Kédougoun alue
| Kédougoun alue région de Kédougou |
|
|---|---|
Kédougoun alue Senegalin kartalla. |
|
Alueen departementit. |
|
| Valtio | Senegal |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kédougou |
| Pinta-ala | 16 896 km² |
| Väkiluku (2013) | 151 357 |
Kédougoun alue on hallintoalue Senegalin kaakkoisosassa. Sen hallinnollinen keskus on Kédougoun kaupunki. Alueen pinta-ala on 16 896 neliökilometriä. Asukkaita on 151 357 henkeä (vuonna 2013, väestönlaskenta).[1]
Alue rajoittuu pohjoisessa ja lännessä Tambacoundan alueeseen, idässä Maliin ja etelässä Guineaan. Alue on pinnanmuodostukseltaan ylänköä. Etelässä sijaitseva Sambangallou (581 metriä) on Senegalin korkein kohta. Suurimmat joet ovat Falémé ja Gambia. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, rautamalmi, marmori ja uraani.[1]
Seutu kuuluu Sudanin-Guinean ilmastovyöhykkeeseen. Vuotuinen sademäärä on yli 1 300 millimetriä. Kasvillisuus on savannia ja metsää. Alueella sijaitsee Niokolo-Koban kansallispuisto.[1]
Tambacoundasta vuonna 2008 erotettu alue jakautuu kolmeen departementtiin, jotka ovat Kédougou, Salémata ja Saraya. Arrondissementteja on kuusi, kuntia kolme, maalaisyhteisöjä 16 ja kyliä 317.[1]
Kédougou on asukasmäärältään Senegalin pienin alue (1,1 % maan väestöstä). Kaupunkiväestön osuus on 25 %.[1] Suurimmat etniset ryhmät ovat vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan fulbet (41 %) ja mandinkat (34,2 %)[2].
Seudun pääelinkeino on maatalous. Tärkeimmät viljelykasvit ovat durra, maissi, riisi ja fonio. Myyntiin kasvatetaan maapähkinää ja puuvillaa. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit, siipikarja sekä vähäisessä määrin siat ja hevoset. Lisäksi hyödynnetään metsiä sekä harjoitetaan käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Kaivosteollisuus tuottaa kultaa, joka on Senegalin toiseksi tärkein vientituote (15 % vuonna 2013).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Kédougou 2013: Situation économique et sociale régionale ansd.sn. 2015. Viitattu 25.5.2017.[vanhentunut linkki]
- ↑ Situation économique régionale de Tambacounda 2004 ansd.sn. 2005. Arkistoitu 22.9.2021. Viitattu 25.5.2017.