen) |
Tuomiokirkko | Pyhän Nikolaoksen katedraali |
Virallinen sivusto |
Kuopion ja Karjalan hiippakunta on yksi Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnista. Hiippakunnan keskuspaikka sijaitsi Viipurissa vuoteen 1925, Sortavalassa 1925–1940 ja Suomen asevoimien valtaamassa kaupungissa jatkosodan aikana 1941–1944[2] sekä Kuopiossa 1940–1941 ja vuodesta 1944. Hiippakunnan piispan arvonimi on korkeasti pyhitetty Kuopion ja Karjalan metropoliitta.[3]
Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluvat viiden seurakunnan[4] lisäksi Valamon ja Lintulan luostarit. Seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 19 000. Hiippakunnassa on pappeja noin 45, diakoneja noin 20 sekä kirkkoja ja rukoushuoneita yhteensä yli 80.
Kuopion ja Karjalan hiippakunnan seurakunnat ovat:
Vuoden 2005 alussa Pielaveden ortodoksinen seurakunta yhdistyi Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan. Kuusi hiippakunnan alueen seurakunnista muodostivat yhteistyöryhmän nimeltä Kuutoset. Siihen kuuluvat Iisalmen, Jyväskylän, Kuopion, Mikkelin, Rautalammin ja Varkauden seurakunnat. Loput neljä seurakuntaa (Ilomantsi, Joensuu, Nurmes ja Taipale) muodostivat yhteistyöryhmän nimeltä Neloset.
Vuoden 2021 alussa Rautalammin ja Iisalmen ortodoksiset seurakunnat liittyivät Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan, ja Ilomantsin ortodoksinen seurakunta liittyi Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan kappeliseurakuntana sekä Nurmeksen ortodoksinen seurakunta liittyi Taipaleen ortodoksiseen seurakuntaan kappeliseurakuntana. Iisalmen seurakuntaan oli vuonna 2016 liittynyt Kiuruveden ortodoksinen seurakunta Oulun hiippakunnasta.
Autonomian sekä itsenäisyyden ajan arkkipiispat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa
Viipurin arkkipiispa | ||||
Nimi | Vuodet virassa | |||
---|---|---|---|---|
Antoni (Vadkovskij) | 1892–1898 | |||
Nikolai (Nalimov) | 1899–1905 | |||
Sergei (Starogorodskij) | 1905–1917 | |||
Serafim (Lukjanov) | 1914–1923 |
Karjalan ja Koko Suomen arkkipiispa | ||||
Nimi | Vuodet virassa | |||
---|---|---|---|---|
Herman (Aav) | 1925–1960 | |||
Paavali (Olmari) | 1960–1987 | |||
Johannes (Rinne) | 1987–2001 | |||
Leo (Makkonen) | 2001–2017 |
Kuopion ja Karjalan metropoliitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuopion ja Karjalan metropoliitta | ||||
Nimi | Vuodet virassa | |||
---|---|---|---|---|
Arseni (Heikkinen) | 2019- |
Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispat | ||||
Nimi | Vuodet virassa | Arvonimi | ||
---|---|---|---|---|
Kiprian (Šnitnikov) | 1913–1914 | Sortavalan piispa | ||
Serafim (Lukjanov) | 1914–1918 | Sortavalan piispa | ||
Herman (Aav) | 1923–1924 1924-1925 |
Sortavalan piispa Karjalan piispa | ||
Aleksanteri (Karpin) | 1935–1945 | Viipurin piispa | ||
Paavali (Olmari) | 1955–1960 | Apulaispiispa | ||
Johannes (Rinne) | 1969–1970 | Lapin piispa | ||
Leo (Makkonen) | 1979–1980 | Joensuun piispa | ||
Aleksi (Rantala) | 1980–1984 | Joensuun piispa | ||
Tiihon (Tajakka) | 1984–1989 | Joensuun piispa | ||
Ambrosius (Jääskeläinen) | 1988–1996 | Joensuun piispa | ||
Panteleimon (Sarho) | 1997–2002 | Joensuun piispa | ||
Arseni (Heikkinen) | 2005–2018 | Joensuun piispa | ||
Sergei (Rajapolvi) | 2022– | Haminan piispa[5] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kirkon väestötilastot vuodelta 2020.pdf (PDF) 7.1.2020. Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 13.1.2021. Viitattu 10.1.2020.
- ↑ Heikki Koukkunen: Tuiskua ja tyventä. Suomen ortodoksinen kirkko 1918-1978, s. 26. Heinävesi: Valamon luostari, 1982. ISBN 951-9468-09-9
- ↑ Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestys (2 luku, 11 §) Finlex.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2019.
- ↑ Suomen ortodoksinen kirkko, Uutishuone: Uusi seurakuntarakenne voimaan 1.1.2021
- ↑ Maria Hattunen: Apulaispiispan vaali on kirkolliskokouksen esityslistalla – lue, ketkä ovat toimineet tässä tehtävässä aikojen saatossa Aamun Koitto. 15.11.2021. Viitattu 28.11.2021.