Kreikan–Turkin sota (1897)
| Kreikan–Turkin sota (1897) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kreikkalainen maalaus Velestínoksen taistelusta (6. toukokuuta 1897)
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
Kreikan–Turkin sota käytiin vuonna 1897 Kreikan kuningaskunnan ja Osmanien valtakunnan välillä. Sodan välittömänä syttymissyynä oli Kreikan pyrkimys ottaa haltuunsa turkkilaisten hallitsema Kreeta, jonka kreikkalaisortodoksinen väestö oli jo pitkään halunnut liittyä Kreikkaan.[1]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 1896 Kreetan kapina sai Kreikassa aikaan kansalliskiihkon, ja maassa ryhdyttiin suuriin varustelutoimiin. Koko Kreikan maa-armeija, joka oli perintöprinssi Konstantinin komennossa, lähetettiin Thessaliaan. Samaan aikaan eversti Timoléon Vássos rantautti Kreetalle kreikkalaisen sotilasosaston ja julisti kuningas Yrjö I:n nimissä ottaneensa saaren haltuunsa 15. helmikuuta 1897. Kun Kreikka ei vetänyt joukkojaan pois, Euroopan suurvallat julistivat Kreetan saartoon. Turkki aloitti sodan 17. huhtikuuta koottuaan Edhem Paššan johtamat huomattavat sotasjoukot rajalle.[1]
Sodan kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodassa Turkki menestyi ylivoimaisesti. Voitettuaan kreikkalaiset Týrnavoksessa turkkilaiset valtasivat Lárisan (25.4.), ja kahden päivän taistelujen jälkeen (5.5. ja 6.5.) kreikkalaiset hylkäsivät asemansa Fársalassa ja kärsivät tappion Velestínossa (6.5.), minkä jälkeen turkkilaiset valtasivat Vóloksen (8.5.). Pian tämän jälkeen Kreikan pääarmeija kukistui Domokóksessa (18. toukokuuta), ja koska kreikkalaiset eivät olleet saaneet mitään aikaan Epeiroksessa, solmittiin aselepo 19. toukokuuta. Kreikka antoi rauhanneuvottelut Euroopan suurvaltojen tehtäväksi.[1]
Sodan tulos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lopullinen rauha allekirjoitettiin Istanbulissa 4.12. Kreikka joutui maksamaan sotakuluina neljä miljoonaa Turkin puntaa, jota vastaan se sai pitää Thessalian. Makedonian ja Turkin raja kuitenkin oikaistiin Turkin hyväksi. Samalla Kreikan valtionkassan hoito asetettiin kansainvälisen komission valvontaan. Toisaalta Turkki myönsi Kreetalle itsehallinnon säilyttäen sen kuitenkin nimellisesti vallassaan. Kreetan ylikomissaariksi nimitetty Kreikan prinssi Yrjö astui virkaansa joulukuussa 1898.[1]
Epäonninen sota oli paljastanut Kreikan asevoimien puutteet. Vuonna 1900 maassa toteutettiinkin useita parannuksia, muun muassa koko sotilasjohdon siirtäminen sotaministerille.[1]
Huomattava osa Kreetan kreikankielisestä muslimiväestöstä pakeni Osmanien valtakunnan muihin osiin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan–Turkin sota (1897) Wikimedia Commonsissa
- Helmer Winter : Thermopylain tantereilla vuonna 1897. Suomalaisen päiväkirja Kreikan-Turkin sodasta, Hakkapeliitta, 03.03.1936, nro 9, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot