Kävlingeånin vesistö
Kävlingeånin vesistö (ruots. Kävlingeåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 92) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Kävlingeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 204 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen alajuoksulla nimikkojoki Kävlingeån, jonka pituus on 50 kilometriä. Pääuoman kokonaispituus on noin 90 kilometriä. Joki laskee Juutinraumaan noin 0,35 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kävlingeånin vesistö on eteläisen Skånen kolmanneksi suurin vesistö. Se sijaitsee neljän päävesistön keskellä. Lounaispuolella on Höje ån vesistö (tunnus 91), kaakkoispuolella on Nybroånin vesistö (tunnus 89), koillisessa Rönne ån vesistö (tunnus 96) ja luoteessa on Saxånin vesistö (tunnus 93). Muut naapurivesistöt eivät ole päävesistöjä, vaan ne ovat mereen laskevien purojen tai ojien pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on kuitenkin Kävlingeånin vesistöä suurempi.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (15,6 %), turve (2,9 %), kalliomaa (0,4 %), hiekka ja sora (5,8 %), multamaa (39,2 %), savimaa (26,3 %) ja jäätikköjokijäänteet (6,9 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (16,5 %), soita ja kosteikkoja (1,4 %), viljelymaita (65,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (4,0 %) sekä joutomaita (10,8 %). Näiden lisäksi on 2,1 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kävlingeånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Kävlingeånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 10,7 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 51,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,78 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 11,1 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 57 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 58,2 m³/s on mitattu helmikuussa 2002 ja pienin 1,2 m³/s elokuussa 2003. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Vesivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 35 patoa, joista 9,8 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 36,0 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Vesistössä on yksi Lilla Harrien vesivoimalaitos, joka tuottaa sähköä 0,1 megawattin teholla noin 0,8 gigawattituntia vuodessa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Kävlingeån.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Kävlingeånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Kävlingeån (SE618685-133000) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4065–4091, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Kävlingeånin vesistö (Excel-lomake nro 152), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Kävlingeån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)