Kökar
| Kökar | |
|---|---|
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands skärgård |
| Kuntanumero | 318 |
| Hallinnollinen keskus | Karlby |
| Perustettu | – |
| Pinta-ala ilman merialueita |
63,94 km² 301:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
2 165,00 km² 41:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 63,57 km² |
| – sisävesi | 0,37 km² |
| – meri | 2 101,06 km² |
| Väkiluku |
224 308:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 3,52 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 3,1 % |
| – 15–64-v. | 58,7 % |
| – yli 64-v. | 38,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 9,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 87,1 % |
| – muut | 3,6 % |
| Kunnallisvero |
19,70 % suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Kurt Forsman |
| www.kokar.ax | |
Kökar on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kökarissa on 224 asukasta (31. elokuuta 2024)[2], ja se on asukasluvultaan Suomen toiseksi pienin kunta. Kökar mainittiin Föglön kappeliseurakuntana vuonna 1544 ja se itsenäistyi vuonna 1908. Nykyisin Kökar, Föglö ja Sottunga muodostavat yhdessä Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan.[6]
Kökarin pinta-ala on 2 165,00 km² (1. tammikuuta 2022), josta 63,57 km² on maata, 0,37 km² sisävesiä ja loput 2 101,06 km² merta.[1]
Kökar on yksikielisesti ruotsinkielinen: 87,1 prosenttia sen asukkaista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja 9,3 prosenttia suomenkielisiä.[4]
Kunnan palvelut ovat keskittyneet pääsaarella olevaan Karlbyn kylään, jossa sijaitsevat kauppa, kunnantoimisto, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa peruskoulu.
Kökarin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]
Kunnan nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan nimi esiintyy tiettävästi ensi kerran tanskalaisten purjehtijoiden reittikuvauksessa 1200-luvulta. Nimen kirjoitusasu oli Thiyckækarl, mikä voisi viitata mahdollisesti saarella asuneeseen paksuun mieheen.[8]
Kökarista on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissä käytetty suomenkielistä nimeä Köökari.[9]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kökarin naapurikunnat ovat Föglö, Parainen ja Sottunga. Suomen eteläisimmät saaret Bogskärissä kuuluvat Kökariin. Suurimmat saaret ovat pääsaari ja Hellsö, joista jälkimmäinen on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan kymmenenneksi suurin.[10] Kökarin itäpuolella on Kihdin merenselkä ja länsipuolella Kökarinselkä. Kunnan alueella ovat Suomen ainoat tunnetut marjakuusen luontaiset esiintymät.[11]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on seitsemän kylää: Finnö, Hamnö, Hellsö, Karlby (suom. Kaarlenkylä[12]), Kyrkogårdsö, Österbygge ja Överboda.[13]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kökarin saaret olivat esihistoriallisella ajalla suurimmaksi osaksi meren alla, joten muinaislöytöjä on tehty niukasti. Nykyinen asutus on saanut alkunsa luultavasti 1100- ja 1200-luvuilla ja asukkaat lienee tullut Manner-Ahvenanmaalta. Hamnön saarella sijaitsi yksi Suomen kolmesta tunnetusta keskiaikaisesta fransiskaaniluostarista; Kökarin fransiskaanikonventti. Tarkkaa tietoa luostarin perustamisajankohdasta ei ole. Ensimmäinen varma asiakirjamaininta luostarista on vuodelta 1472, ja se hävisikin jo ennen 1500-luvun puoliväliä. Kökarilaisten pääelinkeino oli vuosisatojen ajan kalastus, ja tärkeintä saaliskalaa silakkaa vietiin jo keskiajalla Turkuun ja Tukholmaan, 1800-luvulta lähtien myös Helsinkiin ja Tallinnaan. Vuoden 1537 maakirjassa mainittiin jo kaikki Kökarin kylät ja sen mukaan pitäjässä oli 69 veroa maksanutta talonpoikaa. Väestön kokonaismääräksi on arvioitu 400–500 henkeä.[11]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2015 kunnassa oli 75 työpaikkaa, joista 5 % oli alkutuotannossa, 11 % jalostuksessa ja 79 % palvelualoilla.[14]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sähköteknistä suunnittelua tekevä JS EMC Ab, matkailuyritys Sandvik hällor AB ja liikennöitsijä Ålands Sjötrafik Ab.[15]
