Hefaistoksen temppeli
| Hefaistoksen temppeli | |
|---|---|
| Ἡφαιστεῖον | |
Hefaistoksen temppeli. |
|
| Sijainti | Agora, Ateena, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | n. 420 eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen |
| Julkisivumateriaali | valkoinen marmori |
Hefaistoksen temppeli eli Hefaisteion (m.kreik. Ἡφαιστεῖον, Hēfaisteīon) on antiikin aikainen kreikkalainen temppeli, joka sijaitsee Ateenassa antiikin aikaisen Agoran luoteislaidalla. Se on omistettu Hefaistokselle ja Athenelle.[1] Aiemmin temppelin luultiin olleen Theseukselle omistettu Theseuksen temppeli, ja siksi se tunnettiin nimellä Theseuksen temppeli eli Theseion (m.kreik. Θησεῖον, kreik. Θησείο, Thiseío). Hefaistoksen temppeli on Ateenan ja koko Kreikan parhaiten säilynyt antiikin aikainen temppeli.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Temppelin rakentaminen on alkanut noin vuonna 460 eaa. ja se on valmistunut noin vuonna 420 eaa.[2] Arkeologinen tutkimus on osoittanut, ettei paikalla ollut aiempaa temppeliä lukuun ottamatta pientä pyhäkköä, jonka persialaiset tuhosivat vallattuaan Ateenan vuonna 480 eaa. 1800-luvulla tutkijat olettivat temppelin Theseuksen temppeliksi eli Ateenan myyttisen kuninkaan Theseuksen viimeiseksi lepopaikaksi sen jälkeen, kun Kimon toi tämän ruumiin takaisin Skýrokselta vuonna 475 eaa. Oletus kumoutui, kun temppelistä ja sen lähialueelta tehdyt arkeologiset löydökset kytkivät sen selkeästi tulen- ja sepäntaitojen jumalaan Hefaistokseen.[3]
Hefaistoksen ohella temppeli oli omistettu Athenelle, joka oli käsityötaitojen jumalatar.[1] Sepäntaidot ja käsityötaidot liittyivät Agoralla harjoitettuun toimintaan. Aiemmin rakennusta ehdotettiin myös Eukleian eli Artemiin temppeliksi.[4]
Nykyisin temppeli on Kreikan parhaiten säilynyt antiikin aikainen temppeli ja seisoo paikallaan lähes sellaisena kuin se alun perin rakennettiin. Syynä säilymiseen on se, että temppeli toimi ortodoksisena kirkkona (Ágios Geórgios Akámas) 600-luvulta aina vuoteen 1834 saakka. 1800-luvun alussa kirkko toimi ei-ortodoksisten protestanttien ja filhelleenien hautapaikkana. Vuonna 1833 Kreikan kuningas Otto I otettiin vastaan temppelillä. Vuonna 1834 Otto määräsi rakennuksen muutettavaksi museoksi. Temppeli toimi museona vuoteen 1934, jolloin se muutettiin arkeologiseksi kohteeksi ja palautettiin antiikin aikaiseen asuunsa.[3][5]
Temppeli on antanut nimen ympäröivälle Thiseíon kaupunginosalle.
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Temppeli edustaa doorilaista tyyliä. Se on rakennettu Pentelikon-vuoren valkoisesta marmorista ja se oli Ateenan ensimmäinen marmoritemppeli. Temppeli on rakennettu itä-länsisuunnassa ja sen kummassakin päädyssä on 6 pylvästä ja pidemmällä sivulla 13 pylvästä. Temppelin pituus on noin 38,2 metriä ja leveys noin 13,7 metriä. Sen pylväiden korkeus on noin 5,7 metriä ja pylväiden välinen etäisyys noin 2,4–2,6 metriä. Pylväiden halkaisija niiden alaosassa on noin yksi metri.[1][3][4][5]
Temppelin koristelu esittää lukuisia kreikkalaisen mytologian aiheita, kuten Herakleen urotöitä, kentaurien taistelua, Theseuksen taistelua pallantideja eli Pallaksen viittäkymmentä lasta vastaan sekä Troijan tuhoa.[2][5] Koristeluja on tarkoituksellisesti rikottu sinä aikana, kun temppeli toimi kirkkona.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Agora Monument: Temple of Hephaistos Agora Excavations. American School of Classical Studies at Athens. Viitattu 31.3.2015.
- ↑ a b Temple of Hephaistos Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 19.2.2020. Viitattu 23.3.2015.
- ↑ a b c Temple of Hephaestus, Athens Sacred Destinations. Viitattu 23.3.2015.
- ↑ a b Athens, Temple of Hephaistos Perseus. Viitattu 31.3.2015.
- ↑ a b c Hephaestus temple Greeka.com. Viitattu 23.3.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hefaistoksen temppeli Wikimedia Commonsissa