Kulutusvero
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kulutusvero on vero, joka kohdistuu tavaroiden tai palvelujen kuluttamiseen, ei esimerkiksi tuloihin, varallisuuteen tai omaisuudensiirtoihin. Kulutuksella tarkoitetaan nimenomaan loppukäyttäjän suorittamaa hyödykkeiden kuluttamista, ei niinkään tuotannossa tapahtuvaa kuluttamista.
Monet kulutusverot ovat välillisiä veroja. Veron maksajana oleva tuotteen valmistaja tai myyjä lisää veron osuuden hintoihin tuotteen käyttäjän maksettavaksi.
Kulutusverot jaetaan usein yleisiin kulutusveroihin, jotka kohdistuvat moneen hyödykkeeseen, ja erityisiin kulutusveroihin, jotka kohdistuvat yhteen tiettyyn hyödykkeeseen. Kansainvälisenä suuntauksena on yleisten kulutusverojen osuuden kasvu verotuksessa. Vero kannetaan yleensä siinä maassa, jossa kulutuskin tapahtuu.
Kulutusverot ovat regressiivisiä suhteessa tuloihin, koska hyvätuloisilta jää enemmän rahaa säästöön, mistä ei peritä kulutusveroja. Kulutuksen osuus käytettävissä olevista tuloista laskee tulotason noustessa.
Suomen nykyisistä veroista kulutusveroksi voidaan luokitella:
- ajoneuvovero
- arvonlisävero
- autovero
- jätevero
- tulli
- vakuutusmaksuvero
- valmisteverot ovat erityisiä kulutusveroja
Aiemmin kulutusveroja ovat olleet esimerkiksi:
- arpajaisvero
- elintarviketuotteiden valmistevero
- elokuvavero
- koiravero
- jotkin leimaverot
- lannoitevero
- liikevaihtovero
- makeisvero
- matkustajavero
- moottoriajoneuvovero
- olutvero eli mallasjuomavero
- paloviinavero
- pelikorttivero
- ratavero
- ravintorasvavero
- rehujen rasva- ja valkuaisvero
- sokerivero
- tasausvero
- televero
- tilauslentovero
- tulitikkuvero