Halofiili

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Halofiilit ovat eliöitä, jotka viihtyvät korkeassa suolapitoisuudessa. Halofiili on eräs esimerkki ekstremofiilisestä organismista. Halofiilit voidaan jakaa lieviin, kohtalaisiin ja erittäin halofiilisiin organismeihin. Määritelmä riippuu natriumkloridin pitoisuudesta, jonka eliö vaatii. Useat merieliöt ovat lieviä halofiileja, mutta kohtalaiset ja erittäin halofiiliset organismit ovat yleensä erikoistuneita mikrobeja, jotka elävät suolaisemmissa ympäristöissä kuin merivesi. Hyvin suolaisia paikkoja on maapallolla paljon, esimerkiksi aavikolla, rannikoilla, syvän meren pohjukoissa ja maanalaisissa suolakaivoksissa. Halofiileissa on heterotrofisia, fototrofisia ja metanogeenisia arkkeja, fotosynteettisiä, litotrofisia ja heterotrofisia bakteereja sekä fotosynteettisia ja heterotrofisia eukaryootteja. Esimerkkejä hyvin sopeutuneista ja laajalle levinneistä erittäin halofiilisista organismeista on esimerkiksi Halobacterium sp. NRC-1, syanobakteeri kuten Aphanothece halopytica ja viherlevä Dunaliella salina. Monisoluisista halofiilisista eukaryooteista on esimerkiksi suolasimpukka. Halofiilit voivat esimerkiksi tuottaa happamia proteiineja lisätäkseen osmoottisen stressin sietokykyä.[1]

  1. Shiladitya DasSarma: Halophiles. eLS, 2012. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 30.4.2016. Englanniksi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]