Iker Casillas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iker Casillas
Henkilötiedot
Koko nimi Iker Casillas Fernández
Syntymäaika 20. toukokuuta 1981 (ikä 43)
Syntymäpaikka Espanja Móstoles, Espanja
Pelipaikka maalivahti
Pituus 182 senttimetriä
Paino 84 kilogrammaa
Lempinimi El Santo, San Iker
Junioriseurat
1990–1998 Espanja Real Madrid
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1998–1999 Espanja Real Madrid C 26 (0)
1999 Espanja Real Madrid B 4 (0)
1999–2015 Espanja Real Madrid 525 (0)
2015–2020 Portugali Porto 116 (0)
Yhteensä 656 (0)
Maajoukkue
1996 Espanja Espanja U15 1 (0)
1996–1998 Espanja Espanja U16 19 (0)
1997–1999 Espanja Espanja U17 10 (0)
1999 Espanja Espanja U18 4 (0)
1999 Espanja Espanja U20 2 (0)
1999–2000 Espanja Espanja U21 5 (0)
2000–2016 Espanja Espanja 167 (0)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 12. syyskuuta 2019.

Mitalit
Maa:  Espanja
Miesten jalkapallo
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Etelä-Afrikka 2010
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Puola/Ukraina 2012
Kultaa Kultaa Itävalta/Sveitsi 2008
Nuorten MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Nigeria 1999

Iker Casillas Fernández [ˈiker kaˈsiʎas ferˈnandeθ] (s. 20. toukokuuta 1981 Móstoles, Madridin maakunta) on espanjalainen uransa lopettanut jalkapallomaalivahti. Casillasia pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista maalivahdeista. Jalkapallon historia- ja tilastojärjestö IFFHS valitsi Casillasin maailman parhaaksi maalivahdiksi viidesti vuosina 2008–2012.[1] Casillasin kasvattajaseura on Real Madrid, jota hän edusti 25 vuoden ajan. Seuran edustusjoukkueessa hän pelasi 525 virallisessa ottelussa, mikä on toiseksi eniten Raúlin jälkeen. Hän sai muun muassa kolme Mestarien liigan ja viisi Primera Divisiónin mestaruutta. Espanjan maajoukkueen kanssa Casillas voitti kerran maailman- ja kahdesti Euroopan-mestaruuden, nämä kaikki joukkueen kapteenina, ja hän oli 167 ottelullaan pitkään maajoukkueen eniten otteluita pelannut pelaaja, kunnes maajoukkueen nykyinen kapteeni Sergio Ramos ylsi samaan ottelumäärään 8. syyskuuta 2019. Real Madridissa Casillas toimi kapteenina vuosina 2010–2015.[2]

Urallaan Casillas edusti viimeiseksi portugalilaista FC Portoa.[3] Hän sai sydänkohtauksen Porton harjoituksissa toukokuussa 2019 ja jäi sairauslomalle. Elokuussa 2020 hän ilmoitti virallisesti lopettaneensa uransa.[4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Real Madrid

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Casillas liittyi Real Madridin junioreihin yhdeksänvuotiaana kaudella 1990–1991.[5] Käytyään läpi seuran eri junioriluokat hän nousi kaudella 1998–1999 tuolloin Espanjan neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Tercera Divisiónissa pelanneen Real Madridin C-joukkueen maalivahdiksi. Seuraavan kauden Casillas aloitti sarjatasoa korkeammalla Segunda División B:ssä pelanneessa B-joukkueessa.

