Olavi Nyberg
Albert Olavi Nyberg (28. heinäkuuta 1901 Sortavala – 3. heinäkuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen laulaja ja laulupedagogi.[1] Hän oli äänialaltaan baritoni.[2][3]
Nybergin on sanottu laulaneen ihmiset ihastuksiin jo nuorena poikana Viipurissa. Myöhemmin hänestä tuli arvostettu konserttilaulaja ja laulupedagogi. Hänen välitön ja kujeilevaksikin luonnehdittu mielenlaatunsa toi uudenlaista iloisuutta muutoin usein niin totiseksi koettuun laulunopetukseen.[4]
Nyberg toimi vuodesta 1926 lähtien laulunopettajana Viipurin musiikkiopistossa, ensin Viipurissa ja talvisodan jälkeen Lahdessa opiston siirryttyä sinne.[2][5] Hänen oppilaisiinsa kuului 1930-luvulla esimerkiksi tähtilaulaja Olavi Virta.[6] Muita hänen opettamiaan tunnettuja laulajia olivat Donna Arima,[7] Maaria Eira,[8] Erkki Junkkarinen,[9] Jorma Huttunen,[2] Ilona Koivisto,[10] Kalevi Korpi,[11] Seija Lampila, Pekka Nuotio, Kari Nurmela, Arttu Suuntala,[12] Rauni Terämaa,[13] Matti Tuloisela, Veikko Tuomi,[14] Veikko Tyrväinen[15] ja Eero Väre.[16] Erään edellä mainitun laulajan elämäkerrassa kerrotaan tämän lopettaneen laulutunnit Nybergin luona opettajan ihastuessa väärällä tavalla miespuoliseen oppilaaseensa.lähde? Nyberg piti oman jäähyväiskonserttinsa jo vuonna 1943, jonka jälkeen hän keskittyi opettamiseen.[2]
Yksityisten laulajien ohella Nybergin harjoitti kuoroja, muun muassa Ylioppilaskunnan laulajia ja Porin Mies-Laulu -kuoroa, ja myöhemmin hän antoi opetusta myös kuoronjohtamisessa.[2][17][18] Nyberg perusti 1950-luvun lopulla opetusstudion myös Wieniin, jossa hän harjoitti Wienin oopperan laulajia.[2]
Nyberg teki vajaat kymmenen iskelmälevytystä yhdellä levytysmatkalla Tukholmaan joulukuussa vuonna 1933. Kappaleista kaksi — ”Keittiöhaaveita” ja ”Kiljusen serenaadi” — oli Georg Malmstén säveltänyt Risto Orkon elokuvaan Herrat täysihoidossa.[19][20][21] Elokuvassa Malmstén itse sekä hänen sisarensa Greta Pitkänen yhdessä Saimi Tuovisen kanssa esittivät kappaleet,[19] mutta tekijänoikeussyistä Malmsténin sisarukset eivät voineet niitä levyttää.
Nyberg kirjoitti myös huvinäytelmän Kaikkein tärkein, ja vuonna 1960 hän julkaisi kaskukokoelman Musiikkihymyä.[2] Nybergille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1959.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 4, s. 463. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04763-9
- ↑ a b c d e f g Hillila, Ruth-Esther & Hong, Barbara Blanchard 1997. Historical dictionary of the music and musicians of Finland. Greenwood Publishing Group. ISBN 0-313-27728-1
- ↑ Olavi Nyberg (klassinen.fi)
- ↑ Tuulikki Närhinsalo: Viipurin ja Karjalan perintö suomalaiselle musiikkielämälle. Etelä-Karjalan Kulttuuriklubi – Luentosarja Kannaksen kulttuuriperinnöstä. ISBN 952-9560-24-9
- ↑ Ollos iäti muistettu Nikolai Tjapugin 1915–2005. Ortodoksiviesti 8/2005
- ↑ Olavi Virta – Maailman Paras Laulaja
- ↑ Donna Arima (pomus.net)
- ↑ Maaria Eira (muistot.hs.fi)
- ↑ Erkki Junkkarinen (22.4.1929–9.4.2008)
- ↑ Martin, Timo, Niemi, Pertti & Tainio, Ilona (toim.) 1974. Suomen teatterit ja teatterin tekijät. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja 28. Helsinki: Tammi. S. 297. ISBN 951-30-2506-3
- ↑ Kalevi Korpi (s. 3.10.1927, Miehikkälä)
- ↑ Arttu Suuntala (pomus.net)
- ↑ Rauni Werneri Terämaa (pomus.net)
- ↑ Veikko Tuomi (pomus.net)
- ↑ Veikko Tyrväinen (meteli.net)
- ↑ Eero Väre (pomus.net)
- ↑ Porin Mies-Laulu: Historia – Ensimmäiset 10 vuotta
- ↑ Päiviö Kangas juhlii pitkää uraansa (sulasol.fi)
- ↑ a b Herrat täysihoidossa (1933). Kansallinen audiovisuaalinen arkisto
- ↑ Mun nähdä suo sun sinisilmäs armaat. Ilkka 27.09.2010
- ↑ Suomalainen elokuvamusiikki 1: levytyksiä vuosilta 1931–1936
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |