Liliʻuokalani

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kuningatar Liliuokalani)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lili'uokalani
Lili'uokalani vuonna 1898
Havaijin kuningatar
Edeltäjä Kalākaua
Seuraaja monarkia lakkautettu
Valtakausi 29. tammikuuta 1891 – 17. tammikuuta 1893
Syntynyt 2. syyskuuta 1838
Havaiji Honolulu, Havaijin kuningaskunta
Kuollut 11. marraskuuta 1917 (79 vuotta)
Havaiji Honolulu, Havaijin territorio
Hautapaikka Mauna ʻAla
Puoliso John Owen Dominis
Suku Kalākaua
Isä Caesar Kapaʻakea
Äiti Analea Keohokālole
Uskonto kristinusko
Nimikirjoitus

Lili‘uokalani (kastenimi Lydia Lili‘uokalani, myöhemmin Lydia K. Dominis, s. 2. syyskuuta 1838 – 11. marraskuuta 1917) oli Havaijin kuningaskunnan viimeinen monarkki. Hän oli myös Havaijin ainoa kuningatar.[1]

Jotkin Lili'uokalanin jälkeläisistä ovat tavoitelleet kruunua jälkikäteen ja vaatineet Yhdysvaltoja palauttamaan maan sen alkuperäisille asukkaille. Vuonna 2016 maan sisäministeriö ilmoitti valmistelevansa lakia, joka mahdollistaisi havaijilaisten oman hallinnon perustamisen samoilla ehdoilla kuten Manner-Yhdysvalloissa muiden maan alkuperäisasukkaiden keskuudessa.[2]

Tausta ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lydia Lili‘uokalani syntyi korkea-arvoisten havaijilaisten päälliköiden sukuun vuonna 1838. Ollessaan 4-vuotias, Lili‘uokalani lähetettiin kuninkaalliseen kouluun, jossa hän tapasi myös tulevan miehensä.[3]

Vuonna 1862 Liliʻuokalani meni naimisiin John O. Dominisin kanssa. Nuoripari asui morsiamen leskiäidin kanssa talossa, joka on nykyisin Havaijin kuvernöörin virka-asunto. Lydia otti nimekseen Lili‘uokalani kun hänestä tuli kruununperijä.[4] Muistelmissaan Lili‘uokalani kuvaili avioliittoaan onnettomaksi. Hänellä ja Dominisilla ei ollut omia lapsia, mutta sen sijaan Lili‘uokalani adoptoi kolme lasta. Dominis sen sijaan sai avioliiton ulkopuolisen lapsen palvelijattarensa kanssa.[5]

Lili‘uokalanin kerrotaan puhuneen sujuvaa englantia, ja hän toimi kuningatar Kapi‘olanin tulkkina, kun kaksikko osallistui kuningatar Viktorian kultariemujuhliin vuonna 1887.[6]

Uskonnollinen vakaumus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lili‘uokalanin uskonnollisesta vakaumuksesta, ja mahdollisesta kääntymisestä, on käyty keskustelua hänen kuoltuaan. Hänet kastettiin kristinuskoon ensimmäisen kerran vuonna 1838. Vuonna 1896 Lili‘uokalani kastettiin episkopaalisen kirkon jäseneksi Pyhän Andreaan tuomiokirkossa Honolulussa.[7]

Vuonna 1901 Lili‘uokalani matkusti Utahiin, jossa hän tapasi mormonien johtajan, Joseph F. Smithin. Tämä oli Lili‘uokalanin ikätoveri ja 16-vuotiaana tullut Havaijille tekemään lähetystyötä, jonka takia hän puhui sujuvaa havaijia. Neljä vuotta myöhemmin Abraham Kaleimahoe Fernandezin kerrotaan kastaneen entisen kuningattaren mormoniksi.[8]

Huolimatta kääntymishuhuista Lili‘uokalani kertoi 4. heinäkuuta 1906 San Francisco Call -lehdelle olevansa Havaijin episkopaalisen kirkon jäsen ja osallistuvansa kyseisen kirkon menoihin.[9]

Muusikkona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lili‘uokalani oli myös laulunkirjoittaja ja hän kirjoitti havaijilaiselle kulttuurille keskeisen laulun Aloha ‘Oe sekä yli 200 muuta laulua.[10][11] Yhdessä kolmen muun sisaruksensa kanssa hänen katsotaan kuuluvaan ns. neljään taivaalliseen.[12] Lili‘uokalani sanoitti mm. laulun nimeltä He Mele Lāhui Hawai‘i, jonka hän kirjoitti kuningas Kamehameha V:n pyynnöstä vuonna 1866 Havaijin kansallislauluksi.[13] Lili‘uokalani oli arvostettu muusikko jo 15-vuotiaana, ja koko ikänsä hän pyrki siihen, että hänen musiikkinsa oli mahdollisimman laajalti kuunneltavissa: ‘Iolanin palatsissa järjestettiin tiuhaan tahtiin konsertteja.[14]

