Jyllands-Posten
Jyllands-Posten | |
---|---|
Julkaisija | JP/Politikens Hus |
ISSN | ISSN 0109-1182 |
Perustettu | 1871 |
Päätoimittaja | Jacob Nybroe |
Kotikunta | Aarhus |
Kotimaa | Tanska |
Sivukoko | tabloid |
Kieli | tanska |
Morgenavisen Jyllands-Posten on Tanskan suurin sanomalehti ja on perustettu vuonna 1871. Sen levikki on arkisin 84 000 kappaletta vuonna 2014. Lehti on toimitukselliselta linjaltaan liberaali tai keskusta-oikeistolainen.[1][2] Lehti julkaisi vuonna 2005 12 profeetta Muhammadia esittävää pilakuvaa, ja tapauksen vuoksi tanskalaiset tuotteet joutuivat muslimimaissa boikottiin.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyllands-Posten on perustettu 1871.[1] Se suhtautui 1920- ja 1930-luvuilla myönteisesti fasismiin.[4]Jyllands-Postenin mukaan lehden linja ei kuitenkaan eronnut muista tuon aikaisista eurooppalaisista sanomalehdistä.[5] Lehti teki 1930-luvulla yhteistyötä Times ja Daily Telegraph lehtien kanssa.[6] Vuonna 1938 lehti julkaisi kuitenkin Kaj Munkin fasismin ja juutalaisvainojen vastaisen avoimen kirjeen Benito Mussolinille.[7][5] Munk teloitettiin saksalaismiehityksen aikana vuonna 1944.[8] 1938 se lopetti yhteistyönsä puolueiden kanssa ja julistautui riippumattomaksi oikeistolaiseksi lehdeksi.[6][5] Gerhard Eriksenin mukaan Jyllands-Postenin kriittiset kirjoitukset saivat vuonna 1959 Nikita Hruštšovin perumaan vierailunsa Tanskaan.[9] 100-vuotispäivänään Jyllands-Posten otti lainan kahdelta pankilta ja osti itsensä. Se sai maksettua lainan pois vuonna 1977 joka jälkeen lehti on luokitellut itsensä riippumattomaksi libraaliksi, jolla ei ole kytköksiä talouselämään eikä puolueisiin.[10]
Päätoimittajan lisäksi myös Jyllands-Postenin kulttuuritoimitus on ollut aktiivinen ajankohtaisessa keskustelussa. Vuonna 1957 kulttuuritoimittaja Jens Kroose ylisti pornografisena pidettyä kirjaa, mitä hän perusteli lehden liberaalilla linjalla.lähde? Jyllands-Posten kannatti sosiaalidemokraattisen Rasmussenin vaihtamista konservatiivi Rasmusseniin pääministerinä, mikä onnistuikin 2001 parlamenttivaaleissa.lähde?
Muhammad-pilapiirroskohu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Muhammed-pilapiirrosjupakka
- Pääartikkeli: Jyllands-Postenin pilapiirrokset
Jyllands-Posten tuli maailmankuuluksi julkaistuaan syyskuussa 2005 islamilaista maailmaa kohahduttaneet, kulttuuritoimittaja Flemming Rosen 40 pilapiirtäjältä tilaamat 12 profeetta Muhammadia esittäneet pilakuvat.[11] Muslimimaiden johtajat vaativat Jyllands-Postenilta ja Tanskan hallitukselta anteeksipyyntöä pilakuvien johdosta. Tanskan hallitus kieltäytyi vetoamalla sananvapauteen. Siitä koitui vaikeuksia Tanskan viennille islamilaisissa maissa, missä tanskalaiset tuotteet, muun muassa Arla, joutuivat boikottiin.[3] Vuonna 2006 Tanskan silloinen ulkoasiainministeri Uffe Ellemann-Jensen ehdotti, että lehden päätoimittaja Carsten Justen tulisi erota Muhammad-pilapiirrosjupakan vuoksi, mistä tämä kieltäytyi.[12][13]
Lehti on ollut sen jälkeen jihadistien kohteena. Syyskuussa 2010 pidätettiin Tanskassa pommimies, jolla oli lehden toimituksen osoite.[14] Joulukuussa 2010 Tanskan ja Ruotsin poliisit pidättivät neljä henkeä epäiltynät aikeesta iskeä lehden toimitukseen.[15] Ruotsalaiset Munir Awad, Omar Abdalla, Mounir Dhahri ja Sahbi Zalouti tuomittiin terrorismista ja laittomasta aseiden hallussapidosta. Heillä oli hallussaan ”konekivääri” [sic], äänenvaimennin ja 9 mm ammuksia.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jyllands-Posten, Daily newspaper eurotopics.net. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ Jyllands-Posten (Morgenavisen-JP). Newbase. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ a b Tanskalaistuotteet boikottiin Lähi-idässä Muhammed-pilakuvien vuoksi Turun Sanomat. 29.1.2006. Arkistoitu 2.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Thomas, Alastair H.: Historical Dictionary of Denmark, s. 296–. Rowman & Littlefield Publishers, 26.7.2016. ISBN 978-1-4422-6465-6 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Jyllands-Postens historie, 1918–1939 Jyllands-Posten. Viitattu 2.8.2020. (tanskaksi)
- ↑ a b The press in Denmark BBC News. 11.10.2004. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ JP’s historie 1918-39. Jyllands-Posten. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 30.9.2018 (tanskaksi).
- ↑ 1944: Kaj Munk, Danish pastor-poet ExecutedToday.com. 4.1.2017. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ Olsen, Jan M.: Danish Paper Has History of Controversy. Associated Press – AP. 9.2.2006. Arkistoitu 1.3.2006. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Jyllands-Postens historie, 1971–1989 Jyllands-Posten. Viitattu 2.8.2020. (tanskaksi)
- ↑ Jegorow, Sirpa: Flemming Rose ja sananvapauden vaikeus Yle Elävä arkisto. 23.2.2016. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Jyllands-Postens chefredaktör uppmanas avgå Sveriges Television – SVT. 8.2.2006. Viitattu 2.8.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Jyllands-Postens chefredaktör uppmanas att avgå Expressen. 8.2.2006. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Ekstra Bladet: Pommimiehen kohteena saattoi olla Jyllands-Posten. Helsingin Sanomat. 12.9.2010. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ Tanskan poliisi esti terrori-iskun Jyllands-Posteniin Ilta-sanomat. 29.12.2010. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ Suspects planned to 'kill as many as possible' The Local. 2.3.2012. Viitattu 30.9.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jyllands-Posten (tanskaksi)
- Jyllands-Posten JP/Politikens Hus. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 30.9.2018.
- Spiegel, Taru: Danish Newspapers at the Library of Congress Library of Congress. 17.6.2019. Viitattu 2.8.2020.