Hyöty
Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun. Tarkennus: virheellisesti käännetty englanninkielisestä wikipediasta |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: pääosa sisällöstä yliteknistä maallikolle käsittämätöntä |
Hyöty (engl. Utility) on taloustieteessä tai seurausetiikassa onnellisuuden tai tyytyväisyyden mitta, jonka oletetaan olevan lukuina mitattavissa. Tämän mitan avulla voidaan puhua mielekkäästi hyödyn lisäyksestä ja selittää ihmisten taloudellista käyttäytymistä ajatellen sen olevan rationaalista toimintaa, joka tähtää hyödyn määrän lisäämiseen. Mikrotaloustieteessä rationaalisuus on määritelty täsmällisesti hyödyn määrän maksimoivana käyttäytymisenä taloudellisten rajoitteiden alaisuudessa.
Hyödyn käsitettä sovelletaan taloustietessä esimerkiksi indifferenssikäyrän muodossa, joka osoittaa eri hyödykekorit, jotka tuottavat yhtäläisen hyötymäärän. Siirryttäessä korkeammalle käyrälle, joka sisältää suuremman määrän hyödykkeitä, hyödyn määrä kasvaa.
Jos kuluttajan preferenssit ovat rationaaliset, voidaan preferenssit ilmaista hyötyfunktion avulla. Tällöin hyötyfunktio saa suuremman arvon preferoidun hyödykekorin kohdalla verrattuna muihin hyödykekoreihin. Hyötyfunktio on järjestysasteikollinen mitta ja sille voidaan tehdä monotoonisesti kasvava muunnos ilman, että sen merkitys muuttuu.
Yleensä hyötyfunktion arvoa käsitellään ordinaalisena mittana, jolloin hyötyfunktion arvoja ei voida vertailla eri ihmisten välillä. Hyvinvointitaloustieteessä tavoitteena on maksimoida koko yhteiskunnan hyötyä, jolloin usein tehdään vahvempi oletus ja käytetään hyötyfunktiota kardinaalisena mittana. Tällöin voidaan vertailla ja laskea yhteen eri ihmisten hyötyjä.
Esimerkki henkilökohtaisesta hyödystä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henkilö on asunnossaan nälissään. Hän saa leipäpalan ja syötyään palan hän saa toisen. Ensimmäisestä saadusta leipäpalasta on suurempi hyöty kuin toisesta. Jos henkilö saa rajattomasti leipäpaloja asuntoonsa, lopulta leipäpaloista ei ole hyötyä vaan haittaa niiden täyttäessä asunnon kokonaan.
Hyötyfunktioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vakioisen substituutiojouston hyötyfunktio eli CES-hyötyfunktio
- Kvasilineaarinen hyötyfunktio
- Homoteettinen hyötyfunktio
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyöty Wikimedia Commonsissa