Juovasakaali
| Juovasakaali | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Koiraeläimet Canidae |
| Suku: | Lupulella |
| Laji: | adustus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lupulella adustus |
|
| Synonyymit | |
|
|
Juovasakaalin levinneisyys |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Juovasakaali (Lupulella adustus) on afrikkalainen piilottelevaa elämää viettävä, kaikkiruokainen koiraeläin. Juovasakaali on perinteisesti luettu koirien (Canis) sukuun, mutta DNA-analyysien perusteella se ei ole läheistä sukua koirien muiden lajien kanssa. Siksi juovasakaali onkin alettu lukea joko Lupulella-sukuun yhdessä vaippasakaalin kanssa, tai yksin Schaeffia-sukuun.[2][3][4]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juovasakaali on melko pieni, 65–80 senttiä pitkä ja 6–14 kilon painoinen. Sen turkki on tumma ja paksu. Kyljet ovat punaruskean - kellansävyiset ja keskellä kylkeä kulkee vaalea juova. Häntä on 40-senttinen ja valkokärkinen.
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juovasakaali elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Sen elinalue ulottuu etelässä Etelä-Afrikan koillisosiin, pohjoisessa Etiopiaan, Sudaniin ja Tšadiin ja lännessä Nigeriaan. Juovasakaali elää mieluiten metsissä, ei siis avoimilla savanneilla kuten muut sakaalit. Se viihtyy vuoristometsissä ja metsäisillä savanneilla. Kaikkialla se on varsin harvalukuinen.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juovasakaali muistuttaa elintavoiltaan paljon kettua. Laji liikkuu öisin ja saalistaa yksin tai pareittain. Ääntely on hiljaisia kaksiosaisia ulahteluja. Sen hampaisto kertoo monipuolisesta ravinnosta. Se ei kuitenkaan pysty saalistamaan suuria eläimiä vaan tyytyy jyrsijöihin ja muihin pikkueläimiin. Se syö myös raatoja, hyönteisiä kuten termiittejä ja jopa kasveja kuten maissia ja öljypalmun hedelmiä. Pentuja se saa 3–6 ja ne syntyvät 57–70 vuorokauden kantoajan jälkeen. Pennut lähtevät vanhempiensa luota noin 11 kuukauden ikäisinä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hoffmann, M.: Canis adustus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Castelló, José R.: Canids of the World. Princeton, New Jersey: Princeton University Press, 2018. ISBN 978-0-691-18372-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.8.2019). (englanniksi)
- ↑ Koepfli, Klaus-Peter et al: Genome-wide Evidence Reveals that African and Eurasian Golden Jackals Are Distinct Species. Current Biology, 17.8.2015, 25. vsk, nro 16, s. 2158–2165. doi:10.1016/j.cub.2015.06.060 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Viranta, Suvi et al: Rediscovering a forgotten canid species. BMC Zoology, 19.4.2017, 2. vsk, nro 6, s. 1-9. BioMed Central. doi:10.1186/s40850-017-0015-0 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.8.2019. (englanniksi)