Kesäaikana matkailupalveluita tarjoavat hotelli, kaksi matkustajakotia, kolme vierassatamaa ja useita ravintoloita ja kahviloita.[16]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Kökarissa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Kökarissa oli 236 asukasta, joista 232 asui haja-asutusalueilla ja 4:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[18]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kökarin kunnanvaltuustossa istuu yhdeksän kunnanvaltuutettua. Vuoden 2023 kuntavaaleissa kaikki valtuutetut valittiin Kökar-listan-listalta.[19]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kökarissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
- Ahvenanmaan eteläinen saaristoseurakunta (ruots. Ålands södra skärgårdsförsamling)
Seurakunta toimii myös Föglön ja Sottungan kuntien alueilla.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kökarin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[21]
Entiset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kökarin kunnan nykyisellä alueella.[20]
- Kökars församling (liitetty Ahvenanmaan eteläiseen saaristoseurakuntaan 2006)
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kökariin pääsee Ålandstrafikenin lautalla Korppoon Galtbystä ja Lumparlandin Långnäsistä. Lautta pysähtyy kunnan pääsaarella ja Kyrkogårdsössä. Lauttamatkat sekä Korppoosta että Långnäsistä Kökariin kestävät noin 2,5 tuntia.[22]
Tunnettuja kökarilaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kökarissa ovat syntyneet kirjailija Ulla-Lena Lundberg (s. 1947) ja Tukholman Karoliinisessa instituutissa toiminut lääketieteen tutkija Erik Jorpes (1897–1973).
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kökarin alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Kökarin ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Itä-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Ahvenanmaan saaristossa puhuttava Itä-Ahvenanmaan murre on muuta Ahvenanmaata lähempänä muita suomenruotsin variantteja.[23]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pyhän Annan kirkko on rakennettu vuonna 1784 keskiaikaisen fransiskaaniluostarin kirkon paikalle. Kirkon yhteydessä on museo.
- Otterbötessä on pronssikautinen asuinpaikka noin vuodelta 1150–1050 eaa. Se löydettiin vuonna 1918.
- Källskärin saaren rantakalliossa on erikoinen jääkauden aikainen luonnonmuodostuma Källskärs kannan, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi vuonna 1925.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 5 (1963). Helsinki: Otava.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Ålands museum (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pieni tietosanakirja, s. 898. Helsinki: Otava, 1925–1928. Verkkoversio (viitattu 31.7.2011).
- ↑ Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/1987, s. 64−65.
- ↑ a b Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 247–252. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
- ↑ Kaarlenkylä
- ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Alueen Kökar yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Tervetuloa Kökariin! Kökar. Arkistoitu 16.2.2018. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Kommunalval Kökar valresultat.ax. Viitattu 15.7.2024. (ruotsiksi)
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Saaristolautat Kökar. Arkistoitu 16.2.2018. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Linna, Ari & Lundberg, Ulla-Lena: Lintujen Kökar – saaristolintuja ennen ja nyt. PQR-kultur, 2007. ISBN 978-952-5705-01-0.
- Ragna Ahlbäck, Kökar : näringslivet och dess organisation i en utskärssocken / av Ragna Ahlbäck, Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547, verkkoversio)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kökar Wikimedia Commonsissa
- Kökarin kunnan suomenkieliset kotisivut
- Tilastokeskus – Kökarin avainluvut
- Yle Arkivet: Enslingen och samhället på Kökar (ruotsiksi)
- Eric Silfverhjelm : Köökari - metsätön maa, Helsingin Sanomat, 12.08.1934, nro 214, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Historia | ||
|---|---|---|
| Kylät | ||
| Luonto | ||
| Talous | ||
| Kulttuuri | ||
| Seurakunnat | ||
| Muuta | ||