Vieraillessaan Isossa-Britanniassa 1887 kuningatar Viktorian kruunajaisten 50-vuotisjuhlissa Lili‘uokalani teki laulun nimeltä The Queen's Jubilee lahjaksi kuningattarelle.[15]

Muita tunnettuja Lili‘uokalanin lauluja ovat mm.:[16]

  • He Pule
  • Kokohi
  • Puia Ka Nahele
  • Ka Wai Mapuna
  • He Inoa Ka‘iulani
  • He Kanikau Leleiohoku

Kruununperijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1881 kuningas Kalākaua teki maailmanympärimatkan, jonka aikana Lili‘uokalani toimi virallisesti veljensä sijaishallitsina.[17] Hän osoittautui taitavaksi hallitsijaksi, mutta Kalākauan palattua häntä ei kutsuttu edes maan hallitukseen.[18] Alkujaan Kalākaua oli nimennyt kruununperijäkseen veljensä Leleiohokun, mutta tämä kuoli ollessaan vain 22-vuotias. Tämän jälkeen Lili‘uokalanista tuli kruununperijä.[1]

Vuonna 1887 Lili'uokalani toimi yhtenä Havaijin kuningaskunnan edustajana kuningatar Viktorian kruunajaisten muistojuhlissa, jossa hän tapasi sekä Ison-Britannian kuningattaren että Yhdysvaltain presidentin Grover Clevelandin. Palattuaan Havaijille, Lili'uokalani vastusti Kalākauan allekirjoittamaa ns. pistimien perustuslakia, joka rajoitti kuninkaan valtaa ja kasvatti lähinnä valkoisten amerikkalaisten kauppiaden valtaa sekä siirsi Pearl Harborin Yhdysvaltojen omistukseen.[19]

Kuningattarena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalākaua kuoli 20. tammikuuta 1891. Lili‘uokalani kruunattiin hallitsijaksi muutamaa päivää myöhemmin, 29. tammikuuta.[20] Kuningatar jäi leskeksi vain alle vuosi valtaistuimelle noustuaan, kun Dominis kuoli vuonna 1891.[2]

Maaliskuussa 1891 kuningatar nimesi itselleen kruununperillisen: veljentyttärensä Ka‘iulanin.[21]

Vallankaappaus ja kruunusta luopuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Havaijin kuningaskunnan vallankaappaus

Lili‘uokalani tutki mahdollisuuksia muuttaa perustuslakia ja palauttaa valtaa, josta hänen veljensä oli luopunut. Amerikkalaiset sokerinviljelijät ja liikemiehet huolestuivat, ja amerikkalaiset syrjäyttivät kuningattaren vuonna 1893.[22] Välttääkseen verenvuodatusta Lili‘uokalani luopui kruunusta. Tilalle tuli väliaikainen hallitus.

Vuonna 1895 Liliuokani pidätettiin epäiltynä vastavallankumouksellisesta vehkeilystä. Hänet vapautettiin pian kotiarestiin, jonka ehtojen mukaan hänen oli pysyttävä Oahun saarella. Vuonna 1898 Havaiji tuli osaksi Yhdysvaltoja.

Vallankaappauksen jälkeinen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen kuningatar ei osallistunut vallanvaihtoseremoniaan. Kuningaskunnan lakkauttamisen jälkeen Lili'uokalani keskittyi havaijilaisen kulttuurin ja perinteiden säilyttämiseen.[23]

Vuonna 1898 Lili‘uokalani julkaisi kirjan Hawaii’s Story by Hawaii’s Queen ja vetäytyi julkisuudesta.[1][24]

Vuonna 1909 Lili‘uokalani yritti haastaa Yhdysvallat oikeuteen väittäen maan rikkoneen perustuslakinsa 5. lisäystä. Tavoitteena oli palauttaa kruunun omistamat maat Lili‘uokalanille. Seuraavana vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus antoi päätöksen, jonka mukaan maita ei palautettu. Syynä oli se, että hallitsevan monarkin ei katsottu olevan maanomistaja samalla tavalla kuin muun yksittäisen kansalaisen ja jo Kamehameha III:n aikana kuningaskunnan perustuslaissa linjattiin, että vaikka valtakunta kuului kokonaisuudessaan hallitsijalle, kaikki sen maat eivät olleet tämän yksityisomistuksessa.[25][26]

