Suomen ortodoksinen kirkkomuseo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riisa – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo
Kirkkomuseon rakennus ennen remonttia (2012).
Kirkkomuseon rakennus ennen remonttia (2012).
Tyyppi erikoismuseo[1]
Osoite Karjalankatu 1, 70110 Kuopio[2][3]
Sijainti KuopioView and modify data on Wikidata
Perustettu 1911 (Laatokan luostarin muinaismuistokokoelma)
1957 (ortodoksinen kirkkomuseo Kuopioon)[4]
Ylläpitäjä Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö[4]
Kotisivut www.ortodoksinenkirkkomuseo.fi
Koordinaatit 62°53′56″N, 027°39′59″E
Kartta
Riisa – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo

RIISA – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on Kuopiossa sijaitseva kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä erikoismuseo, jota hallinnoi Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö. Sen tehtävänä on Suomen ortodoksisen kirkon aineellisen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tutkiminen, tallentaminen, säilyttäminen ja hoitaminen. Näyttelytoiminnan lisäksi sekä kasvatus- ja opetustyö ovat tärkeä osa museon toimintakenttää.[4]

Museo perustettiin Kuopioon vuonna 1957. Sen edeltäjänä voidaan pitää Laatokan Valamon luostariin vuonna 1911 perustettua Muinaismuistokokoelmaa, luostarin omaa museota, johon oli koottu luostarin arvokkaita esineitä ja tekstiilejä.[4]

Museo aukesi keväällä 2015 pitkän remonttijakson jälkeen yleisölle.[5] Vajaalta toimintavuodelta 2015 Suomen ortodoksinen kirkkomuseo kirjasi silti 10 020 kävijää, joista 2 531 vierailijalle kirjattiin ilmaiskäynti.[1]

Museon kokoelmien synty liittyy vahvasti sotaan ja evakuointiin. Museon peruskokoelma on peräisin Karjalan ortodoksisista seurakunnista sekä Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostareista, alueilta, jotka Suomi toisen maailmansodan seurauksena luovutti Neuvostoliitolle.

Luostareista ja seurakunnista evakuoitu esineistö muodostaa länsimaiden merkittävimpiin kuuluvan ikonien, kirkollisten esineiden ja tekstiilien kokoelman. Kokoelmien esineet ovat pääosin peräisin 1700–1800-luvuilta. Kokoelmien helmiä ovat muun muassa Venäjän hallitsijoiden luostareille ”tuliaisina” tuomat lahjat, Konevitsan luostarin perustajalle, pyhittäjä Arsenille kuuluneet rintaristi ja puinen kousa 1300–1400-luvulta sekä 1100-luvulle ajoitetut gruusialais-bysanttilaiset soluemaliminiatyyrit. Oman kokonaisuuden muodostavat kirkkoslaavin- ja venäjänkieliset harvinaiskirjat, joiden joukosta löytyy sekä painettuja että käsin kirjoitettuja ja -kuvitettuja teoksia. Museossa on laaja valokuvakokoelma sekä rakennuspiirustus- ja karttakokoelma. Kokoelmat ovat karttuneet vuosien saatossa lahjoituksin, talletuksin ja museon omin ostoin.

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo sijaitsee vuonna 1969 valmistuneessa Dag Englundin suunnittelemassa rakennuksessa.[2][3]

Vuonna 2009 ortodoksisen kirkon keskusrakennuksessa, jossa myös museo sijaitsee, alkoi laaja peruskorjaushanke, jonka vuoksi museon perusnäyttely suljettiin. Kirkkomuseon näyttelytilojen remontointi aloitettiin heinäkuussa 2013 ja samalla alkoi myös uuden perusnäyttelyn rakentaminen. Uusittu perusnäyttely Pyhyyden portailla valmistui kevääksi 2015. Museo avautui uudella nimellä Riisa – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo.[6][7][8][5]

Vuodesta 2010 yhteistyökumppanina museouudistuksessa on ollut Partanen & Lamusuo Oy, jolla on laaja-alaista osaamista näyttelysuunnittelusta. Partanen & Lamusuo Oy on arkkitehti Heikki Lamusuon ja taiteilija Jaana Partasen omistama kuopiolainen arkkitehtuuri-, taide- ja muotoilustudio. Partanen & Lamusuo Oy:n ehdottama idea kultaisesta ja hopeisesta riisasta hyväksyttiin näyttelyuudistuksen, yleisötilojen ja graafisen ilmeen pohjaksi. Metallinen riisa suojaa ikonia, mutta jättää samalla jotain siitä kuitenkin näkyville. Samoin museo säilyttää kallisarvoisia kulttuuriaarteita esittäen niistä kuitenkin vain osan kerrallaan. Riisan koristeet, ornamentit ja kuviot yhdistyvät rikkaaseen bysanttilaiseen perinteeseen, mikä on nähtävissä museolla nyt jo sisäänkäynnin kultaisessa kuvioinnissa. Pyhyyden portailla -näyttelyssä Partanen & Lamusuo Oy on halunnut tuoda esille niin bysanttilaiseen kuin karjalais-ortodoksiseen perinteeseen liittyvän rikkaan värimaailman sekä kullan ja hopean hohteen. Myös äänimaailmaan on kiinnitetty huomiota esim. näyttelysisältöön liittyvän kokolattiamaton avulla, jotta museoelämyksestä tulisi rauhallinen ja erityinen. Partanen & Lamusuo Oy:n käsialaa ovat lisäksi useat kalusteet niin monitoimitilassa, kaupassa kuin itse näyttelytiloissakin.[9][10][11][12]