Real Madridin edustusjoukkueen mukana Casillas oli jo marraskuussa 1997, kun Jupp Heynckes kutsui hänet suoraan koulun oppitunnilta Norjassa Rosenborgia vastaan pelattuun Mestarien liigan otteluun saksalaisen Bodo Illgnerin loukkaantumisen vuoksi. Joukkueen maalia tuossa ottelussa vartioi Santiago Cañizares, ja vaihtomiesten joukossa Casillasin ohella oli Pedro Contreras.[6][7] Joulukuussa 1998 Casillas oli Real Madridin kolmosmaalivahti Tokiossa pelatussa Intercontinental Cupissa. Real Madrid voitti ottelussa Vasco da Gaman ja Casillas saavutti näin ensimmäinen mestaruutensa edustusjoukkueessa.[5]

Ensimmäisen ottelunsa edustusjoukkueessa ja Espanjan korkeimmalla sarjatasolla Primera Divisiónissa Casillas pelasi Athleticia vastaan 12. syyskuuta 1999, lopputuloksena 2–2-tasapeli.[8] 18-vuotiaasta Casillasista tuli nuorimpana Real Madridin edustusjoukkueessa debytoinut maalivahti.[5] Tuolloin valmentajana oli John Toshack, jonka Vicente del Bosque korvasi marraskuussa.[9] Kauden aikana Casillas vakiinnutti asemansa joukkueen ykkösmaalivahtina Illgnerin loukkaantumisten ja argentiinalaisen Albano Bizzarrin epävarmojen otteiden vuoksi.[10][11] Kausi huipentui Valenciaa vastaan pelattuun Mestarien liigan loppuotteluun, jonka Real Madrid voitti 3–0.[5][12]

Casillas palkittiin debyyttikautensa suorituksista Euroopan parhaalle alle 21-vuotiaalle pelaajalle myönnettävällä Bravo-palkinnolla vuonna 2000.[5] Kaudella 2000–2001 hän saavutti Real Madridin kanssa ensimmäisen Espanjan liigamestaruutensa.[5] Keväällä 2002 Casillas menetti paikkansa hetkellisesti César Sánchezille, mutta palasi jälleen parrasvaloihin korvatessaan loukkaantuneen Sánchezin kesken Bayer Leverkusenia vastaan pelatun Mestarien liigan loppuottelun ja säilyttäessään joukkueensa 2–1-johdon torjunnoillaan.[5][13] Real Madridin voittaessa Espanjan liigamestaruuden kaudella 2002–2003 Casillas pelasi kaikki ottelut, ja hän oli tuosta kaudesta lähtien joukkueen kiistaton ykkösmaalivahti.[8] Casillasin kilpakumppaneista Illgner päätti uransa vuonna 2001 ja Bizzarri ja César Sánchez lähtivät muualle peliajan perässä, samoin kuin seuran omista joukkueista nousseet Carlos Sánchez, David Cobeño, Diego López, Jordi Codina, Antonio Adán, Tomás Mejías ja Jesús Fernández kukin vuorollaan. Puolalaiskonkari Jerzy Dudek puolestaan hankittiin Liverpoolista selvästi Casillasin varamieheksi.[10][14]

Real Madrid voitti Primera Divisiónin mestaruuden jälleen kausilla 2006–2007 ja 2007–2008.[8] Kaudella 2007–2008 Casillas oli vähiten maaleja päästänyt maalivahti Primera Divisiónissa (32 maalia 36 ottelussa, 0,88 per ottelu), mistä hänet palkittiin Zamora-palkinnolla.[5] Hänet valittiin Euroopan jalkapalloliiton järjestämässä äänestyksessä vuosien 2007–2012 tähdistöjoukkueeseen.[15] Historia- ja tilastojärjestö IFFHS puolestaan valitsi hänet maailman parhaaksi maalivahdiksi vuosina 2008–2012.[1] Casillas nousi tasoihin 454 ottelua vuosina 1986–1997 pelanneen Paco Buyon kanssa Real Madridin maalivahtien ottelutilaston kärjessä 7. helmikuuta 2009.[16] 19. lokakuuta 2010 Casillasista tuli 29-vuotiaana kaikkien aikojen eniten otteluita Mestarien liigassa pelannut maalivahti.[17] Raúlin ja Gutin lähdettyä seurasta kesällä 2010 Casillasista tuli Real Madridin kapteeni.[5][18] Kaudella 2010–2011 Real Madrid voitti Espanjan cupin Copa del Reyn ensimmäistä kertaa 18 vuoteen.[5]