Lili‘uokalani kuoli 11. marraskuuta 1917. Huolimatta siitä, että kuningaskunta oli jo aikoja sitten kaatunut, entinen kuningatar sai kuninkaalliset hautajaiset.[27] Hän testamenttasi omaisuutensa ja kotitilansa Havaijin orpolapsille. Tämän varmistamiseksi perustettiin Queen Lili'uokalani Trust -järjestö.[28]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[29]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lili‘uokalani valokuvattuna nuoruudessaan noin vuonna 1853.
    Lili‘uokalani valokuvattuna nuoruudessaan noin vuonna 1853.
  • Lili'uokalanin monogrammi
    Lili'uokalanin monogrammi
  • Lili‘uokalani kuvattuna vallankumouksen jälkeen julkaistussa pilapiirroksessa
    Lili‘uokalani kuvattuna vallankumouksen jälkeen julkaistussa pilapiirroksessa
  • Lili'oukalani vuonna 1917
    Lili'oukalani vuonna 1917
  • Lili'oukalanin hauta
    Lili'oukalanin hauta
  • Lili‘uokalania esittävä patsas Honolulussa
    Lili‘uokalania esittävä patsas Honolulussa

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Liliuokalani | Biography, Overthrow, & Significance Encyclopedia Britannica. Viitattu 24.9.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b Daley, Jason: Five Things To Know About Liliʻuokalani, the Last Queen of Hawaiʻi Smithsonian Magazine. Viitattu 24.9.2021. (englanniksi)
  3. ↑ John Owen Dominis Images of Old Hawaiʻi. 27.8.2015. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Queen Lili‘uokalani Queen Lili‘uokalani Children's Center. Arkistoitu 27.7.2011. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  5. ↑ Biography: Queen Lili‘uokalani National Women's History Museum. 2022. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  6. ↑ To the Jubilee Images of Old Hawaiʻi. 21.6.2022. Viitattu 5.2.2024. (englanniksi)
  7. ↑ The Life of Queen Lili‘uokalani Liliʻuokalani Trust. 2023. Viitattu 25.6.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Beehive Images of Old Hawaiʻi. 23.11.2018. Viitattu 25.6.2023. (englanniksi)
  9. ↑ San Francisco Call 4 July 1906 — California Digital Newspaper Collection cdnc.ucr.edu. 2023. Viitattu 25.6.2023.
  10. ↑ Jane Recker: How the Music of Hawaiʻi’s Last Ruler Guided the Island’s People Through Crisis Smithsonian Magazine. Viitattu 12.3.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Queen Liliʻuokalani’s composition “Aloha ʻOe” and American sheet music about Hawaiʻi Houghton Library Blog. 9.3.2016. Viitattu 10.9.2022. (englanti)
  12. ↑ Na Lani Eha celebrates royal siblings Hawaii News Now. 3.11.2011. Viitattu 27.8.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Mele Lahui Hawaii huapala.org. 2022. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Lili`uokalani Hawaiian Music Hall of Fame. 2022. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Queens Jubilee huapala.org. 2022. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Other songs by Liliuokalani - Songs and Art of Queen Lili'uoklani songsofqueenliliuokalani.weebly.com. 2022. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  17. ↑ David Kalakaua 2022. Hawaii History. Arkistoitu 16.9.2021. Viitattu 27.8.2022. (englanniksi)
  18. ↑ Lili'uokalani – Hawaiis sista drottning - P3 Historia Sveriges Radio. 11.4.2024. Viitattu 21.8.2024. (ruotsiksi)
  19. ↑ Liliuokalani 2009. history.com. Viitattu 24.9.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Sherkat, Mojgan: UC Riverside Professor Available as Expert on Hawaiian Monarchy Coming to an End 11.1.2016. The University of California, Riverside. Viitattu 28.1.2019. (englanniksi)
  21. ↑ The Daily bulletin. (Honolulu [Hawaii) 1882-1895, March 09, 1891, Image 2] National Endowment for the Humanities. 9.3.1891. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Women's biographies: Distinguished Women of Past and Present essaypro.com. Viitattu 25.6.2023. (englanniksi)
  23. ↑ Queen Lili‘uokalani - The First and Last Queen of Hawai‘i American Masters. 1.7.2020. Viitattu 24.9.2021. (englanniksi)
  24. ↑ Amazon.com. (englanniksi)
  25. ↑ The Colonization Of Hawai’i: A Story Of Greed, Betrayal Omaha Daily Record. 22.5.2023. Viitattu 25.6.2023. (englanniksi)
  26. ↑ Liliuokalani v. the United States No. 30577 (pdf) dlnr.hawaii.gov. 2023. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
  27. ↑ Queen Lili'uokalani U.S. National Park Service. 2023. Viitattu 25.6.2023. (englanniksi)
  28. ↑ Legacy Queen Liliuokalani Trust. 2021. Viitattu 12.3.2021.
  29. ↑ The Kalakaua Dynasty 2008. royalark.net. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liliʻuokalani.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liliʻuokalani&oldid=22587480”