Hackzellin hallitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hackzellin hallitus

Suomen tasavallan 27. valtioneuvosto
Toimikausi alkoi 8. elokuuta 1944
Toimikausi päättyi 21. syyskuuta 1944
Jäsenet
Hallituksen johtaja Anders (Antti) Hackzell
Ministerien lukumäärä 15
Hallituspuolueet
Historia
Edellinen Linkomiehen hallitus
Seuraava Urho Castrénin hallitus

Hackzellin hallitus oli Suomen tasavallan 27. hallitus, jonka muodostivat SDP, Maalaisliitto, Kokoomus, RKP ja Edistyspuolue. Hallituskoalitio muodosti enemmistöhallituksen. Hallitus toimi 8. elokuuta 1944 – 21. syyskuuta 1944 eli 45 päivän ajan ja oli Suomen lyhyimmän ajan toiminut hallitus.[1][2]

Kysymys uuden hallituksen pääministeristä ja kokoonpanosta nousi esiin jo ennen Risto Rytin eroa tasavallan presidentin virasta. Kokoomuksen ja Maalaisliiton eduskuntaryhmien näkemyksen mukaan uusi ministeristö oli muodostettava mahdollisimman vähäisin muutoksin, kun taas SDP:n, Edistyspuolueen ja RKP:n eduskuntaryhmät vaativat hallituspohjan perusteellista muuttamista ja rauhantunnustelujen pikaista aloittamista. Uusi presidentti, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim tiedusteli pääministeriksi tiettävästi ainakin puolustusministeri Rudolf Waldenia, ulkoministeri Henrik Ramsayta, valtiovarainministeri Väinö Tanneria, eduskunnan puhemies Väinö Hakkilaa ja Suomen Berliinin-lähettilästä Toivo Kivimäkeä. Monimutkaisten neuvottelujen jälkeen pääministeriksi tuli Suomen Työnantajain Keskusliitto STK:n toimitusjohtaja Antti Hackzell. Hackzell oli puoluekannaltaan kokoomuslainen, mutta hallituksessa hän ei edustanut omaa puoluettaan. Ulkoministeriksi tuli Mannerheimin vanha tuttava, arvostettu Venäjän tuntija ja venäjän kielen täydellisesti hallinnut Carl Enckell, muutoin presidentti toivoi mahdollisimman monen Linkomiehen hallituksen ministerin jatkavan. Ainoaksi niin kutsutun rauhanopposition edustajaksi hallitukseen tuli RKP:n oikeusministeri Ernst von Born. Hallitusneuvottelut käytiin suureksi osaksi marsalkan erikoisjunassa Pitäjänmäen rautatieaseman sivuraiteella Helsingin maalaiskunnassa.[3]

Hackzellin hallituksen päätehtävä oli Suomen irrottaminen tappiolliseksi käyneestä sodasta Neuvostoliittoa vastaan[4]. Elokuun lopulla Hackzell sai neuvotteluyhteyden Moskovaan, ja 2. syyskuuta hallitus hyväksyi aselevon, joka astui voimaan pari päivää myöhemmin.[4] Tämän jälkeen Hackzell matkusti itse Moskovaan neuvottelemaan rauhansopimuksesta, mutta sai 14. syyskuuta vakavan halvauskohtauksen, eikä enää toipunut työkykyiseksi[4]. Ulkoministeri Carl Enckell saattoi välirauhansopimuksen päätökseen[4], ja Hackzellin tilalle pääministeriksi nimitettiin Urho Castrén hallituskokoonpanon pysyessä melko samana.

Ministeri Tehtävissä Puolue
Pääministeri
Anders Hackzell

8.8.1944 – 21.9.1944

amm.
Ulkoasiainministeri
Carl Enckell

8.8.1944 – 21.9.1944

amm.
Oikeusministeri
Ernst von Born

8.8.1944 – 21.9.1944

RKP
Sisäasiainministeri
Kaarlo Hillilä

8.8.1944 – 21.9.1944

Maalaisliitto
Ministeri sisäasianministeriössä
Eemil Luukka

8.8.1944 – 21.9.1944

Maalaisliitto
Puolustusministeri
Karl Rudolf Walden

8.8.1944 – 21.9.1944

amm.
Valtiovarainministeri
Onni Hiltunen

8.8.1944 – 21.9.1944

SDP
Ministeri valtiovarainministeriössä
Olli Paloheimo

8.8.1944 – 21.9.1944

Kokoomus
Opetusministeri
Kalle Kauppi

8.8.1944 – 21.9.1944

Edistyspuolue
Maatalousministeri
Viljami Kalliokoski

8.8.1944 – 21.9.1944

Maalaisliitto
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Väinö Salovaara

8.8.1944 – 21.9.1944

SDP
Kauppa- ja teollisuusministeri
Uuno Takki

8.8.1944 – 21.9.1944

SDP
Sosiaaliministeri
Aleksi Aaltonen

8.8.1944 – 21.9.1944

SDP
Kansanhuoltoministeri
Kaarle Ellilä

8.8.1944 – 21.9.1944

Maalaisliitto
Ministeri kansanhuoltoministeriössä
Jalo Aura

8.8.1944 – 21.9.1944

SDP

Lähde[1]

  1. a b Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917: 27. Hackzell 8.8.1944 - 21.9.1944 Valtioneuvosto. Arkistoitu 21.1.2016. Viitattu 6.10.2022.
  2. Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917: Hallitukset aikajärjestyksessä Valtioneuvosto. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 6.10.2022.
  3. Ensio Siilasvuo (toim.): Jatkosota-kronikka (2. painos), s. 175. Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-3661-4.
  4. a b c d Kansallinen äänigalleria (Arkistoitu – Internet Archive)