Casillasin asema Real Madridin ykkösmaalivahtina joutui uhatuksi vasta kaudella 2012–2013 José Mourinhon alaisuudessa. Joulukuussa Mourinho pudotti hänet vaihtopenkille liigaottelussa Antonio Adánin tieltä, perustellen ”Adánin olevan parempi”. Vuoden 2002 jälkeen Casillasilta oli tätä ennen jäänyt väliin vain yhdeksän liigaottelua: kaksi pelikiellon ja yksi loukkaantumisen vuoksi, ja loput seitsemän olivat sarjasijoituksen kannalta merkityksettömiä loppukauden otteluita.[19] Casillas palasi maalille tammikuussa, mutta mursi vasemman peukalonsa kämmenluun kuun lopulla,[20] minkä jälkeen seura hankki Diego Lópezin takaisin joukkueeseen.[21] Casillas palasi pelikuntoon huhtikuun alussa,[22] mutta tammikuinen ottelu jäi hänen kautensa viimeiseksi.[8]

Carlo Ancelottin alaisuudessa kaudella 2013–2014 torjuntavastuu jakautui siten, että López pelasi Primera Divisiónin otteluissa ja Casillas Mestarien liigassa ja Copa del Reyssä. Real Madrid voittikin molemmat kilpailut, joissa Casillas pelasi.[23] Mestarien liigan loppuottelussa kaatui paikallisvastustaja Atlético maalein 4–1 jatkoajan jälkeen.[24] Kaudeksi 2014–2015 López myytiin Milaniin, ja hänen tilalleen hankittiin MM-kilpailuissa edukseen esiintynyt costaricalainen Keylor Navas,[25] joka ei kuitenkaan onnistunut haastamaan Casillasia ykkösmaalivahtina. Joulukuussa 2014 Real Madrid voitti seurajoukkueiden MM-kilpailut. Loppuottelussa, joka oli samalla Casillasin 700. ottelu Real Madridin edustusjoukkueessa, kukistui argentiinalainen San Lorenzo maalein 2–0.[26]

Seurajoukkueiden MM-kulta jäi lopulta Casillasin viimeiseksi mestaruudeksi Real Madridin kanssa, sillä kesällä 2015 hän päätti lähteä uusien haasteiden pariin ja purki sopimuksensa yhteisymmärryksessä seuran kanssa. Casillas hyvästeli Real Madridin ja seuran kannattajat lehdistötilaisuudessa 12. heinäkuuta 2015.[27] Casillasin lähdettyä Real Madrid hankki Espanyolista Kiko Casillan, joka oli aikoinaan pelannut Real Madridin junioreissa ja muutaman ottelun kakkosjoukkueessa.[28] Real Madrid oli koko kesän myös Manchester Unitedin David de Gean perässä, mutta siirto kariutui loppumetreillä.[29]

Porto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portugalilainen Porto tiedotti 12. heinäkuuta 2015 tehneensä Casillasin kanssa kaksivuotisen sopimuksen.[3] Hän debytoi joukkueessa 15. elokuuta 2015 Primeira Ligan avauskierroksella Vitóriaa vastaan. Joukkuetta valmensi espanjalainen Julen Lopetegui,[30] hänkin entinen Real Madridin maalivahti. Heinäkuussa 2017 Casillas allekirjoitti vuoden mittaisen jatkosopimuksen Porton kanssa.[31] Casillas sai 1. toukokuuta 2019 sydäninfarktin Porton harjoituksissa, ja hänet vietiin sairaalaan.[32] Hänen agenttinsa kertoi 3. toukokuuta, että Casillas lopettaa uransa.[33]

Maajoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Casillas johti Espanjan mestaruuteen vuoden 2012 EM-kilpailuissa.

