Kuortane

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuortane

vaakuna

sijainti

Kuortaneen kunnantalo.
Kuortaneen kunnantalo.
Sijainti 62°48′20″N, 023°30′25″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kuusiokuntien seutukunta
Kuntanumero 300
Hallinnollinen keskus Kuortaneen kirkonkylä
Perustettu –
Kokonaispinta-ala 484,85 km²
228:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 462,37 km²
– sisävesi 22,48 km²
Väkiluku 3 332
206:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 7,21 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 53,1 %
– yli 64-v. 33,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,6 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 9,0 % (2015)
Kunnanjohtaja Teemu Puolijoki[6]
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • KD
8
6
4
1
kuortane.fi

Kuortane, paikallisella murteella Kuurtanes,[8] on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomessa. Kunnassa asuu 3 332 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 484,85 km², josta 22,48 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,21 asukasta/km². Kuortaneen naapurikunnat ovat Alajärvi, Alavus, Lapua ja Seinäjoki.

Kuortane on tunnettu erityisesti suuresta ja matalasta Kuortaneenjärvestä sekä yli sadasta kaksikerroksisesta pohjalaistalostaan ja muusta talonpoikaiskulttuuristaan. Rannikko-Suomen savilakeus ja kankaremaa muuttuvat Kuortaneen kohdalla Keski-Suomen heikkaiseksi ja eloisaksi mäkimaaksi.[9]

Kuortaneen vaakuna on aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha. Kuha on vanhasta pitäjänsinetistä. Liekit viittaavat tarinaan järven palosta. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar.

Kuortane ja Lehtimäki kävivät alkuvuodesta 2006 neuvotteluja Lehtimäen liittymisestä Kuortaneeseen. Neuvotteluprosessin lopputuloksena Kuortane olisi hyväksynyt kuntaliitoksen, mutta Lehtimäki vetäytyi viime hetkellä jo valmiiksi neuvotellusta liitossopimuksesta. Vuoden 2009 alussa Lehtimäki liittyi Alajärven kaupunkiin. Entisiä Kuortaneen naapurikuntia ovat myös Seinäjokeen liitetty Nurmo ja Alavuteen liitetty Töysä.

Kuortaneella on avoin langaton lähiverkko freedom.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneella on ollut asutusta jo Suomusjärven kulttuurin kaudella. Aikakauden asuinpaikkoja ovat muun muassa Lahdenkangas ja Haavistonharju. Haavistonharjun asuinpaikalta on tavattu muun muassa Suomusjärven kulttuurin hauta. Löydöt sijoittuvat silloisen Litorinameren rannalle, 90 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Muita esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja on muun muassa Lappakangas ja Salmi. Löydetyistä kivikautisista esineistä yleisimpiä ovat taltat, keihäänkärjet ja verkonpainot. Kunnasta on löydetty myös kivikautinen reenjalas.[10]

Maankohoamisen vaikutuksesta rantaviiva vetäytyi kunnan alueelta ja samalla asutus siirtyi länteen päin. Niinpä pronssikauden aikaisia löytöjä Kuortaneella ei ole tehty. Sen sijaan muutamia rautakautisia esineitä on löydetty.[10]

Kyläkuntien synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortane asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Seudun ensimmäinen asukas oli Simo Juhonpoika, joka muutti 1549 Ruonan kylään. Vuoden 1557 Kyrön manttaaliluettelon mukaan tällä Kurtana by -nimisellä paikkakunnalla oli kuusi taloa. 1500-luvun lopulle tultaessa Kuortaneen taloluettelo käsitti jo 30 taloa. Vaurauden kasvaessa ja väkiluvun lisääntyessä tuli tarve kirkollisten olojen järjestämiseen. Kuortane perustettiin Lapuan kappeliseurakunnaksi 1645. Ensimmäinen kirkko paikkakunnalle rakennettiin 1654. Kuortaneen käräjäkunta perustettiin vuonna 1794 ja 1798 Kuortaneesta muodostettiin oma kirkkoherrakunta, johon Alavus liitettiin kappelina. Kuortaneen keskeinen sijainti korostui merkittävästi, kun pitäjän halki valmistui 1786 Vaasan ja Kuopion välinen tieyhteys. Tällöin myös Kuortaneen Salmesta tuli tärkeä kauppa- ja kauttakulkupaikka. Tähän liikenteellisesti keskeisen sijaintiin liittyy yksi paikkakunnan historian vaikeimmista hetkistä: Kuortaneella käytyä Ruonan ja Salmen taistelua on luonnehdittu Suomen sodan verisimmäksi ratkaisutaisteluksi. 1.–2. syyskuuta 1808 käydyssä taistelussa suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneina tai kadonneina yhteensä 680 miestä. Ruonan taistelun muistomerkki on pystytetty Nurminiemeen.[10]

Tervanpolton aloittaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervanpoltto on yksi Kuortaneen kulttuurihistorian merkittävimpiä tekijöitä. Se muodosti jo 1600-luvulla kuortanelaisille tärkeän sivuelinkeinon. Tervanpolton todellinen valtakausi alkoi 1700-luvun puolivälissä, jolloin Kuortaneella poltettiin tervaa vuosittain yli 1 000 tynnyriä. Viimeinen noususuhdanne tervamarkkinoilla sattui 1860-luvun loppupuolella. Tällöin Kuortaneen kihlakunnasta myytiin tervaa 25 000 tynnyriä vuodessa, minkä määrän koko maassa ylitti ainoastaan Kajaanin kihlakunta.[10] Kuortaneen seudulta on löydetty kaikkiaan yli 300 tervahautaa. Sitä mukaa kun tervanpoltto sai yhä suuremman merkityksen, se toi paikkakunnalle vaurautta. Kuuluisat kaksifooninkiset talonpoikaistalot rakennettiin Kuortaneella pääasiassa 1800-luvun alkupuolella. Ensin otettiin käyttöön yksitupaiset ja sitten kaksitupaiset tuparahdit. Kuortaneen jäljellä olevat 170 kaksifooninkista asuinrakennusta esittävät kokonaisuutena yhtä kaikkein arvokkainta helmeä suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa.[10]

Korsholman itäisen jaon yhteydessä perustettiin 1834 Kuortaneen kihlakunta, johon kuuluivat Keuruu, Pihlajavesi, Multia, Kuortane, Alavus, Töysä, Ähtäri, Virrat, Ruovesi, Alajärvi, Soini, Lehtimäki, Lappajärvi, Evijärvi, Vimpeli ja Kortesjärvi.[10]

Kuortaneen väkiluku oli vuonna 1960 hieman yli 6 000. Vuoteen 1975 mennessä väkiluku oli laskenut 5 200 asukkaaseen. Samanaikaisesti oli maatalouden ammatissa toimivien määrä pudonnut runsaalla tuhannella hengellä. Epäsuotuisan kehityksen katkaisemiseksi Kuortaneella laadittiin 1975 koko valtakunnankin huomioon ottaen uraauurtava kunnallispoliittinen kehitysohjelma. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteeksi asetettiin samanaikaisesti maatalouden kehitysedellytysten turvaaminen, teollisten elinkeinojen monipuolistaminen ja palveluelinkeinojen laajentaminen. Myös jokaiselle talouskylälle laadittiin oma kehittämisohjelmansa.[10]

Kuortaneen yhteiskoulu

Kuortaneelta on myös löydetty noin 400 vuotta vanha ruuhi.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuortaneen kirkonrantaa.

Kuortane sijaitsee itäisellä Etelä-Pohjanmaalla, keskisen Suomenselän alueella. Kuortaneen kohdalla Etelä-Pohjanmaan lakeus ja kankaremaa muuttuvat vaihtelevaksi mäkimaaksi. Kuortaneen korkein kohta, Jäkälämäki, kohoaa 204 metrin korkeuteen, kun taas Kuortaneenjärven pinta on 75 metrin korkeudella.[10]

Maisema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneen maisemakuvaa hallitsevat kunnan halki virtaava Lapuanjoki ja sen varrelle levittäytyvät yhtenäiset viljelyalueet. Kuortaneenjärvi, pinta-alaltaan 16,5 neliökilometriä, on Lapuanjoen vesistöalueen suurin järvi. Se on tunnettu kauniista hiekkarannoistaan ja hyvästä kalasaalistaan. Muista pääasiassa huvila-asutuksen kannalta merkittäviä pikkujärviä ovat Kuhajärvi, Kaarankajärvi ja Porraslampi. Aivan oman erityishuomionsa ansaitsee Nisosjärvi: Se on karulla Suomenselällä harvinainen keidas, joka on luokiteltu valtakunnallisestikin arvokkaaksi lintuvedeksi. Nisosjärvi avautuu maisemassaan selvästi muuta ympäristöä alempana, joten sen linnustoa on helppo tarkkailla. Järvellä pesii muun muassa heinätavi, lapasorsa, jouhisorsa, haapana ja punajalkaviklo.[10]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneen kallioperän pääkivilajit ovat graniitti ja dioriitti. Kunnan länsiosassa on huomattavia kiilleliuske- ja gneissiesiintymiä. Entisestä Kaatialan maasälpälouhoksesta on tullut keräilijöiden ja korukiven hiojien suosima matkailukohde. Irtaimet maalajit ovat Kuortaneella pääasiallisesti hietaa, hiesusavea ja moreenia. Turve peittää lähes 20 prosenttia maa-alasta. Lappakankaan ja Lahdenkankaan soraesiintymiä on hyödynnetty tehokkaasti. Lappakangas on maakunnallisesti tärkeä pohjaveden muodostumisalue.[10]