Kirkkomuseon alakerrassa on kirkkotila hiljentymistä ja jumalanpalvelusta varten. Suomen ortodoksisen kirkon Karjalan hiippakuntaan kuuluvasta kirkkotilasta käytetään nimeä Pyhän apostoli Johannes teologin ja Karjalan valistajien kirkko. Tämän myös Arkkipiispan kotikirkkona tunnetun kirkon vihki käyttöön arkkipiispa Paavali 26. marraskuuta 1969.[13]

Rakennuksessa on myös monitoimitila, jota esimerkiksi koululuokat voivat käyttää.

Kirkkomuseon tunnetuimpiin esineisiin luetaan muun muassa[14]

  • ihmeitä tekevän Konevitsan Jumalanäidin ikonin riisa (kullattua hopeaa, koristeltu helmin ja jalokivin, valmistettu Pietarissa 1893)
  • Jumalanäidin Akatistos -ikoni, kirkkomuseossa esillä oleva, ihmeitätekevänä kunnioitettu ikoni[15][16]
  • Jumalanäidin ennusmerkki -ikoni (Oriantti, Znamenije) kullattuine hopeariisoineen, osin helmiäisverhoiltu, Jumalanäidin otsalla sininen safiiri

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Museotilasto – Tilastohaku – 2015 (Valitse tilastotieto -kohdasta valittu museoksi RIISA – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, näytettäväksi taustatiedoksi Museotyyppi ja näytettäviksi muuttujiksi Kaikki käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Maksetut käynnit yhteensä) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 24.7.2016.
  2. ↑ a b Riisa – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Museokortti, museot.fi. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 24.7.2016.
  3. ↑ a b Museo jolla on sielu ortodoksinenkirkkomuseo.fi. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 24.7.2016.
  4. ↑ a b c d Tervetuloa ortodoksinenkirkkomuseo.fi. Arkistoitu 8.12.2021. Viitattu 24.7.2016.
  5. ↑ a b Patrakka, Jukka: Ortodoksinen kirkkomuseo tarjoaa elämyksellistä hiljentymistä Savon Sanomat. 24.4.2015. Arkistoitu 21.5.2015. Viitattu 20.5.2015.
  6. ↑ Jääskeläinen, Veera: Ikoninäyttely valmistelee kirkkomuseo Riisan aukeamista Savon Sanomat. 26.3.2015. Arkistoitu 21.5.2015. Viitattu 20.5.2015.
  7. ↑ Jääskeläinen, Veera: Riisan ikonikokoelma on Kansallisgalleriaakin kattavampi Savon Sanomat. 11.4.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 20.5.2015.
  8. ↑ Jääskeläinen, Veera: Ortodoksisen kirkkomuseon remontti: Näin kävi miljoonista vakuutetulle kokoelmalle Savon Sanomat. 12.4.2015. Arkistoitu 12.7.2015. Viitattu 20.5.2015.
  9. ↑ Super User: Ortodoksinen kirkkomuseo pa-la.fi. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 9.12.2016.
  10. ↑ Me olemme Riisa – RIISA – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo www.ortodoksinenkirkkomuseo.fi. Arkistoitu 27.12.2016. Viitattu 9.12.2016.
  11. ↑ Olvi-säätiön avustuksella kirkkomuseosta elämyksellinen käyntikohde Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 9.12.2016.
  12. ↑ Ortodoksinen kirkkomuseo aukeaa jälleen Helsingin Sanomat. 25.4.2015. Viitattu 9.12.2016.
  13. ↑ Kuopion ortodoksisen seurakunnan alueella olevat pyhäköt (Arkkipiispan kotikirkko: Pyhän apostoli Johannes Teologin ja Karjalan Valistajien kirkko, kirkkokunnan keskustalo, Karjalankatu 1, Kuopio. Valmistunut valtion rakennuttamana 1968, vihitty käyttöön 26.11.1969, vihkijänä KP arkkipiispa Paavali. temppelijuhla: Karjalan Valistajien päivä) ort.fi. Viitattu 24.7.2016.
  14. ↑ Ortodoksinen Itä-Suomi. (esite neljästä itäsuomalaisesta ortodoksisesta nähtävyydestä: Pyhän Gregorios Voittajan kirkko, Valamon luostari, Riisa ja Kulttuuriartos) esite, 2015, s. Kirkkomuseo Riisasta 4 sivua.
  15. ↑ Piispa Arseni: Ihmeitätekevät ikonit Suomessa. (Teema: ihmeitätekevät ikonit) Ikonimaalari, 2011, nro 2, s. 8-10 (koko artikkeli sivut 8-15). Helsinki: Suomen ikonimaalarit ry. ISBN 978-952-5870-37-4
  16. ↑ KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Teresa Leskinen, Minna Jaakkola, Päivi Sturm (toimittaja): Kaakoksesta kokoelmiksi. Sodan ja evakuoinnin seurauksena syntynyt Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, s. 27-29. (Maalaukset rullalle ja hopeat talteen) Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, 2008. ISBN 978-951-9396-25-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_ortodoksinen_kirkkomuseo&oldid=22831102”