Junioritasolla Casillas voitti alle 16-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden vuonna 1997 ja nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1999.

Ensiesiintymisensä Espanjan maajoukkueessa Casillas teki 1–1-tasapeliin päättyneessä ottelussa Ruotsia vastaan 3. kesäkuuta 2000. Hän on edustanut Espanjaa vuosien 2002, 2006, 2010 ja 2014 maailmanmestaruuskilpailuissa sekä vuosien 2000, 2004, 2008 ja 2012 Euroopan-mestaruuskilpailuissa. EM-kilpailuissa 2000 hän toimi vielä Santiago Cañizaresin varamiehenä, mutta MM-kilpailuihin 2002 hän nousi maajoukkueen ykkösmaalivahdiksi Cañizaresin loukattua jalkansa vain viikkoja ennen turnausta. Vuoden 2002 kilpailuista Casillas muistetaan etenkin torjunnoistaan Espanjalle puolivälieräpaikan ratkaisseessa rangaistuspotkukilpailussa Irlantia vastaan.

EM-kilpailuissa 2008 Casillas toimi Espanjan kapteenina joukkueen voittaessa mestaruuden ensimmäistä kertaa 44 vuoteen. Turnauksen pudotuspeleissä Casillasin taakse ei tehty yhtään pelitilannemaalia. Rangaistuspotkukilpailuun venyneessä puolivälieräottelussa Italiaa vastaan hän nousi sankariksi torjumalla Italian neljästä yrityksestä kaksi.[34]

Casillas jatkoi Espanjan kapteenina MM-kilpailuissa 2010, jossa maa voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Casillas valittiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi ja palkittiin Kultaisella hanskalla.[35] Hän päästi turnauksessa kaksi maalia ja pelasi viisi nollapeliä, joista neljä pudotuspeleissä. Hän torjui muun muassa Óscar Cardozon rangaistuspotkun puolivälierässä Paraguayta vastaan ja kaksi Arjen Robbenin läpiajoa loppuottelussa Alankomaita vastaan.[36][37]

Casillas sai täyteen 100 ottelua Espanjan maajoukkueessa 14. marraskuuta 2009 Argentiinaa vastaan pelatussa ystävyysottelussa.[38] 15. marraskuuta 2011 hän pelasi Costa Ricaa vastaan uransa 127. maaottelun ja syrjäytti vuosina 1985–1998 Espanjan maalia vartioineen kollegansa Andoni Zubizarretan maajoukkueen kaikkien aikojen ottelutilaston kärkipaikalta.[39]

Uran jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Casillas asettuu Espanjan jalkapalloliiton puheenjohtajaehdokkaaksi vuonna 2020 pidettävissä vaalissa ja hän on sen ennakkosuosikki. Mahdollisen valintansa jälkeen hän lopettanee jalkapalloilijan uransa.[40]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkue

Maajoukkue

Henkilökohtaiset

  • Bravo-palkinto (Euroopan paras alle 21-vuotias pelaaja): 2000
  • Don Balón Award (Espanjan pääsarjan paras tulokas): 2000
  • UEFA Team of the Year: 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012
  • ESM Team of the Year: 2007–08
  • Zamora-palkinto (Espanjan pääsarjan paras maalivahti): 2008
  • UEFA Euro 2008 Team of the Tournament (EM-kisojen tähdistökentällinen): 2008
  • FIFPro World XI: 2008, 2009, 2010, 2011, 2012
  • IFFHS Best Goalkeeper (IFFHS:n vuoden paras maalivahti maailmassa): 2008, 2009, 2010, 2011, 2012
  • FIFA.com Team of the Year: 2008-09
  • FIFA/Fifpro World's best goalkeeper (FIFA:n vuoden paras maalivahti): 2008–09
  • FIFA World Cup Golden Glove (MM-kilpailujen paras maalivahti): 2010
  • FIFA World Cup All-Star Team (MM-kilpailujen tähdistökentällinen): 2010
  • Asturian ruhtinaan palkinto: 2012 (jaettu Xavi Hernándezin kanssa)[41]
  • Golden Foot: 2017[42]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Casillasin etunimi Iker on baskia ja tarkoittaa ”vierailua”.[43] Casillasin vanhemmat José Luis ja María del Carmen työskentelivät Bilbaossa Baskimaassa ennen hänen syntymäänsä. Nimi kirjoitetaan espanjan kielioppisääntöjen vuoksi joskus myös muodossa Íker. Myös Casillasin nuoremmalla veljellä on baskinkielinen nimi, Unai.[44] Veli on pelannut jalkapalloa muun muassa Tercera Divisiónin Móstolesissa kaudella 2010–2011.[45]

Casillas on ollut parisuhteessa toimittaja Sara Carboneron kanssa vuodesta 2009 alkaen.[46] Parilla on tammikuussa 2014 syntynyt poika, Martín.[47]

Lokakuussa 2022 Casillasin Twitter-tilille ilmestyi julkaisu, jossa hän kertoi olevansa homoseksuaali. Julkaisu poistui alle tunnin jälkeen, ja Casillas selvensi julkaisun takana olleen hakkerointi.[48]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Former Results IFFHS. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Gracias, Iker 11.7.2015. Real Madrid. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b Casillas signs for two years, with the option to make it three 12.7.2015. FC Porto. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Sydänkohtauksen viime vuonna saanut maalivahtisuuruus lopettaa uransa Ilta-Sanomat. 4.8.2020. Viitattu 4.8.2020.
  5. ↑ a b c d e f g h i j Díaz, Luis A.: Los 25 momentos de Casillas en sus 25 años como madridista Marca. 12.7.2015. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  6. ↑ Aragón, Andrés: Casillas, decano en Champions El Mundo. 5.11.2014. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  7. ↑ UEFA Champions League 1997/98 – History – Rosenborg–Real Madrid UEFA. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d Casillas: Iker Casillas Fernández BDFutbol. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  9. ↑ Real Madrid 1999–00 BDFutbol. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  10. ↑ a b Calabrés, Jorge: Diego López, undécimo portero que sale gratis durante la ’era Casillas’ Bernabéu Digital. 10.8.2014. TC&C. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  11. ↑ Fernández, Elena: El fichaje estrellado: Albano Bizarri Mercafutbol. 1.3.2013. OcioDigital. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  12. ↑ UEFA Champions League 1999/00 – History UEFA. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  13. ↑ UEFA Champions League 2001/02 – History UEFA. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  14. ↑ Molina, Rafa: ”Yo sufrí a Iker Casillas” Marca. 11.7.2015. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  15. ↑ Team of the Year History UEFA. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  16. ↑ Melero, Delfín: Casillas se sube al legendario escalón de Buyo Marca. 7.2.2009. Unidad Editorial. Viitattu 9.2.2009. (espanjaksi)
  17. ↑ Bryan, Paul: Winning feeling all that counts for Casillas 18.10.2010. UEFA. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  18. ↑ González Gómez, David: Un año sin Raúl y Guti Marca. 26.7.2011. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  19. ↑ Pineda, Rafael: ”Adán está mejor que Casillas” El País. 22.12.2012. Prisa. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  20. ↑ Casillas sufre una fractura en su mano izquierda Marca. 25.1.2013. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  21. ↑ Pinilla, Daniel & Cerezo, Hugo: Diego López vuelve al Real Madrid Marca. 25.1.2013. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  22. ↑ Casillas, listo para jugar 73 días después Marca. 6.4.2013. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  23. ↑ Real Madrid 2013–14 BDFutbol. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  24. ↑ UEFA Champions League 2013/14 – History UEFA. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  25. ↑ Diego López ya es del Milan Marca. 9.8.2014. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  26. ↑ Navarro, Alberto: Casillas ganó su primer Mundial de Clubes en su partido 700 con el Real Madrid 20.12.2014. Real Madrid. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  27. ↑ Iker Casillas: ”Donde vaya seguiré gritando ¡Hala Madrid!” Marca. 12.7.2015. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  28. ↑ Walker, Joe: Kiko Casilla replaces Iker Casillas at Real Madrid 17.7.2015. UEFA. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  29. ↑ Sánchez, Ainhoa: De Gea, hundido tras conocer su no traspaso al Real Madrid Marca. 1.9.2015. Unidad Editorial. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  30. ↑ Casillas makes Porto debut in routine win FourFourTwo. 15.8.2015. Haymarket. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  31. ↑ 36-vuotias maalivahtilegenda jaksaa yhä – sai jatkosopimuksen FC Portosta SuomiFutis. 6.7.2017. ”FC Porto saa nauttia pitkän uran tehneen maalivahdin palveluksia ainakin vielä yhden kauden ajan.” Viitattu 6.7.2017.
  32. ↑ Uutta tietoa sairaalaan kiidätetyn Iker Casillasin tilanteesta - seura vahvisti sydänkohtauksen, järkytys kosketti koko jalkapallomaailmaa www.iltalehti.fi. Viitattu 1.5.2019.
  33. ↑ Sydänkohtauksen saaneella Iker Casillasilla oli onnea matkassa – agentilta uusi paljastus: ”Hän ei tule enää pelaamaan” www.iltalehti.fi. Viitattu 3.5.2019.
  34. ↑ UEFA Euro 2008 UEFA. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  35. ↑ Awards FIFA. Arkistoitu 8.12.2012. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  36. ↑ ’Saint Iker’ saves Spain 3.7.2010. FIFA. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 12.7.2010. (englanniksi)
  37. ↑ Casillas: It hasn’t sunk in 12.7.2010. FIFA. Viitattu 12.7.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  38. ↑ Casillas cumple 100 partidos con la selección Marca. 14.11.2009. Unidad Editorial. Viitattu 16.11.2011. (espanjaksi)
  39. ↑ Con Iker nace una leyenda: 127 veces internacional Marca. 15.11.2011. Unidad Editorial. Viitattu 16.11.2011. (espanjaksi)
  40. ↑ Maalivahtilegenda Iker Casillasin ura päättyy nyt? Lähtee ehdolle puheenjohtajaksi www.iltalehti.fi. Viitattu 17.2.2020.
  41. ↑ Prince of Asturias Award for Sports 2012 Fundación Príncipe de Asturias. Viitattu 7.9.2012. (englanniksi)
  42. ↑ Visuri, Roope: Messi ja Ronaldo jäivät vieläkin nuolemaan näppejään – konkarimaalivahti voitti parhaan pelaajan palkinnon: “Minulla on paljon onnea jalkapallossa” yle.fi. 8.11.2017 kello 12.00. Yleisradio Oy. ”Jalkapallossa espanjalaismaalivahti Iker Casillas on voittanut vuoden 2017 Golden Foot -palkinnon.” Viitattu 16.2.2018.
  43. ↑ Iker Behind the Name. Viitattu 26.4.2007. (englanniksi)
  44. ↑ Garzón, Lourdes: La estrella impasible El Mundo. Unidad Editorial. Viitattu 26.4.2007. (espanjaksi)
  45. ↑ El hermano de Iker Casillas debuta con el Móstoles AS. 8.11.2010. Prisa. Viitattu 2.10.2011. (espanjaksi)
  46. ↑ Iker Casillas in spotlight over girlfriend role 3.1.2014. BBC. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
  47. ↑ Nace Martín, el primer hijo de Sara Carbonero e Iker Casillas 20 Minutos. 3.1.2014. Schibsted. Viitattu 27.2.2016. (espanjaksi)
  48. ↑ Nathan Ridley: Iker Casillas deletes tweet in which he appeared to come out as gay to fans mirror. 9.10.2022. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalkapallon maailmanmestaruuden voittaneet kapteenit