Kunnan pinta-alasta on hyväkasvuista metsämaata noin 59 prosenttia. Mäntyvaltaisten kuivien kankaiden osuus metsämaasta on lähes kolme neljäsosaa. Heikkotuottoiset rämeet ja rahkasuot käsittävät kunnan pinta-alasta noin 16 prosenttia. Kaulalamminnevan samoilualueella voi tavata kalasääsken omalla reviirillään. Kuortaneen riistapolut jättävät taitavan eränkävijän harvoin ilman saalista. Myös sudet ja karhut ovat alkaneet yhä useammin liikkua Kuortaneen kytöpeltojen laitamilla.[10]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortane koostuu seuraavista kylistä: Kirkonkylä, Salmi, Ruona, Länsiranta, Kaaranka, Mäyry, Leppälä, Heikkilä, Löyä, Ylijoki ja Luhtala-Kivenmäki.[11]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kuortaneella oli 3 637 asukasta, joista 1 250 asui taajamassa, 2 361 haja-asutusalueilla ja 26:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kuortaneen taajama-aste on 34,6 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Kuortaneen kirkonkylä.[13]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneen kautta kulkee Oriveden ja Lapuan välinen kantatie 66. Lähimmät rautatieasemat ovat Lapuan rautatieasema Seinäjoki–Oulu-radalla ja Alavuden rautatieasema Seinäjoki–Haapamäki-radalla sekä Seinäjoen rautatieasema viiden radan risteyksessä.

Etäisyyksiä Kuortaneelta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kuortaneen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 004
1985
  
 5 065
1990
  
 4 863
1995
  
 4 809
2000
  
 4 457
2005
  
 4 185
2010
  
 3 943
2015
  
 3 715
2020
  
 3 548
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Kristinusko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuortaneella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kuortaneella toimii Kuortaneen helluntaiseurakunta.[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuortaneen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[17]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinorakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Kuortaneella oli 1279 työpaikkaa. Niistä 14 prosenttia oli alkutuotannossa, 23 % jalostuksessa ja 61 % palvelualoilla.[18]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuortaneen Kaivin Oy, Kotoraitti Oy ja Kuortaneen Osuuspankki.[19]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneella opetetaan luokkia 1-6 kolmessa koulussa: Ruonan, Ylijoen kyläkouluissa ja keskustan Alvarin koulussa. Keskustassa sijaitsevassa Kuortaneen yhteiskoulussa opetetaan luokkia 7-9. Keskustassa toimii myös Kuortaneen urheilulukio ja urheiluopisto.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuortaneen kirkko

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuortaneen Kuhinat - vuosittainen markkina- ja tapahtumaviikko heinäkuussa
  • Kuortaneen Terwaviikko - järjestetään muutaman vuoden välein Kuhinoiden yhteydessä
  • Kuortane Games - perinteiset yleisurheilukisat, jotka pidetään juhannuksen aikaan

Ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuortaneen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla hernesoppa.[20]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Team Kuortane pelaa jääkiekon naisten SM-liigassa.

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kuortaneen kunnanvaltuusto

Kuortaneen kunnanjohtaja on Teemu Puolijoki. Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kahdeksan on Keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[7]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[21] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS KD VIHR SDP Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 892 44,1 506 25,0 391 19,3 133 6,6 102 5,0 19,1
2021 704 39,4 486 27,1 343 19,2 141 7,9 62 3,5 51 2,9 12,3

Tunnettuja kuortanelaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ http://www.kuntalehti.fi/tyopaikat/tyopaikkauutiset/teemu-puolijoki-kuortaneen-uudeksi-kunnanjohtajaksi/
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Kuortane Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  8. ↑ Pitäjien nimien kirjoitusasuista kiisteltiin 1800-luvun lopulla[vanhentunut linkki] Kuntalehti 26.9.2007 Viitattu 9.5.2008
  9. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 134. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  10. ↑ a b c d e f g h i j k Juhani Hakala: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 119–121. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  11. ↑ Kuortaneen kylät Kuortaneen kunta. Arkistoitu 22.10.2004. Viitattu 14.6.2016.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  15. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  16. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  17. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  19. ↑ Alueen Kuortane yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  20. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 150. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  21. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/300

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuortane.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuortane&oldid=22840685”