1930 Uruguay José Nasazzi | 1934 Gianpiero Combi | 1938 Giuseppe Meazza | 1950 Uruguay Obdulio Varela | 1954 Saksa Fritz Walter | 1958 Brasilia Hilderaldo Bellini | 1962 Brasilia Mauro Ramos | 1966 Englanti Bobby Moore | 1970 Brasilia Carlos Alberto | 1974 Saksa Franz Beckenbauer | 1978 Argentiina Daniel Passarella | 1982 Italia Dino Zoff | 1986 Argentiina Diego Maradona | 1990 Saksa Lothar Matthäus | 1994 Brasilia Dunga | 1998 Ranska Didier Deschamps | 2002 Brasilia Cafu | 2006 Italia Fabio Cannavaro | 2010 Espanja Iker Casillas | 2014 Saksa Philipp Lahm | 2018 Ranska Hugo Lloris

Jalkapallon Euroopan-mestaruuden voittaneet kapteenit

1960 Igor Netto | 1964 Fernando Olivella | 1968 Italia Giacinto Facchetti | 1972 Saksa Franz Beckenbauer | 1976 Tšekkoslovakia Anton Ondruš | 1980 Saksa Bernard Dietz | 1984 Ranska Michel Platini | 1988 Alankomaat Ruud Gullit | 1992 Tanska Lars Olsen | 1996 Saksa Jürgen Klinsmann | 2000 Ranska Didier Deschamps | 2004 Kreikka Theodoros Zagorakis | 2008 Espanja Iker Casillas | 2012 Espanja Iker Casillas | 2016 Portugali Cristiano Ronaldo | 2020 Italia Giorgio Chiellini | 2024 Espanja Álvaro Morata

Espanjan kokoonpano
Espanjan joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2000

1 Cañizares | 2 Salgado | 3 Aranzabal | 4 Guardiola | 5 Abelardo | 6 Hierro | 7 Helguera | 8 Fran | 9 Munitis | 10 Raúl | 11 Alfonso | 12 Sergi | 13 Casillas | 14 Gerard | 15 Engonga | 16 Mendieta | 17 Etxeberria | 18 Paco | 19 Velasco | 20 Urzaiz | 21 Valerón | 22 Molina | Valmentaja Camacho

Espanjan joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2002

1 Casillas | 2 Torres | 3 Juanfran | 4 Helguera | 5 Puyol | 6 Hierro | 7 Raúl | 8 Baraja | 9 Morientes | 10 Tristán | 11 de Pedro | 12 Luque | 13 Ricardo | 14 Albelda | 15 Romero | 16 Mendieta | 17 Valerón | 18 Sergio | 19 Xavi | 20 Nadal | 21 Luis Enrique | 22 Joaquín | 23 Contreras | Valmentaja Camacho

Espanjan joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2004

1 Cañizares | 2 Capdevila | 3 Marchena | 4 Albelda | 5 Puyol | 6 Helguera | 7 Raúl | 8 Baraja | 9 Torres | 10 Morientes | 11 Luque | 12 Gabri | 13 Aranzubia | 14 Vicente | 15 Bravo | 16 Alonso | 17 Etxeberria | 18 César | 19 Joaquín | 20 Xavi | 21 Valerón | 22 Juanito | 23 Casillas | Valmentaja Sáez

Espanjan joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2006

1 Casillas | 2 Salgado | 3 Pernía | 4 Marchena | 5 Puyol | 6 Albelda | 7 Raúl | 8 Xavi | 9 Torres | 10 Reyes | 11 García | 12 López | 13 Iniesta | 14 Alonso | 15 Ramos | 16 Senna | 17 Joaquín | 18 Fàbregas | 19 Cañizares | 20 Juanito | 21 Villa | 22 Pablo | 23 Reina | Valmentaja Aragonés

Espanjan joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2008

1 Casillas | 2 Albiol | 3 Navarro | 4 Marchena | 5 Puyol | 6 Iniesta | 7 Villa | 8 Xavi | 9 Torres | 10 Fàbregas | 11 Capdevila | 12 Cazorla | 13 Palop | 14 Alonso | 15 Ramos | 16 García | 17 Güiza | 18 Arbeloa | 19 Senna | 20 Juanito | 21 Silva | 22 de la Red | 23 Reina | Valmentaja Aragonés

Espanjan joukkue – Maanosaliittojen cup 2009

1 Casillas | 2 Albiol | 3 Piqué | 4 Marchena | 5 Puyol | 6 Hernández | 7 Villa | 8 Xavi | 9 Torres | 10 Fàbregas | 11 Capdevila | 12 Busquets | 13 López | 14 Alonso  | 15 Ramos | 16 Llorente | 17 Güiza | 18 Riera | 19 Arbeloa | 20 Cazorla | 21 Silva | 22 Mata | 23 Reina | Valmentaja Del Bosque

Espanjan joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2010

1 Casillas | 2 Albiol | 3 Piqué | 4 Marchena | 5 Puyol | 6 Iniesta | 7 Villa | 8 Xavi | 9 Torres | 10 Fàbregas | 11 Capdevila | 12 Valdés | 13 Mata | 14 Alonso | 15 Ramos | 16 Busquets | 17 Arbeloa | 18 Pedro | 19 Llorente | 20 Martínez | 21 Silva | 22 Navas | 23 Reina | Valmentaja Del Bosque

Espanjan joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2012

1 Casillas | 2 Albiol | 3 Piqué | 4 Martínez | 5 Juanfran | 6 Iniesta | 7 Pedro | 8 Xavi | 9 Torres | 10 Fàbregas | 11 Negredo | 12 Valdés | 13 Mata | 14 Alonso | 15 Ramos | 16 Busquets | 17 Arbeloa | 18 Alba | 19 Llorente | 20 Cazorla | 21 Silva | 22 Navas | 23 Reina | Valmentaja Del Bosque

Espanjan joukkue – Maanosaliittojen cup 2013

1 Casillas | 2 Albiol | 3 Piqué | 4 Martínez | 5 Azpilicueta | 6 Iniesta | 7 Villa | 8 Xavi | 9 Torres | 10 Fàbregas | 11 Pedro | 12 Valdés | 13 Mata | 14 Soldado | 15 Ramos | 16 Busquets | 17 Arbeloa | 18 Alba | 19 Monreal | 20 Cazorla | 21 Silva | 22 Navas | 23 Reina | Valmentaja Del Bosque

Espanjan joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2014

1 Casillas | 2 Albiol | 3 Piqué | 4 Martínez | 5 Juanfran | 6 Iniesta | 7 Villa | 8 Xavi | 9 Torres | 10 Fàbregas | 11 Pedro | 12 De Gea | 13 Mata | 14 Alonso | 15 Ramos | 16 Busquets | 17 Koke | 18 Alba | 19 Costa | 20 Cazorla | 21 Silva | 22 Azpilicueta | 23 Reina | Valmentaja Del Bosque

Espanjan joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2016

1 Casillas | 2 Azpilicueta | 3 Piqué | 4 Bartra | 5 Busquets | 6 Iniesta | 7 Morata | 8 Koke | 9 Vázquez | 10 Fàbregas | 11 Pedro | 12 Bellerín | 13 De Gea | 14 Thiago | 15 Ramos | 16 Juanfran | 17 San José | 18 Alba | 19 Bruno | 20 Aduriz | 21 Silva | 22 Nolito | 23 Rico | Valmentaja Del Bosque

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iker_Casillas&oldid=22708527”